Onnistu yhdessä -yhteistyö Työterveyslaitoksen kanssa

Onnistu yhdessä – Työhyvinvointi, johtaminen ja asiakasosallisuus sote-muutoksessa -konsortioon kuuluu kolme hanketta. Ne toteutetaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksella vuosina 2019–2021. KT:n Soteliiderit-hankkeen lisäksi konsortioon kuuluu kaksi Työterveyslaitoksen vetämää hanketta.

Euroopan sosiaalirahasto rahoittaa Soteliiderit-hanketta. Vipuvoima EU.sta.

Keva kumppanina hyvinvointialueiden rakentamisessa

Keva tukee väliaikaishallintoja, kuntia ja kuntayhtymiä ja uusia hyvinvointialueiden työnantajia sote-muutoksessa tarjoamalla tietoa, tukea ja työkaluja johtamisen, työeläkevakuuttamisen ja työhyvinvoinnin tueksi. Työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisen sekä työkyvyn tuen mallit ovat tärkeitä uudessa toimintaympäristössä ja ovat osa alkavaa toimintaa sekä työpaikan arkea.

Hyvinvointialueiden vauhti kiihtyy ja yhteiset opit tulevaan ovat tarpeen

Hyvinvointialueiden valmistelutyö on edennyt syksyn 2021 aikana nopealla aikataululla. .KT:n ja Työterveyslaitoksen 1.12.2021 järjestämässä Onnistu yhdessä -webinaarissa koottiin yhteen oppeja, joita uudistuksessa tarvitaan. KT:n neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas korosti eri sidosryhmien kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä sekä sitä, että keskeneräisistäkin asioista viestitään henkilöstölle jatkuvasti.

Asiakasosallisuus haltuun – mitä jokaisen tulee tietää asiakasosallisuudesta

Asiakasosallisuus sotessa on maksuton, sosiaali- ja terveydenhuollon johtajille ja ammattilaisille suunnattu opas, joka on julkaistuTyöterveyslaitoksen nettisivuilla. Opas tarjoaa sote-ammattilaisille yhteisen jäsennyskehikon asiakasosallisuuteen ja auttaa perehtymään aihepiiriin. Se tarjoaa tukea ja vinkkejä vuorovaikutukseen, kehittämistyöhön ja johtamiseen. Opas on tehty Onnistu yhdessä -konsortion osahankeessa Sote-ammattilaiset asiakasosallisuuden osaajiksi.

Avoin oppimateriaali sote-ammattilaisille strategisesta työkykyjohtamisesta!

Työterveyslaitos on tarjonnut helmikuusta lähtien verkkosivuillaan avoimen oppimateriaalin sote-ammattilaisille strategisen työkykyjohtamisen parissa. Verkkosivusto on erinomainen kokonaisuus organisaation työkykyjohtamisen ymmärtämiseen ja kehittämiseen.

Strateginen työkykyjohtaminen sote-muutoksessa -hanke

Hankkeen tarkoituksena on tukea työkykyjohtamisen mallien ja hyvien käytäntöjen kokoamista ja levittämistä sekä sote-muutoksen johtamista. Työterveyslaitos on hankkeen päätoteuttaja ja sen yhteistyökumppanina on Keva. Osatoteuttajia ovat Pohjois-Karjalan Sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun Sote, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelut Essote ja Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymä PHHyky.

Sote-ammattilaiset asiakasosallisuuden osaajiksi (ASKO) -hanke

Hankkeen tavoitteena on valmentaa sote-organisaatioiden henkilöstöä ja johtoa muutoksen aktiivisiksi tekijöiksi ja tukea heidän työhyvinvointiaan. Hankkeessa tuotetaan välineitä asiakkaan osallisuuden vahvistamiseen sekä tuetaan sujuvien, asiakaslähtöisten palvelupolkujen rakentamista.

Työterveyslaitoksen muu tutkimus

Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Miira Heiniö kertoo, mitä paljon puhuttu resilienssi on ja miten sitä voi parantaa omassa organisaatiossa.


Keva kumppanina hyvinvointialueiden rakentamisessa

Kevan hyvinvointialueiden asiankaspäälliköitä.

Hyvinvointialueille on nimetty asiakaspäälliköt Kevassa. Kuvassa vasemmalta oikealle asiakaspäällliköt Satu Haapakoski, Kaisa Hakkarainen, Jaana Kekäläinen, Jorma Rautakoski.

Perustettavat hyvinvointialueet sekä luovuttavat kunnat ovat historiallisen suuren muutoksen edessä.

Hyvinvointialueille on siirtymässä Kevan laskelmien mukaan yhteensä yli 260 000 kunta-alan työntekijää. Kunnista sote-henkilöstöä siirtyy noin 99 000 henkilöä. Kunnissa jatkavan kunta-alan henkilöstön määrä on Kevan mukaan noin 187 000 työntekijää.

Kunta-alalla on koko ajan vaikeampaa saada riittävästi henkilöstöä ja kasvavaa työvoimapulaa kokevat toimialat myös menettävät lähivuosina merkittävästi henkilökuntaa eläköitymisen seurauksena. Erityisesti tämä näkyy hoivapalveluissa. Henkilöstön riittävyys on yksi hyvinvointialueiden suurimmista haasteista.

Työnantajan veto- ja pitovoiman vahvistumiseen voidaan vaikuttaa muun muassa panostamalla strategiseen työkyvyn johtamiseen, työurajohtamiseen ja osaamisen kehittämiseen sekä lisäämällä osatyökykyisten ja eläkkeelle jääneiden työntekijöiden työllistymismahdollisuuksia.

Työkykyjohtaminen pitää huomioida organisaation strategiassa

Vaativissa muutostilanteissa on tärkeää tukea henkilöstöä ja kehittää työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisen toimintamalleja vastaamaan uuden organisaation tarpeita. Organisaatiomuutos vaikuttaa paitsi henkilöstön työhyvinvointiin ja työuriin myös hyvinvointialueiden talouteen ja tarjottavien palveluiden laatuun.

Siksi on tärkeää, että työkykyjohtaminen huomioidaan organisaation strategiassa. Työkykyjohtamisen onnistuminen edellyttää myös eri toimijoiden roolien ja vastuiden määrittelemistä johtamisketjun mukaisesti – työkykyjohtaminen ei ole muusta johtamisesta erillistä, vaan siihen liittyvää toimintaa.

Kevalla on lakisääteinen tehtävä auttaa työnantajia ennakoimaan ja vähentämään työkyvyttömyysriskejä.

Hyvinvointialueiden valmistelussa tämä tarkoittaa, että Keva tukee työnantajia ennakoimalla ja tunnistamalla työkykyyn ja työkyvyttömyyskustannuksiin liittyviä riskejä olemassa olevan tiedon pohjalta. Tietoa saadaan työkyvyttömyyden kustannuksista ja ilmiöistä niiden taustalla, tilastoja ja tutkittua tietoa työhyvinvoinnista, työkykyjohtamisen ja työterveyshuollon onnistumisesta.

Muutoksen vaikutukset työkykyyn voivat olla pitkäkestoisia

Työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisen sekä työkyvyn tuen mallit ovat tärkeitä uudessa toimintaympäristössä ja ovat osa alkavaa toimintaa sekä työpaikan arkea. Keva tukee uusia organisaatioita tässä työssä. Työterveyden toimia pitää kohdentaa tunnistettuihin työkyvyttömyysriskeihin ja muutostilanteisiin liittyviin työkyvyn tuen tarpeisiin. Lisäksi johdon, esihenkilöiden ja henkilöstön työhyvinvointikoulutus kuuluu Kevan osaamiseen.

Työkykyjohtamisen kehittäminen on keskeistä, jotta hyvinvointialueet voivat onnistua henkilöstön hyvinvoinnin huolehtimisessa, työvoiman riittävyyden turvaamisessa sekä tavoitteessaan parantaa suomalaisten hoidon saatavuutta ja laatua pitäen kurissa myös kustannukset. Jos työkykyjohtaminen unohdetaan eikä sille varata tarvittavia resursseja, vaikutukset voivat olla laaja-alaisia ja pitkäkestoisia.

Keva tukee väliaikaishallintoja, kuntia ja kuntayhtymiä ja uusia hyvinvointialueiden työnantajia sote-muutoksessa tarjoamalla tietoa, tukea ja työkaluja johtamisen, työeläkevakuuttamisen ja työhyvinvoinnin tueksi. Palvelut ovat työnantajille maksuttomia.

Lisätietoa työkykyjohtamisen palveluista hyvinvointialueille löydät Kevan verkkosivuilta.


Hyvinvointialueiden vauhti kiihtyy ja yhteiset opit tulevaan ovat tarpeen

Henrika Nybondas-Kangas korosti jatkuvan viestinnän merkitystä Onnistu yhdessä -webinaarissa.

Hyvinvointialueiden valmistelutyö on edennyt syksyn 2021 aikana ympäri Suomen nopealla aikataululla. Syksyn mittaan KT:n muutostuessa on pohdittu pitkälti juridisia johtamisen kysymyksiä kuten henkilöstön siirtämistä vanhoilta toimijoilta uusille sekä vaihtoehtoja tukipalveluiden organisoimiseen. Vuonna 2022 hyvinvointialueilla korostuvat myös muut muutoksen johtamisen kysymykset, esimerkiksi organisaatiorakenteen sekä työnantajakuvan luominen. Uudistuksen onnistumista helpottamaan koottiin oppeja 1.12.2021 järjestetyssä Onnistu yhdessä -webinaarissa yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa.

Väliaikaiset valmistelutoimielimet ovat valmistelleet syksyllä toiminnan käynnistämistä ja hallinnon organisoimista. Loppuvuodesta 2021 ajankohtaisina asioina esiin nousevat esimerkiksi hallintosääntöä ja johtamisjärjestelmää koskevien prosessien käynnistäminen. Alueilla valmistaudutaan myös maaliskuussa 2022 aloittavien aluevaltuustojen toimintaan.

KT:n hyvinvointialueiden HR-valmistelijaverkostoissa on käyty vilkasta keskustelua ja jaettu ajatuksia syksyn kuluessa. Integroitavia kokonaisuuksia on valtaisasti ja uuden luomista on koordinoitu yhdessä verkostomaisesti työskennellen ja turhaa päällekkäisyyttä välttäen.

Lainsäädäntö määrittää reunaehdot, mutta hyvinvointialueet ovat muutakin kuin juridiikkaa

Alueet ovat eri tilanteissa riippuen siitä, kuinka yhtenäisiä ja sote-palveluiltaan integroituneita alueet ovat ennen liikkeen luovutusta. Jo pitkälle integroituneilla, esimerkiksi yhden ison kuntayhtymän alueilla muutos ei välttämättä vaikuta yhtä jyrkältä kuin toimijoiltaan sirpaleisemmilla alueilla. Tästä huolimatta muutos on merkittävä kaikille alueille ja henkilöstölle on viestittävä uudistuksesta perusteellisesti.

– Saamassamme palautteessa korostuu eri sidosryhmien kanssa tehtävän yhteistyön merkitys sekä se, että keskeneräisistäkin asioista on viestittävä siirtyvälle henkilöstölle jatkuvasti. Ajantasaista tietoa ei koskaan ole liikaa, toteaa KT:n neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas.

Hyvinvointialueet tulevat organisoitumaan eri tavoin, vaikka kaikkien tehtävänä onkin järjestää samat palvelut. Tässä prosesseissa ajattelutapaa on tilaisuus laajentaa vanhojen rakenteiden ulkopuolelle sekä kehittää uudenlaista organisaatiota puhtaalta pöydältä, toki tietysti historia huomioiden.

Hyvinvointialueuudistuksessa on kyse täysin uudesta työnantajasta, jonka on tärkeä rakentaa kuvaa omasta työnantajuudestaan sekä organisaation sisällä että ulkoisesti.

Millaisia toimijoita hyvinvointialueet ovat – sitä määritellään jo nyt! Kehittämällä työnantajakuvaansa strategisesti ja sitouttaen työnantajat voivat vaikuttaa esimerkiksi kriittiseksi muodostuneeseen henkilöstöpulaan.

– Hyvinvointialueet ovat merkittäviä työnantajia Suomessa. On tärkeää, että työnantajakuvaan kiinnitetään huomiota alusta alkaen, Nybondas-Kangas kiteyttää.

Onnistu yhdessä -hankkeista arvokkaita oppeja vuodesta 2019 alkaen

Onnistu yhdessä -konsortion hankkeiden antia yhteen kokoava tilaisuus järjestettiin 1.12.2021. Iltapäivän pääteemana oli pohtia, kuinka onnistumme käsillä olevassa uudistuksessa työhyvinvoinnin, johtamisen ja asiakasosallisuuden näkökulmista. Tilaisuudessa Strateginen työkykyjohtaminen sote-muutoksessa-, Sote-ammattilaiset asiakasosallisuuden osaajiksi- (ASKO) ja Soteliiderit-hankkeet tarjosivat kukin näkökulmansa sote-alan uudistumiseen jatkuvassa muutoksessa.

Strateginen työkykyjohtaminen -hankkeen keskeisenä viestiksi kirkastui työkykyjohtamisen nivominen osaksi jokapäiväistä toimintaa ja toisaalta organisaation strategisia tavoitteita. Työkykyjohtamisen sidonnaisuus organisaation koko toiminnan kirjoon on tärkeää ja se myös kuuluu yhteisten periaatteiden, roolien ja vastuiden mukaan kaikille organisaatiossa. Henkilöstöpula ja kasvavat sote-alan palvelutarpeet korostavat entisestään työntekijöiden työkyvyn merkitystä nyt ja tulevaisuudessa.

Hankkeessa ja webinaarin keskustelussa nousi esiin myös hyvinvointialueiden kannalta ajankohtainen kysymys työterveyshuollon järjestämisestä ja työterveyden tulevasta roolista. Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa kannattaa kehittää monella tasolla ja toimintaa suunnitella strategialähtöisesti. Työterveyden rooli on totuttu näkemään terveyden edistämisenä ja sairauksien hoitona, mutta sen rooli voi olla myös laajempi työkykyä edistävänä ja henkilöstöpulaa ratkovana toimijana. Työterveysyhteistyön potentiaali piilee strategisissa kumppanuuksissa!

ASKO-hankkeen lähtökohtana on ollut osallistaa asiakkaita palveluiden kehittämiseen vuorovaikutuksessa ammattilaisten kanssa. Hankkeessa on keskitytty palvelujen käyttäjiin ja heidän tarpeidensa huomioon ottamiseen. Keskeisenä tavoitteena on ollut sote-palvelujen toimivampi kohdentaminen sekä palveluiden yhdenvertaisuus. Oman työn kehittäminen asiakasosallisuuden kautta vaikuttaa myös siihen, kuinka mielekkääksi ja merkitykselliseksi ammattilaiset kokevat oman työnsä.

Soteliiderit ja KT:n muutostuki työnantajien tukena 2022

Soteliiderit ja KT:n muutostuki jatkavat työnantajien tukemista hyvinvointialueuudistuksen edetessä. Nostamme esiin ajankohtaisia ja alueita askarruttavia kysymyksiä sekä korostamme muutoksen johtamisessa tarvittavia avaintekijöitä.


Asiakasosallisuus haltuun – mitä jokaisen tulee tietää asiakasosallisuudesta

Asiakasosallisuus sotesssa -opas on julkaistu Työterveyslaitoksen nettisivuilla.

Uunituore, maksuton sosiaali- ja terveydenhuollon johtajille ja ammattilaisille suunnattu verkkopohjainen opas löytyy nyt Työterveyslaitoksen sivulta. Saat oppaasta vinkkejä omaan työhösi asiakasosallisuuden edistämisessä, millä tahansa organisaation tasolla työskenteletkin.

Asiakasosallisuus sotessa -opas on tiivis johdatus aiheeseen. Osallisuus on abstrakti käsite. Tämän vuoksi myös asiakasosallisuutta tulkitaan ja ymmärretään hieman eri tavoin. Nyt julkaistu opas tarjoaa sote-ammattilaisille yhteisen jäsennyskehikon ja auttaa perehtymään aihepiiriin. Se tarjoaa tukea ja vinkkejä vuorovaikutukseen, kehittämistyöhön ja johtamiseen.

Oppaan materiaaleja voi opiskella itsenäisesti, käyttää niitä perehdytysmateriaalina tai yhteisen keskustelun pohjana työryhmissä tai tiimeissä. Opas on tuotettu sote-ammattilaisten, kehittäjien ja tutkijoiden yhteistyönä.

Toimiva kokonaisuus. Paljon ajatuksia herättäviä asioita. (käyttäjäkommentti)

Asiakasosallisuus on yhteinen asia

Asiakasosallisuus on vaikuttamistyötä. Asiakasosallisuus ymmärretään palveluiden käyttäjien osallistumisena palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen, toteutukseen tai arviointiin. Se voi liittyä asiakkaan omaan palveluun tai palveluiden ja palvelujärjestelmän kehittämiseen laajemmin yhteistyössä ammattilaisten kanssa.

Asiakasosallisuustyön tavoitteena on edistää eri toimijoiden vuoropuhelua ja yhteistyötä. Tätä kautta voidaan parantaa palveluiden laatua, tarpeen mukaisuutta ja oikea-aikaisuutta. Asiakasosallisuus on ammattilaisten ja asiakkaiden yhteistyötä, jossa kummaltakaan ei viedä mitään, vaan opitaan yhdessä.

Aiemmin minulla on ollut yksipuolisempi kuva asiakasosallisuudesta. (käyttäjäkommentti)

Johdon tehtävä on toimia mahdollistajana

Asiakasosallisuuden toteutuminen organisaatiossa edellyttää johdolta aktiivisuutta. Asiakasosallisuuden johtaminen -osioon on koottu yleisiä väittämiä ja epäilyksiä, joihin todennäköisesti törmäät asiakkaiden osallisuudesta puhuttaessa. Saat vinkkejä näihin tilanteisiin. Löydät myös linkityksen relevanttiin lainsäädäntöön. Tärkeitä näkökulmia ovat lisäksi henkilöstön osallisuus ja resurssointi, joita asiakasosallisuus edellyttää.

Asiakasosallisuus kuuluu kaikille, se ei ole vain tietyn aktiivisen porukan tai esihenkilöiden asia. Kun ammattilaiset saavat uusia näkökulmia omiin työtapoihinsa ja pääsevät kehittämään omaan työtään, vahvistuu myös työntekijäosallisuus. Kokemus osallisuudesta lisää hyvinvointia niin asiakkailla kuin ammattilaisilla.

Tässä oppaassa on tärkeää asiaa ihan organisaation joka tasolla työskenteleville. Läpinäkyvään toimintakulttuuriin kuuluu se, että jaetaan sama tieto.” (käyttäjäkommentti)

Leini Sinervo, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Elina Weiste, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos

Lisätietoja:

Elina Weiste, elina.weiste(at)ttl.fi

Opas on tehty osana ”Onnistu yhdessä – työhyvinvointi, johtaminen ja asiakasosallisuus” -konsortion osahanketta ”Sote-ammattilaiset asiakasosallisuuden osaajiksi” (2019–2022), jonka on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto. Hankeen toteutukseen ovat osallistuneet Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsingin Yliopisto, Tampereen Yliopisto, Helsingin kaupunki, Sastamalan Hyvinvointikampus, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri.


Avoin oppimateriaali sote-ammattilaisille strategisesta työkykyjohtamisesta!

 

TTL avoin oppimateriaali sote-alan ammattilaisille

Työterveyslaitos on tarjonnut helmikuusta lähtien verkkosivuillaan avoimen oppimateriaalin sote-ammattilaisille strategisen työkykyjohtamisen parissa. Verkkosivusto on erinomainen kokonaisuus organisaation työkykyjohtamisen ymmärtämiseen ja kehittämiseen. Lisäksi se tarjoaa myös välineitä oman työkyvyn ylläpitoon.

Oppimateriaali perustuu tutkimus- ja asiantuntijatietoon sekä Strateginen työkykyjohtaminen sote-muutoksessa -hankkeessa kertyneeseen aineistoon.

Sivusto ahkerassa käytössä

– Oppimateriaalin julkaisun jälkeen liikenne verkkosivuilla on ollut mukavan vilkasta - useita tuhansia käyntikertoja - ja tiedämme myös, että sivuille palataan uudestaan. Tämä kertonee siitä, että sivujen materiaali on kiinnostavaa, kertoo Työterveyslaitoksen erikoistutkija Eija Haukka.

Oppimateriaali on saanut hyvää palautetta ja jo testausvaiheessa kiiteltiin verkkosivujen selkeyttä ja loogisuutta. Kokonaisuudessa on jaettu myös osiot eri toimijoille: johdolle, henkilöstöhallinnolle, esihenkilöille ja työntekijöille. Materiaalin hyödynnettävyyteen omassa työssä on oltu erityisen tyytyväisiä.

Alati muuttuvissa tilanteissa työkykyjohtamisella on merkittävä rooli

– Toimintaympäristön muutokset, runsaasti erilaisia kuormitustekijöitä sisältävä työ, sairastavuus ja eläköityminen edellyttävät strategista otetta työkyvyn johtamiseen, sanoo Eija Haukka.
 
Henkilöstön hyvinvoinnista ja työkyvystä huolehditaan hyvällä työkykyjohtamisella, joka on osa organisaation strategiaa ja päivittäistä johtamista. Hyvinvoiva henkilöstö pystyy paremmin hallitsemaan muutosta ja oppimaan uutta, mikä edesauttaa organisaation menestymistä.


Sote-ammattilaisten ja asiakkaiden odotuksia asiakasosallisuudesta: Kuulluksi tulemista vai mahdollisuutta vaikuttaa?

Elina Weiste, ASKO-hanke.

Yksi sote-alan tämänhetkisistä kulttuurinmuutoksista koskee asiakkaan roolia aktiivisena osallistujana omaan hoitoonsa sekä palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Toimintakulttuurin muutos on aina mahdollisuus uuteen, mutta myös väistämättä haastava ja monivaiheinen prosessi, jossa muuttuvat käsitykset ja toisinaan eriävätkin näkemykset vaativat yhteistä keskustelua. 

Sote-ammattilaiset asiakasosallisuuden osaajiksi (ASKO) -hankkeessa kehitetään asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua omaan palveluunsa sekä yleisemmin palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Hanke järjestää erilaisissa sote-organisaatioissa eri puolilla Suomea asiakasosallisuustyöpajoja, joissa ammattilaiset, esihenkilöt ja asiakkaat tarkastelevat yhteiskehittämisen keinoin asiakasosallisuutta ja siihen liittyviä työkäytäntöjä. 

Uunituoreessa tutkimusjulkaisussamme tarkastelemme, miten ammattilaiset ja asiakkaat puhuvat näissä työpajoissa asiakasosallisuudesta ja millaisia odotuksia he siihen liittävät.

Vahva samanmielisyys asiakasosallisuuden edistämisen tärkeydestä

Tutkimusaineistossamme asiakkaat ja ammattilaiset olivat hyvin samanmielisiä siitä, että asiakas pitäisi ottaa mukaan yhä enenevässä määrin palveluiden suunnitteluun ja toteutukseen.

Asiakasosallisuus nähtiin ikään kuin tulevaisuuden ideaalina, jota kohti organisaatioiden kehittämisessä pitäisi pyrkiä. Tätä kehitystä jarruttavien esteiden nähtiin liittyvän sosiaali- ja terveydenhuollon jähmeisiin rakenteisiin, joihin asiakkaat tai ammattilaiset eivät itse kokeneet voivansa vaikuttaa.

Kuulluksi tulemista vai valtaa vaikuttaa? 

Sekä ammattilaiset että asiakkaat olivat samaa mieltä siitä, että asiakkaan kuulluksi tuleminen on tärkeä ennakkoehto asiakasosallisuuden toteutumiselle. Sisällöllisesti asiakkaat ja ammattilaiset korostivat kuitenkin hieman erilaisia asioita.

Ammattilaiset nostivat esille kuulluksi tulemisen keskeisyyden, kun taas asiakkaat korostivat aitoja mahdollisuuksia päästä vaikuttamaan palveluihin. 

Kenellä on vastuu ja valta tehdä päätöksiä?

Kun ammattilaiset tarjosivat asiakkaille vastuunottamista omasta palvelustaan, eivät asiakkaat olleet kuitenkaan kovinkaan innokkaita ottamaan sitä vastaan, vaan korostivat puolestaan kuulluksi tulemisen tärkeyttä. 

Samoin vaikka ammattilaiset toisaalta korostivat asiakkaan oman vastuunoton tärkeyttä, pitivät he omaa oikeuttaan päättää asiakkaalle sopivasta hoidosta välttämättömänä. Tällä tavoin he korostivat omaa, ammattiroolinsa perinteisesti liitettyä päätöksentekovaltaa.

Vastuun ja vallankäytön teemat kietoutuivat myös kysymyksiin yhteistyöstä. Asiakkaat toivat esille, että ammattilaisten päätöksiin myöntyminen on pahimmillaan ainoa tapa osoittaa yhteistyökykyisyyttä ja ”hoitomyöntyvyyttä”.

Yhteinen keskustelu edistää kulttuurin muutosta ja rakentaa yhteisymmärrystä

Työpajoissa käydyissä keskusteluissa vanhat, ammattilaisten auktoriteettia ja päätäntävaltaa korostavat näkemykset sekä uudet osallisuuskäsitykset kulkivat toisiinsa kietoutuneita samojenkin puhujien puheenvuoroissa.

Tämä on väistämätön osa kulttuurinmuutosta: vaikka asiakasosallisuus nähtäisiinkin tärkeänä ideaalina, voi sen toteuttaminen käytännössä tuntua vaikealta tai esimerkiksi omia ammatillisia rajoja uhkaavalta. Tähän tarvitaan tukea organisaation johdolta ja lähiesihenkilöiltä.

Lisäksi tarvitaan keskusteluareenoita yhteisen ymmärryksen saavuttamiseksi muuttuvista ja uudenlaisista rooleista, joita osallisuuskehitys väistämättä tuo mukanaan. Tähän yhteiskehittämistyöpajat ammattilaisten ja asiakkaiden kesken näyttävät tarjoavan oivallisen mahdollisuuden!

Elina Weiste, VTT, erikoistutkija, ASKO- hankkeen projektipäällikkö, Työterveyslaitos

ASKO-hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja se toteutetaan vuosina 2019–2021 Työterveyslaitoksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistyönä. Hanke on osa ONNISTU yhdessä – työhyvinvointi, johtaminen ja asiakasosallisuus sote-muutoksessa -konsortiota ja SoteKehittäjät-verkostoa.


Haastattelussa Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Miira Heiniö

Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Miira Heiniö kertoo, mitä paljon puhuttu resilienssi on ja miten sitä voi parantaa omassa organisaatiossa.

Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Miira Heiniö kertoo, mitä paljon puhuttu resilienssi on ja miten sitä voi parantaa omassa organisaatiossa.

Miten resilienssiä eli uudistumiskykyä voidaan parantaa kriisitilanteissa?

– Resilientit organisaatiot pärjäävät, koska niitä johdetaan hyvin. Ne ovat seuranneet toimintaympäristöä ja tehneet skenaariotyötä sekä laatineet vaihtoehtoisia suunnitelmia, kertoo erityisasiantuntija Miira Heiniö Työterveyslaitokselta.

–Resilienssi tarkoittaa kykyä toimia kaikissa tilanteissa ja toimintakykyyn auttaa myös harjoittelu, improvisointikyky sekä hyvät yhteistyösuhteet, hän selventää.

Erilaisiin tilanteisiin voi varautua harjoittelemalla, sillä kriisitoimintamalleissa on yhteneväisyyksiä katastrofien laadusta huolimatta. Esimerkiksi kouluissa voidaan järjestää harjoituksia, joiden teemana on palopoistuminen tai pihalle kaatuneen kemikaalirekan sisäilmahaittojen minimointi. Harjoituksista on varmasti hyötyä myös muissa katastrofitilanteissa.

Improvisointikyky on erittäin tärkeää resilienssin kannalta. Improvisointiin eli itsensä likoon laittamiseen tilanteen vaatimalla tavalla lähdetään mukaan organisaatiossa, jossa henkilöstö on vahvasti sitoutunutta. Sote-alalla henkilöstö on erittäin sitoutunut asiakkaaseen, mutta lisäksi toimiva vuorovaikutus johdon kanssa varmistaa sitoutumisen myös organisaation yhteiseen menestykseen.

Päätöksenteon tulisi olla siellä, missä asiantuntemus on korkein

– Normaalioloissa voidaan kitkutella muodollisen aseman tuomalla päätösvallalla ja monikerroksisilla rakenteilla. Kriisitilanteissa tarvitaan johdon fokusointia kaikkein keskeisimpiin asioihin, pitämään toivoa sekä kokonaisnäkemystä yllä. Mikäli joku organisaatiossa tekee päätöksiä yksin, on hän kriisitilanteessa erittäin rasittunut ja kaipaisi välillä lomaakin. Kaikki rutiinipäätökset tulisikin delegoida parhaille asiantuntijoille, Miira Heiniö pohtii.

– Korona-tilanne näyttää etenevän Suomessa ennakoitua hitaammin ja jatkuvan pitkään, joten tätä toimintatapaa kannattaa nyt harjoitella yhdessä. Äkillisessä kriisitilanteessa uudenlainen delegoitu toimintatapa on vaikeaa omaksua.

Resilienssin yhteydessä kannattaa pohtia itse- tai yhteisöohjautuvuutta

Heiniö kuvailee:

– Itseohjautuvuus ymmärretään joskus väärin tarkoittamaan sitä, ettei tarvitsisi johtaa ollenkaan. Itseohjautuvuus vaatii kuitenkin todella selkeää suuntaa ja paljon keskustelua ja sopimista työnjaosta. Laajan joukon osallistaminen päätöksentekoon voi edellyttää jopa entistä vahvempaa resursointia johtamiseen. Yhteinen suunta organisaatiolle on oltava selkeä, arvot ja perustehtävä samoin. Mikään tieto ei saa olla yhden ihmisen varassa ja varahenkilöitä olisi hyvä olla useampia. Organisaatiossa puskuria tarvitaan jo pikkuflunssaan, miten on todellisessa kriisitilanteessa?

Sujuva yhteistyö organisaation sisällä ja organisaatioiden välillä voi olla joskus hankalaa normaalitilanteessa, mutta kriisitilanteessa yhteistyön sujuminen on erittäin tärkeää. Kaikki epämuodolliset tapaamiset voivat olla todella tärkeitä asiakaspalvelukapasiteetille ja sen rakentamiselle.

– Stressin lisääntyessä tunteet ovat pinnalla, mikä voi haitata yksiköiden välistä yhteistyötä. Meillä on tullut vastaan useita tiedonkulun ongelmia (esimerkiksi ESH-PTH tai rajapinta sosiaalitoimeen), jotka johtuvat vain siitä, että toisen näkökulmaa ei huomata. Jokaisen työntekijän pitäisi ajatella asiakkaan kokonaispalvelua eikä vain omaa tonttia ja näkökulmaa, Heiniö kannustaa.

Heiniöllä on lopuksi vinkki myös päätöksentekijöille:

Päätöksenteon laatua voi kehittää siten, että kahden vaihtoehdon välillä valinnan sijaan päätös tehdäänkin esimerkiksi rutiininomaisesti viiden vaihtoehdon välillä. Koska vaihtoehtoja on useita, on kuultava muita asiantuntijoita, arvioitava keskeisiä päätöksenteon kriteerejä ja hankittava laajempaa ymmärrystä asiasta, mikä lisää organisaation resilienssiä. Lopputuloksena päätös on nopeampi ja laadukkaampi toteuttaa, mutta tätäkin menetelmää on syytä harjoitella.

Työterveyslaitos tarjoaa organisaatioiden johdolle tietoa, harjoituksia sekä resilienssi-testin verkkosivuillaan.

– Kehitämme sivustoa vielä ensi lokakuuhun saakka, joten testaus ja palaute on meille tärkeää. Jos haluaa tarkemman resilienssi-mittauksen niin minuun voi ottaa yhteyttää, Miira Heiniö vinkkaa.

–Tärkeintä on pitää huolta organisaation ja johdon jatkuvasta kehittymisestä.


Osallisuus on uudenlaista sote-osaamista

Sote-ammattilaiset asiakasosallisuuden osaajiksi -hankkeessa kehitetään osallisuuden keinoja yhdessä ammattilaisten ja asiakkaiden kanssa

Asko-projektin tiimi vastaa hankkeen toteutuksesta. Kuva: Työterveyslaitos.

Asiakasosallisuus on keskeinen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan kulttuurinmuutos, joka haastaa ammattilaiset uudenlaisten työkäytäntöjen, työkulttuurin ja osaamisen kehittämiseen. Kun asiakas saa vaikuttaa omaa hoitoaan koskeviin päätöksiin, hän sitoutuu hoitoon paremmin ja tulokset paranevat. Asiakkaiden mukaan ottaminen palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen taasen auttaa saamaan palveluista toimivampia ja paremmin asiakkaiden tarpeisiin vastaavia. 

Kulttuurinmuutos ei kuitenkaan koskaan ole helppoa. Ammattilaisten ja johtajien myönteinen suhtautuminen ja sitoutuminen asian edistämiseen ovat ehdottomia edellytyksiä asiakasosallisuuden aidolle toteutumiselle.

Sote-ammattilaiset asiakasosallisuuden osaajiksi (ASKO) -hankkeessa kehitetään sote-alalle sopivia yhteiskehittämisen toimintatapoja, jotka tukevat asiakkaan osallisuutta palveluiden kehittämisessä ja mahdollistavat asiakkaiden aidon kohtaamisen palvelutilanteissa.

Asiakasosallisuus edellyttää uudenlaista johtamista

ASKO-hankkeen sote-johtajien haastatteluissa ilmeni, että johtamisen roolia pidetään erittäin keskeisenä asiakasosallisuuden edistämisessä. Nähtiin, että asiakasosallisuus edellyttää uudenlaista osallisuuden johtamista, jolla luodaan fasiliteetit toteuttaa asiakasosallisuutta arjen tilanteissa. Luodaan uudenlaisia rakenteita ja toimintakäytänteitä, jotka lisäävät osallistumisen mahdollistavia kohtia ja edesautetaan ammattilaisten osaamisen kehittymistä.

Erään haastatellun esimiehen sanoin:


Mä väitän, että se on uudenlaista sote-osaamista nyt ja tulevaisuudessa et miten oivalletaan tää osallisuus.

Yhteiskehittämisellä uusia oivalluksia

ASKO-hankkeessa pyritään yhteiskehittämisen keinoin löytämään tapoja, joilla lisätä osallistumisen mahdollistavia kohtia sekä palvelutilanteissa että palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Tuomalla asiakkaat ja ammattilaiset yhdessä miettimään osallisuuteen ja arkityöhön liittyviä käytänteitä, pyritään myös kehittämään ja juurruttamaan yhteiskehittämiseen liittyviä hyviä toimintatapoja.

Osallisuudella työhyvinvointia

ASKO hankkeen haastatteluissa nousi esille myös työhyvinvointi. Esimiesten ja henkilöstön hyvinvoinnin ja rohkeuden todettiin vaikuttavan keskeisesti asiakasosallisuuden edistämiseen. Hyvinvoivan henkilöstön koettiin tuottavan parempia asiakaskokemuksia ja rohkeutta puolestaan todettiin tarvittavan muuttamaan ajattelutapoja ja asenteita.

Yhteiskehittämisellä voidaan lisätä henkilöstön hyvinvointia. Vaikuttamismahdollisuudet omaan työhön ja sen kehittämiseen sekä mahdollisten pulmakohtien yhteinen ratkominen lisäävät työn sujuvuutta ja koettua hyvinvointia. Tärkeää ei siksi olekaan vain asiakkaiden osallisuus vaan myös henkilöstön mahdollisuudet osallistua palveluiden yhteiseen kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.

Elina Weiste, VTT, erikoistutkija, ASKO-hankkeen projektipäällikkö, Työterveyslaitos

Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja se toteutetaan vuosina 2019–2021 Työterveyslaitoksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistyönä. Hanke on osa ONNISTU yhdessä – työhyvinvointi, johtaminen ja asiakasosallisuus sote-muutoksessa -konsortiota ja SoteKehittäjät -verkostoa.

Muualla verkossa


Haastattelussa projektipäällikkö Eija Haukka

Hyvä työkykyjohtaminen – hyvinvoiva henkilöstö ja laadukkaat palvelut

Projektipäällikkö Eija Haukka Työterveyslaitoksesta

– Keskeinen tavoitteemme on, että työkykyjohtaminen olisi osa strategiaa eikä erillään muusta johtamisesta, toteaa projektipäällikkö Eija Haukka Työterveyslaitoksesta kertoessaan ESR-rahoituksella toteutettavasta työelämän kehittämishankkeesta.

– Ennakoiva ja kokonaisvaltainen työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukeminen jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä ei onnistu erillään henkilöstöjohtamisesta ja arjen esimiestyöstä. Työkykyjohtamista ei voi myöskään ulkoistaa, se on kaikkien vastuulla. Tärkeää onkin, että eri toimijoiden, kuten työntekijöiden, esimiesten, HR:n, työterveyshuollon ja johdon roolit ja vastuut on yhteisesti määritelty ja kaikki sitoutuvat sovittuihin käytäntöihin.

Työkykyjohtamisen merkitys korostuu muutoksissa

Strateginen työkykyjohtaminen sote-muutoksessa -hanke tukee työkykyjohtamisen mallien ja hyvien käytäntöjen kehittämistä ja sote-muutoksen johtamista. Hyvällä työkykyjohtamisella ja toimivilla työkyvyn tuen malleilla voidaan tunnistaa työkykyyn liittyviä riskejä ja vaikuttaa ennakoivasti työkyvyttömyydestä aiheutuviin kustannuksiin.

Erityisesti muutostilanteissa työkykyjohtaminen on tärkeää henkilöstön tukemiseksi. Hyvinvoiva henkilöstö pystyy paremmin hallitsemaan muutosta ja oppimaan uutta, mikä edesauttaa organisaation menestymistä.

Pilottiorganisaatioilla yhteiset haasteet

Hankkeen pilottivaiheessa ovat mukana Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, Essote Etelä-Savosta sekä Siun sote Pohjois-Karjalasta.

– Kaikilla pilottiorganisaatioilla on jo olemassa paljon hyviä käytäntöjä, malleja ja erilaista dataa henkilöstön työkykyjohtamiseen liittyen. Yhteisenä haasteena on se, miten hyvät mallit saadaan toimimaan käytännössä, mitä mittareita käytetään, minkälaista dataa kerätään, miten sitä hyödynnetään työkykyjohtamisessa, ja miten työkykyjohtamista seurataan, Haukka kertoo.

Näitä asioita työstetään muun muassa pilottiorganisaatioissa järjestettävissä kehittämispajoissa. Lisäksi järjestetään kaikkien kolmen organisaatioiden yhteisiä vertaisoppimispäiviä.

Tavoitteena työkykyisempi henkilöstö

Sote-uudistus on Suomen työmarkkinahistorian suurin muutos, minkä lisäksi työ- ja toimintaympäristö muuttuu merkittävästi myös muuten. Muutoksessa työntekijät tarvitsevat tukea ja hyvää johtamista uudistaakseen toimintatapojaan ja jaksaakseen työssä.

– Hankkeen toiminta tähtää siihen, että henkilöstö voi paremmin ja on työkykyisempää, mikä näkyy myös organisaatioiden tuottavuudessa ja laadukkaissa palveluissa, summaa Haukka strategisen työkykyjohtamisen hyödyt.

Työterveyslaitos ja KT tekevät tiivistä yhteistyötä Onnistu yhdessä -teemalla. KT:n Soteliiderit-hanke on Työterveyslaitoksen strategisen työkykyjohtamisen hankkeen sisarhanke.

Muualla verkossa

Iikka Niinimaa

työmarkkina-asiamies
Puhelin:
+358 9 771 2040
Matkapuhelin:
+358 45 180 7767
Sähköposti:
iikka.niinimaa@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
Tehtävät:
  • Soteliiderit-hanke (ESR)
  • Muutostuki sote-uudistuksessa. Myös lääkärisopimus, KVTES, SOTE-sopimus.

Ville Rautio

projektikoordinaattori
Puhelin:
+358 9 771 2724
Matkapuhelin:
+358 50 473 0724
Sähköposti:
Ville.Rautio@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
Tehtävät:
  • Soteliiderit-hanke (ESR), muutostuki sote-uudistuksessa.