Työsuojelun yhteistoiminta hyvinvointialueilla

Työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisen valmistelulle on varattava riittävästi aikaa.

Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alussa ja niiden työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio on järjestettävä vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Työsuojeluorganisaation perustaminen ja työsuojeluperiaatteiden määritys on osa hyvinvointialueiden toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelua. Se on määritelty kriittiseksi osatehtäväksi hyvinvointialueiden toimeenpanon tueksi laaditussa tiekartassa vuosille 2021–2023.

Tehtävä on määritelty kriittiseksi, koska on tärkeää, että työsuojelun yhteistoiminta hyvinvointialueilla käynnistyy aikataulun mukaisesti. Valmistelut kannattaakin aloittaa riittävän ajoissa osana alueellista valmistelua.

Nykyisen työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön asiantuntemusta kannattaa hyödyntää valmistelussa

Nykyisten kuntaorganisaatioiden työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön asiantuntemusta kannattaa hyödyntää muutoksen valmistelussa, sillä heillä on parhaat edellytykset arvioida työsuojelun yhteistoiminnan kokonaisuutta.

He voivat esimerkiksi arvioida työsuojelun yhteistoiminnan toteutumista, resurssien riittävyyttä ja työsuojeluun liittyviä ongelmia sekä tehdä ehdotuksia valmisteluryhmälle työsuojelun organisoimiseksi.

Paikallisesti ja alueellisesti voidaan sopia esimerkiksi työsuojelun yhteistoimintaa koordinoivasta työryhmästä. Työryhmälle voidaan antaa tehtäväksi suunnitella ja yhteensovittaa alueellinen työsuojelun yhteistoiminta hyvinvointialueella noudatettavan strategian mukaiseksi. Käytännössä tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että hyvinvointialueen työsuojelupäälliköt ja -valtuutetut kokoontuvat suunnittelemaan organisoitumista.

Hyvinvointialueen alueellisesta valmistelusta vastaavat henkilöt on tärkeää pitää ajan tasalla työskentelyn etenemisestä. 

Millaisiin asioihin valmistelussa kannattaa kiinnittää huomiota?

Yhteinen valmistelu antaa mahdollisuuden tarkastella kokonaisuutena kunnista hyvinvointialueille siirtyviä työsuojelun yhteistoimintaorganisaatioita. Tarkastelussa kannattaa kiinnittää huomiota muun muassa

  • työsuojelutarpeisiin
  • työsuojelupäällikköresurssin riittävyyteen
  • ajankäyttösopimuksen mukaiseen työsuojeluvaltuutetturesursointiin
  • työsuojelutoimikunnan tai muun paikalliseen sopimukseen perustuvan edustuksellisen yhteistoimintaelimen kokoonpanoon.

Tämän tarkastelun perusteella voidaan tehdä ehdotus hyvinvointialueen työsuojelun yhteistoimintaorganisaatiosta. Tämä tarkoittaa kokonaan uuden työsuojelun yhteistoimintaorganisaation muodostamista. Sitä varten määritellään työpaikka, sovitaan työsuojeluyhteistoimintaedustajien toimintaedellytyksistä ja työsuojeluvaltuutettujen ajankäytöstä sekä pidetään työsuojeluvaalit. 

Tilanteessa, jossa palvelutoiminta, työsuojeluvaltuutettujen palvelussuhteet ja työsuojelun yhteistoimintaorganisaation kokonaisuus siirtyy yhtenä muuttumattomana kokonaisuutena hyvinvointialueelle, voidaan paikallisesti sopia, että valtuutetut jatkavat työsuojelutehtävässään työsuojelutoimikauden loppuun 31.12.2025 saakka. Tällöin toteutuu henkilöstön oikeus valita keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu työsuojelun valvontalain mukaisesti.

Kiinnitä huomiota näihin asioihin:

  • Työsuojelun yhteistoiminnan toteuttamistavasta ja työsuojelun yhteistoimintaorganisaatiosta sovitaan yhteistoimintasopimuksella paikallisesti toimivaltaisten sopijaosapuolten kesken. Se voi paikallisesta tilanteesta riippuen olla yksi- tai kaksitasoinen. Suurissa kuntayksiköissä tai muiden paikallisten syiden perusteella voidaan työsuojelutoimikunnan tai muun edustuksellisen yhteistoimintaelimen lisäksi paikallisella sopimuksella perustaa kaksi- tai kolmetasoisesti yhteistoimintaelimiä tai -kokonaisuuksia (kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimus 2008, 5 §). Jos työsuojelun yhteistoiminta yhdistetään muuhun edustukselliseen yhteistoimintaan, on varmistettava, että myös kaikki työsuojeluvaltuutetut ovat toimialueensa yhteistoimintaelimen jäseniä.
     
  • On tärkeää määritellä työpaikka tai toiminta-alue, johon työsuojelun yhteistoimintahenkilöt valitaan. Työpaikka on, toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipisteiden tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen, yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukainen yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muodostama kokonaisuus, jossa työsuojelunyhteistoimintahenkilöllä on tosiasialliset mahdollisuudet toimia (valvontalaki 44/2006, 25 §).
     
  • On tärkeää sopia työsuojelun yhteistoimintaorganisaation edustajien toimintaedellytyksistä eli siitä,  mikä on työsuojeluvaltuutetun tai -valtuutettujen toiminta-alue, lukumäärä ja ajankäyttö.
     
  • Työsuojelutoimikunnan jäsenmäärä ja eri osapuolten edustus mietitään. Jollei työsuojelutoimikunnan jäsenmäärästä ja eri osapuolten edustuksesta muuta sovita, toimikunnan jäsenmäärä on neljä, kahdeksan tai kaksitoista sen mukaan kuin työpaikan luonne, laajuus ja muut olosuhteet edellyttävät. Jäsenistä neljännes edustaa työnantajaa, puolet suurempaa työntekijöiden tai toimihenkilöasemassa olevien työntekijöiden ryhmää ja neljännes pienempää työntekijöiden ja toimihenkilöiden ryhmää. Työsuojelutoimikunnan kokoonpano ja edustus on valvontalain (44/2006, 38 §) mukainen, ellei asiasta ole sovittu toisin. Yhteistoiminnan järjestämisestä on sovittu kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksella (2008, 5 §), joka mahdollistaa työsuojelun yhteistoiminnan yhdistämisen.

Näistä asioista sovitaan neuvotteluissa paikallisten toimivaltaisten sopijaosapuolten kesken. Neuvottelusta laaditaan pöytäkirja, jonka neuvotteluosapuolet allekirjoittavat.

Tarvitsetko tukea valmisteluun?

Lähetä sähköpostia osoitteeseen tyosuojelupaallikot(at)kt.fi.

Lisätietoa työsuojelun yhteistoiminnasta

Muualla verkossa