Onnistu yhdessä -yhteistyö Työterveyslaitoksen kanssa

Onnistu yhdessä – Työhyvinvointi, johtaminen ja asiakasosallisuus sote-muutoksessa -konsortioon kuuluu kolme hanketta. Ne toteutetaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksella vuosina 2019–2021. KT:n Soteliiderit-hankkeen lisäksi konsortioon kuuluu kaksi Työterveyslaitoksen vetämää hanketta.

Pingviinit rivissä, kuvassa myös Euroopan sosiaalirahaston liput

Strateginen työkykyjohtaminen sote-muutoksessa -hanke

Hankkeen tarkoituksena on tukea työkykyjohtamisen mallien ja hyvien käytäntöjen kokoamista ja levittämistä sekä sote-muutoksen johtamista. Työterveyslaitos on hankkeen päätoteuttaja ja sen yhteistyökumppanina on Keva. Osatoteuttajia ovat Pohjois-Karjalan Sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun Sote, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelut Essote ja Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymä PHHyky.

Sote-ammattilaiset asiakasosallisuuden osaajiksi (ASKO) -hanke

Hankkeen tavoitteena on valmentaa sote-organisaatioiden henkilöstöä ja johtoa muutoksen aktiivisiksi tekijöiksi ja tukea heidän työhyvinvointiaan. Hankkeessa tuotetaan välineitä asiakkaan osallisuuden vahvistamiseen sekä tuetaan sujuvien, asiakaslähtöisten palvelupolkujen rakentamista.

Työterveyslaitoksen muu tutkimus

Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Miira Heiniö kertoo, mitä paljon puhuttu resilienssi on ja miten sitä voi parantaa omassa organisaatiossa.


Sote-ammattilaisten ja asiakkaiden odotuksia asiakasosallisuudesta: Kuulluksi tulemista vai mahdollisuutta vaikuttaa?

Elina Weiste, ASKO-hanke.

Yksi sote-alan tämänhetkisistä kulttuurinmuutoksista koskee asiakkaan roolia aktiivisena osallistujana omaan hoitoonsa sekä palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Toimintakulttuurin muutos on aina mahdollisuus uuteen, mutta myös väistämättä haastava ja monivaiheinen prosessi, jossa muuttuvat käsitykset ja toisinaan eriävätkin näkemykset vaativat yhteistä keskustelua. 

Sote-ammattilaiset asiakasosallisuuden osaajiksi (ASKO) -hankkeessa kehitetään asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua omaan palveluunsa sekä yleisemmin palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Hanke järjestää erilaisissa sote-organisaatioissa eri puolilla Suomea asiakasosallisuustyöpajoja, joissa ammattilaiset, esihenkilöt ja asiakkaat tarkastelevat yhteiskehittämisen keinoin asiakasosallisuutta ja siihen liittyviä työkäytäntöjä. 

Uunituoreessa tutkimusjulkaisussamme tarkastelemme, miten ammattilaiset ja asiakkaat puhuvat näissä työpajoissa asiakasosallisuudesta ja millaisia odotuksia he siihen liittävät.

Vahva samanmielisyys asiakasosallisuuden edistämisen tärkeydestä

Tutkimusaineistossamme asiakkaat ja ammattilaiset olivat hyvin samanmielisiä siitä, että asiakas pitäisi ottaa mukaan yhä enenevässä määrin palveluiden suunnitteluun ja toteutukseen.

Asiakasosallisuus nähtiin ikään kuin tulevaisuuden ideaalina, jota kohti organisaatioiden kehittämisessä pitäisi pyrkiä. Tätä kehitystä jarruttavien esteiden nähtiin liittyvän sosiaali- ja terveydenhuollon jähmeisiin rakenteisiin, joihin asiakkaat tai ammattilaiset eivät itse kokeneet voivansa vaikuttaa.

Kuulluksi tulemista vai valtaa vaikuttaa? 

Sekä ammattilaiset että asiakkaat olivat samaa mieltä siitä, että asiakkaan kuulluksi tuleminen on tärkeä ennakkoehto asiakasosallisuuden toteutumiselle. Sisällöllisesti asiakkaat ja ammattilaiset korostivat kuitenkin hieman erilaisia asioita.

Ammattilaiset nostivat esille kuulluksi tulemisen keskeisyyden, kun taas asiakkaat korostivat aitoja mahdollisuuksia päästä vaikuttamaan palveluihin. 

Kenellä on vastuu ja valta tehdä päätöksiä?

Kun ammattilaiset tarjosivat asiakkaille vastuunottamista omasta palvelustaan, eivät asiakkaat olleet kuitenkaan kovinkaan innokkaita ottamaan sitä vastaan, vaan korostivat puolestaan kuulluksi tulemisen tärkeyttä. 

Samoin vaikka ammattilaiset toisaalta korostivat asiakkaan oman vastuunoton tärkeyttä, pitivät he omaa oikeuttaan päättää asiakkaalle sopivasta hoidosta välttämättömänä. Tällä tavoin he korostivat omaa, ammattiroolinsa perinteisesti liitettyä päätöksentekovaltaa.

Vastuun ja vallankäytön teemat kietoutuivat myös kysymyksiin yhteistyöstä. Asiakkaat toivat esille, että ammattilaisten päätöksiin myöntyminen on pahimmillaan ainoa tapa osoittaa yhteistyökykyisyyttä ja ”hoitomyöntyvyyttä”.

Yhteinen keskustelu edistää kulttuurin muutosta ja rakentaa yhteisymmärrystä

Työpajoissa käydyissä keskusteluissa vanhat, ammattilaisten auktoriteettia ja päätäntävaltaa korostavat näkemykset sekä uudet osallisuuskäsitykset kulkivat toisiinsa kietoutuneita samojenkin puhujien puheenvuoroissa.

Tämä on väistämätön osa kulttuurinmuutosta: vaikka asiakasosallisuus nähtäisiinkin tärkeänä ideaalina, voi sen toteuttaminen käytännössä tuntua vaikealta tai esimerkiksi omia ammatillisia rajoja uhkaavalta. Tähän tarvitaan tukea organisaation johdolta ja lähiesihenkilöiltä.

Lisäksi tarvitaan keskusteluareenoita yhteisen ymmärryksen saavuttamiseksi muuttuvista ja uudenlaisista rooleista, joita osallisuuskehitys väistämättä tuo mukanaan. Tähän yhteiskehittämistyöpajat ammattilaisten ja asiakkaiden kesken näyttävät tarjoavan oivallisen mahdollisuuden!

Elina Weiste, VTT, erikoistutkija, ASKO- hankkeen projektipäällikkö, Työterveyslaitos

ASKO-hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja se toteutetaan vuosina 2019–2021 Työterveyslaitoksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistyönä. Hanke on osa ONNISTU yhdessä – työhyvinvointi, johtaminen ja asiakasosallisuus sote-muutoksessa -konsortiota ja SoteKehittäjät-verkostoa.


Haastattelussa Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Miira Heiniö

Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Miira Heiniö kertoo, mitä paljon puhuttu resilienssi on ja miten sitä voi parantaa omassa organisaatiossa.

Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Miira Heiniö kertoo, mitä paljon puhuttu resilienssi on ja miten sitä voi parantaa omassa organisaatiossa.

Miten resilienssiä eli uudistumiskykyä voidaan parantaa kriisitilanteissa?

– Resilientit organisaatiot pärjäävät, koska niitä johdetaan hyvin. Ne ovat seuranneet toimintaympäristöä ja tehneet skenaariotyötä sekä laatineet vaihtoehtoisia suunnitelmia, kertoo erityisasiantuntija Miira Heiniö Työterveyslaitokselta.

–Resilienssi tarkoittaa kykyä toimia kaikissa tilanteissa ja toimintakykyyn auttaa myös harjoittelu, improvisointikyky sekä hyvät yhteistyösuhteet, hän selventää.

Erilaisiin tilanteisiin voi varautua harjoittelemalla, sillä kriisitoimintamalleissa on yhteneväisyyksiä katastrofien laadusta huolimatta. Esimerkiksi kouluissa voidaan järjestää harjoituksia, joiden teemana on palopoistuminen tai pihalle kaatuneen kemikaalirekan sisäilmahaittojen minimointi. Harjoituksista on varmasti hyötyä myös muissa katastrofitilanteissa.

Improvisointikyky on erittäin tärkeää resilienssin kannalta. Improvisointiin eli itsensä likoon laittamiseen tilanteen vaatimalla tavalla lähdetään mukaan organisaatiossa, jossa henkilöstö on vahvasti sitoutunutta. Sote-alalla henkilöstö on erittäin sitoutunut asiakkaaseen, mutta lisäksi toimiva vuorovaikutus johdon kanssa varmistaa sitoutumisen myös organisaation yhteiseen menestykseen.

Päätöksenteon tulisi olla siellä, missä asiantuntemus on korkein

– Normaalioloissa voidaan kitkutella muodollisen aseman tuomalla päätösvallalla ja monikerroksisilla rakenteilla. Kriisitilanteissa tarvitaan johdon fokusointia kaikkein keskeisimpiin asioihin, pitämään toivoa sekä kokonaisnäkemystä yllä. Mikäli joku organisaatiossa tekee päätöksiä yksin, on hän kriisitilanteessa erittäin rasittunut ja kaipaisi välillä lomaakin. Kaikki rutiinipäätökset tulisikin delegoida parhaille asiantuntijoille, Miira Heiniö pohtii.

– Korona-tilanne näyttää etenevän Suomessa ennakoitua hitaammin ja jatkuvan pitkään, joten tätä toimintatapaa kannattaa nyt harjoitella yhdessä. Äkillisessä kriisitilanteessa uudenlainen delegoitu toimintatapa on vaikeaa omaksua.

Resilienssin yhteydessä kannattaa pohtia itse- tai yhteisöohjautuvuutta

Heiniö kuvailee:

– Itseohjautuvuus ymmärretään joskus väärin tarkoittamaan sitä, ettei tarvitsisi johtaa ollenkaan. Itseohjautuvuus vaatii kuitenkin todella selkeää suuntaa ja paljon keskustelua ja sopimista työnjaosta. Laajan joukon osallistaminen päätöksentekoon voi edellyttää jopa entistä vahvempaa resursointia johtamiseen. Yhteinen suunta organisaatiolle on oltava selkeä, arvot ja perustehtävä samoin. Mikään tieto ei saa olla yhden ihmisen varassa ja varahenkilöitä olisi hyvä olla useampia. Organisaatiossa puskuria tarvitaan jo pikkuflunssaan, miten on todellisessa kriisitilanteessa?

Sujuva yhteistyö organisaation sisällä ja organisaatioiden välillä voi olla joskus hankalaa normaalitilanteessa, mutta kriisitilanteessa yhteistyön sujuminen on erittäin tärkeää. Kaikki epämuodolliset tapaamiset voivat olla todella tärkeitä asiakaspalvelukapasiteetille ja sen rakentamiselle.

– Stressin lisääntyessä tunteet ovat pinnalla, mikä voi haitata yksiköiden välistä yhteistyötä. Meillä on tullut vastaan useita tiedonkulun ongelmia (esimerkiksi ESH-PTH tai rajapinta sosiaalitoimeen), jotka johtuvat vain siitä, että toisen näkökulmaa ei huomata. Jokaisen työntekijän pitäisi ajatella asiakkaan kokonaispalvelua eikä vain omaa tonttia ja näkökulmaa, Heiniö kannustaa.

Heiniöllä on lopuksi vinkki myös päätöksentekijöille:

Päätöksenteon laatua voi kehittää siten, että kahden vaihtoehdon välillä valinnan sijaan päätös tehdäänkin esimerkiksi rutiininomaisesti viiden vaihtoehdon välillä. Koska vaihtoehtoja on useita, on kuultava muita asiantuntijoita, arvioitava keskeisiä päätöksenteon kriteerejä ja hankittava laajempaa ymmärrystä asiasta, mikä lisää organisaation resilienssiä. Lopputuloksena päätös on nopeampi ja laadukkaampi toteuttaa, mutta tätäkin menetelmää on syytä harjoitella.

Työterveyslaitos tarjoaa organisaatioiden johdolle tietoa, harjoituksia sekä resilienssi-testin verkkosivuillaan.

– Kehitämme sivustoa vielä ensi lokakuuhun saakka, joten testaus ja palaute on meille tärkeää. Jos haluaa tarkemman resilienssi-mittauksen niin minuun voi ottaa yhteyttää, Miira Heiniö vinkkaa.

–Tärkeintä on pitää huolta organisaation ja johdon jatkuvasta kehittymisestä.


Osallisuus on uudenlaista sote-osaamista

Sote-ammattilaiset asiakasosallisuuden osaajiksi -hankkeessa kehitetään osallisuuden keinoja yhdessä ammattilaisten ja asiakkaiden kanssa

Asko-projektin tiimi vastaa hankkeen toteutuksesta. Kuva: Työterveyslaitos.

Asiakasosallisuus on keskeinen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan kulttuurinmuutos, joka haastaa ammattilaiset uudenlaisten työkäytäntöjen, työkulttuurin ja osaamisen kehittämiseen. Kun asiakas saa vaikuttaa omaa hoitoaan koskeviin päätöksiin, hän sitoutuu hoitoon paremmin ja tulokset paranevat. Asiakkaiden mukaan ottaminen palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen taasen auttaa saamaan palveluista toimivampia ja paremmin asiakkaiden tarpeisiin vastaavia. 

Kulttuurinmuutos ei kuitenkaan koskaan ole helppoa. Ammattilaisten ja johtajien myönteinen suhtautuminen ja sitoutuminen asian edistämiseen ovat ehdottomia edellytyksiä asiakasosallisuuden aidolle toteutumiselle.

Sote-ammattilaiset asiakasosallisuuden osaajiksi (ASKO) -hankkeessa kehitetään sote-alalle sopivia yhteiskehittämisen toimintatapoja, jotka tukevat asiakkaan osallisuutta palveluiden kehittämisessä ja mahdollistavat asiakkaiden aidon kohtaamisen palvelutilanteissa.

Asiakasosallisuus edellyttää uudenlaista johtamista

ASKO-hankkeen sote-johtajien haastatteluissa ilmeni, että johtamisen roolia pidetään erittäin keskeisenä asiakasosallisuuden edistämisessä. Nähtiin, että asiakasosallisuus edellyttää uudenlaista osallisuuden johtamista, jolla luodaan fasiliteetit toteuttaa asiakasosallisuutta arjen tilanteissa. Luodaan uudenlaisia rakenteita ja toimintakäytänteitä, jotka lisäävät osallistumisen mahdollistavia kohtia ja edesautetaan ammattilaisten osaamisen kehittymistä.

Erään haastatellun esimiehen sanoin:


Mä väitän, että se on uudenlaista sote-osaamista nyt ja tulevaisuudessa et miten oivalletaan tää osallisuus.

Yhteiskehittämisellä uusia oivalluksia

ASKO-hankkeessa pyritään yhteiskehittämisen keinoin löytämään tapoja, joilla lisätä osallistumisen mahdollistavia kohtia sekä palvelutilanteissa että palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Tuomalla asiakkaat ja ammattilaiset yhdessä miettimään osallisuuteen ja arkityöhön liittyviä käytänteitä, pyritään myös kehittämään ja juurruttamaan yhteiskehittämiseen liittyviä hyviä toimintatapoja.

Osallisuudella työhyvinvointia

ASKO hankkeen haastatteluissa nousi esille myös työhyvinvointi. Esimiesten ja henkilöstön hyvinvoinnin ja rohkeuden todettiin vaikuttavan keskeisesti asiakasosallisuuden edistämiseen. Hyvinvoivan henkilöstön koettiin tuottavan parempia asiakaskokemuksia ja rohkeutta puolestaan todettiin tarvittavan muuttamaan ajattelutapoja ja asenteita.

Yhteiskehittämisellä voidaan lisätä henkilöstön hyvinvointia. Vaikuttamismahdollisuudet omaan työhön ja sen kehittämiseen sekä mahdollisten pulmakohtien yhteinen ratkominen lisäävät työn sujuvuutta ja koettua hyvinvointia. Tärkeää ei siksi olekaan vain asiakkaiden osallisuus vaan myös henkilöstön mahdollisuudet osallistua palveluiden yhteiseen kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.

Elina Weiste, VTT, erikoistutkija, ASKO-hankkeen projektipäällikkö, Työterveyslaitos

Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja se toteutetaan vuosina 2019–2021 Työterveyslaitoksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistyönä. Hanke on osa ONNISTU yhdessä – työhyvinvointi, johtaminen ja asiakasosallisuus sote-muutoksessa -konsortiota ja SoteKehittäjät -verkostoa.

Muualla verkossa


Haastattelussa projektipäällikkö Eija Haukka

Hyvä työkykyjohtaminen – hyvinvoiva henkilöstö ja laadukkaat palvelut

Projektipäällikkö Eija Haukka Työterveyslaitoksesta

– Keskeinen tavoitteemme on, että työkykyjohtaminen olisi osa strategiaa eikä erillään muusta johtamisesta, toteaa projektipäällikkö Eija Haukka Työterveyslaitoksesta kertoessaan ESR-rahoituksella toteutettavasta työelämän kehittämishankkeesta.

– Ennakoiva ja kokonaisvaltainen työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukeminen jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä ei onnistu erillään henkilöstöjohtamisesta ja arjen esimiestyöstä. Työkykyjohtamista ei voi myöskään ulkoistaa, se on kaikkien vastuulla. Tärkeää onkin, että eri toimijoiden, kuten työntekijöiden, esimiesten, HR:n, työterveyshuollon ja johdon roolit ja vastuut on yhteisesti määritelty ja kaikki sitoutuvat sovittuihin käytäntöihin.

Työkykyjohtamisen merkitys korostuu muutoksissa

Strateginen työkykyjohtaminen sote-muutoksessa -hanke tukee työkykyjohtamisen mallien ja hyvien käytäntöjen kehittämistä ja sote-muutoksen johtamista. Hyvällä työkykyjohtamisella ja toimivilla työkyvyn tuen malleilla voidaan tunnistaa työkykyyn liittyviä riskejä ja vaikuttaa ennakoivasti työkyvyttömyydestä aiheutuviin kustannuksiin.

Erityisesti muutostilanteissa työkykyjohtaminen on tärkeää henkilöstön tukemiseksi. Hyvinvoiva henkilöstö pystyy paremmin hallitsemaan muutosta ja oppimaan uutta, mikä edesauttaa organisaation menestymistä.

Pilottiorganisaatioilla yhteiset haasteet

Hankkeen pilottivaiheessa ovat mukana Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, Essote Etelä-Savosta sekä Siun sote Pohjois-Karjalasta.

– Kaikilla pilottiorganisaatioilla on jo olemassa paljon hyviä käytäntöjä, malleja ja erilaista dataa henkilöstön työkykyjohtamiseen liittyen. Yhteisenä haasteena on se, miten hyvät mallit saadaan toimimaan käytännössä, mitä mittareita käytetään, minkälaista dataa kerätään, miten sitä hyödynnetään työkykyjohtamisessa, ja miten työkykyjohtamista seurataan, Haukka kertoo.

Näitä asioita työstetään muun muassa pilottiorganisaatioissa järjestettävissä kehittämispajoissa. Lisäksi järjestetään kaikkien kolmen organisaatioiden yhteisiä vertaisoppimispäiviä.

Tavoitteena työkykyisempi henkilöstö

Sote-uudistus on Suomen työmarkkinahistorian suurin muutos, minkä lisäksi työ- ja toimintaympäristö muuttuu merkittävästi myös muuten. Muutoksessa työntekijät tarvitsevat tukea ja hyvää johtamista uudistaakseen toimintatapojaan ja jaksaakseen työssä.

– Hankkeen toiminta tähtää siihen, että henkilöstö voi paremmin ja on työkykyisempää, mikä näkyy myös organisaatioiden tuottavuudessa ja laadukkaissa palveluissa, summaa Haukka strategisen työkykyjohtamisen hyödyt.

Työterveyslaitos ja KT Kuntatyönantajat tekevät tiivistä yhteistyötä Onnistu yhdessä -teemalla. KT:n Soteliiderit-hanke on Työterveyslaitoksen strategisen työkykyjohtamisen hankkeen sisarhanke.

Muualla verkossa

Yhteystiedot

Aija Tuimala

Aija Tuimala

projektipäällikkö
Puhelin:
+358 9 771 2198
Matkapuhelin:
+358 40 869 6494
Sähköposti:
aija.tuimala@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen palvelussuhdeasiat
Tehtävät:
  • Soteliiderit-hanke (ESR)

Iikka Niinimaa

työmarkkina-asiamies
Puhelin:
+358 9 771 2040
Matkapuhelin:
+358 45 180 7767
Sähköposti:
iikka.niinimaa@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen palvelussuhdeasiat
Tehtävät:
  • Soteliiderit-hanke (ESR)