OVTES 2018– 2019
2018–2019
-
Sisällysluettelo
- Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 2018–2019 allekirjoituspöytäkirja
- Työ- ja virkaehtosopimus paikallisen tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän perusteista ja maksamisesta
-
Osio A Yleinen osa
- I Soveltaminen ja työrauha
- II Virkasuhteisen opetushenkilöstön palkkaus
- III Työaika
- IV Vuosiloma, laskennallinen vuosiloma ja lomaraha
- V Virantoimituksen keskeytys
- VI Yhteiset opettajat
- VII Virkasuhteiset tuntiopettajat
- VIII Opetushenkilöstön irtisanomisajat
-
Osio B Yleissivistävän koulun opetushenkilöstön yhteiset määräykset
- I Soveltaminen ja palkkaperusteryhmä
- II Palkka
- III Työaika
- IV Virantoimituksen keskeytys
- V Määräajaksi otetut
- VI Erinäisiä määräyksiä
-
Osio B Liite 1 Peruskoulu
- I Määritelmiä
- II Viranhaltijoiden palkka
- III Viranhaltijoiden työaika
- IV Tuntiopettajien palkka ja työaika
- Osio B Liite 2 Lukio AvaaSulje
-
Osio B Liite 3 Aikuislukio
- I Soveltaminen
- II Viranhaltijoiden palkka
- III Viranhaltijoiden työaika
- IV Tuntiopettajien palkka ja työaika
-
Osio C Liite 1 Ammatillisen oppilaitoksen opetushenkilöstö
- I Soveltaminen
- II Rehtori ja apulaisrehtori
- III Palkka
- IV Työaika
- V Vapaajaksot
- VI Virka- ja työvapaa
- VII Tuntiopettajat
- Osio C Ammatillisten oppilaitosten opetushenkilöstön yhteiset määräykset
-
Osio C Liite 4 Ammattioppilaitos
- I Soveltaminen
- II Viranhaltijoiden palkka
- III Viranhaltijoiden työaika
- IV Tuntiopettajat
- V Erinäisiä määräyksiä
-
Osio C Liite 5 Kauppaoppilaitos
- I Soveltaminen
- II Viranhaltijoiden palkka
- III Viranhaltijoiden työaika
- IV Tuntiopettajat
- V Erinäisiä määräyksiä
-
Osio C Liite 6 Taide ja viestintäkulttuurioppilaitos
- I Soveltaminen
- II Viranhaltijoiden palkka
- III Viranhaltijoiden työaika
- IV Tuntiopettajat
- V Erinäisiä määräyksiä
- Osio C Liite 7 Sosiaali- ja terveysalan oppilaitos AvaaSulje
-
Osio C Liite 8 Metsä- ja puutalousoppilaitos
- I Soveltaminen
- II Viranhaltijoiden palkka
- III Viranhaltijoiden työaika
- IV Tuntiopettajat
- V Erinäisiä määräyksiä
- Osio C Liite 9 Merenkulkuoppilaitos AvaaSulje
- Osio D Ammattikorkeakoulu -poistettu-
- Osio E Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus
- Osio F Taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön opetushenkilöstön yhteiset määräykset
-
Osio F Liite 10 Musiikkioppilaitos
- I Viranhaltijoiden palkka
- II Viranhaltijoiden työaika
- III Tuntiopettajien palkka ja työaika
- IV Erinäisiä määräyksiä
- Osio F Liite 11 Lasten ja nuorten taidekoulu AvaaSulje
-
Osio F Liite 12 Kansalaisopisto
- I Viran-/toimenhaltijoiden palkka
- II Viran-/toimenhaltijoiden työaika
- III Tuntiopettajat
- IV Erinäisiä määräyksiä
- Osio F Liite 13 Kansanopisto AvaaSulje
-
Osio B Yleissivistävän koulun opetushenkilöstön työaikakokeiluja koskevat sopimusmääräykset
- I Soveltaminen
- II Peruskoulun rehtorinviran haltijan työaika ja palkka
- III Peruskoulun lisätehtäväkiintiö
- Palkkaliite
-
Selaa sopimuksen lukuja
AvaaSulje
OVTES 2018–2019, voimassa 1.2.2018 lukien
Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) piirissä on 62 000 opettajaa. Valtaosa opettajista eli 42 700 työskentelee peruskouluissa. Lukioissa työskentelee 5 900 opettajaa.
Verkkojulkaisun ISBN 978-952-293-560-1
Sopimuksen nettiversioon tehdyt korjaukset
(23.4.2018) Osion B 13 a §:n määräykseen on lisätty 2 momentin teksti, joka on pudonnut pois painetusta sopimuskirjasta teknisen ongelman vuoksi.
Ohjeet
Usein kysyttyä
Pitääkö ves-vapaat eli virka- ja työehtosopimuksen mukaiset ylimääräiset vapaapäivät antaa yhdessä erässä? (Osio G 8 §)
Työnantaja voi antaa vapaapäivät harkintansa mukaan joko yhdessä tai useammassa erässä.
Miten koronavirus tulee huomioida työpaikan riskien arvioinnissa?
Työnantajan velvoitteista on määräyksiä muun muassa työturvallisuuslaissa. Työnantaja on velvollinen huolehtimaan henkilöstön turvallisuudesta ja terveydestä työssä (työturvallisuuslaki 8 §). Lisäksi työturvallisuuslain mukaan työntekijän altistumista terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville biologisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei näistä tekijöistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän terveydelle (työturvallisuuslaki 40 §). COVID-19-taudin aiheuttava koronavirus luetaan biologisiin vaaratekijöihin.
Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Selvitys ja arviointi on tarkistettava olosuhteiden olennaisesti muuttuessa ja se on muutenkin pidettävä ajan tasalla (ks. työturvallisuuslaki 10 §).
Työterveyslaitos (TTL) toteaa ohjeessaan, että mikäli työpaikan toimintaan voi liittyä altistumista koronavirukselle, on työnantajan määriteltävä työntekijöiden altistumisen todennäköisyys ja tartunnan aiheuttaman taudin seurausten vakavuus. Näiden perusteella työpaikalla voidaan arvioida työntekijöihin kohdistuvan riskin suuruutta sekä suunnitella ja toteuttaa toimenpiteitä, joilla riskejä voidaan pienentää. Työnantajan on arvioitava työn tekemisen riskit myös etätyössä ja hybridityössä. Työnantajan tulee riskinarvioinnissa huomioida alueelliset suositukset sekä rajoitukset, ja riskinarviointia on myös päivitettävä säännöllisesti tautitilanteen, suositusten tai rajoitusten muuttuessa.
- TTL:n ohje työpaikoille COVID-19-riskinarvioinnin tekemiseen >
- TTL:n ohje etätyön tekemisen tueksi >
- THL: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset >
Työterveyslaitos on ohjeistanut, miten tartuntariskin todennäköisyyttä arvioidaan, ja laatinut koronatartunnan riskin todennäköisyyden arvioinnin tueksi tarkistuslistan.
Työterveyslaitoksen mukaan työpaikalla tulisi miettiä sitä järeämpiä toimenpiteitä, mitä suurempi tartuntariski on. Jos merkittäviä todennäköisyyksiä altistumiselle ei työpaikalla ole, riittää hygieniasta ja hyvästä ilmanvaihdosta huolehtiminen sekä oireisten työntekijöiden ohjaaminen terveydenhuoltoon.
Työterveyslaitoksen mukaan paras suojautumiskeino koronavirusta vastaan on työntekijöiden mahdollisimman kattava rokottautuminen, jonka johdosta koronatartunnan todennäköisyys ja taudin seurausten vakavuus pienenevät merkittävästi. Riskinarvioinnissa tämä tarkoittaisi riskitason ja tarvittavien hallintatoimenpiteiden pienentymistä rokotettujen kohdalla. Samalla tulisi kuitenkin huomioida päätöksen vaikutus rokottamattomiin ja niihin, joilla ei ole rokotussuojaa.
Jos työpaikalla ei riskinarvion mukaan ole päästy riittävään rokotekattavuuteen, voidaan riskin todennäköisyyttä arvioida Työterveyslaitoksen ohjeen mukaisilla lisäkysymyksillä. On suositeltavaa, että riskin todennäköisyyttä arvioidaan lisäkysymysten avulla joka tapauksessa, vaikka työnantajalla olisikin rokotekattavuus tiedossaan. Huom. Sosiaali- ja terveyspalveluissa työskenteleviä koskien on voimassa väliaikainen tartuntatautilain muutos. Tartuntatautilain 48 a § on voimassa 31.12.2022 saakka.
- KT:n UKK: Voiko työnantaja kysyä, onko työntekijä tai viranhaltija ottanut koronarokotteen >
- KT:n ohje tartuntatautilain väliaikaisen 48 a §:n soveltamisesta >
- Tietosuojavaltuutetun ohjeita koronasta ja tietosuojasta >
Työterveyslaitoksen mukaan voi joissakin tilanteissa, rokotustiedon puutteellisuuden vuoksi, olla tarpeen tarkastella riskinarvioinnin avulla tiedon puutteen merkitystä työn turvallisuudelle.
Työntekijän vastuulla on ottaa esiin esihenkilön tai työterveyshuollon kanssa mahdollinen terveydellinen tilansa, kuten kuulumisensa riskiryhmään, jos työntekijä ajattelee sen edellyttävän erityisjärjestelyitä työtehtävissään. Tällöin myös työterveyshuoltoa voidaan käyttää apuna riskin ja toimenpiteiden selvittämisessä kyseisessä yksittäisessä tapauksessa.
Riskinarvioinnin perusteella työpaikalla päätetään tarvittavista toimenpiteistä, kuten turvaväleistä tai maskien käyttämisestä. Työterveyslaitos on ohjeissaan suositellut riskinarvioinnin perusteella toimenpiteitä tartuntariskin vähentämiseksi. Ensisijaisesti työntekijöille kannattaa suositella rokotuksen ottamista. Vaarat tulisi myös poistaa teknisillä tai organisatorisilla järjestelyillä ja mikäli etätöiden, työpaikan tila- ja työaikajärjestelyiden tai muiden toimenpiteiden avulla ei saavuteta hyväksyttävää riskitasoa, voidaan työpaikoilla ottaa käyttöön maskit tai hengityksensuojaimet.
Mikäli työnantaja määrää maskit tai hengityksensuojaimet käyttöön, työnantaja hankkii nämä ja huolehtii, että maskeja ja suojaimia on riittävästi saatavilla. Työntekijöiden on noudatettava työnantajan riskinarvioinnin perusteella antamaa määräystä maskien ja suojainten käytöstä.
Työnantajan on valvottava työturvallisuusmääräysten noudattamista ja huolehtia työntekijöiden kouluttamisesta maskien tai suojainten asianmukaiseen käyttöön.
Työsuojeluhallinto on todennut, että jos vaarojen arvioinnissa todetaan, että rokottamattomuudesta aiheutuisi vaaraa, tulisi työnantajan ensisijaisesti pyrkiä järjestelemään työtehtäviä niin, että työntekijälle pystytään tarjoamaan työntekijän työsopimuksen mukaista työtä. Ellei tällaista työtä voida tarjota, tulisi mahdollisuuksien mukaan tarjota muutoin työntekijän osaamista ja kokemusta vastaavaa työtä, johon tämä voitaisi kohtuudella kouluttaa ja, jota työntekijä voisi tehdä turvallisesti.
Työnantajan on noudatettava työtehtävien järjestelyssä työsopimuslakia ja lakia kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta sekä kunnallisia virka- ja työehtosopimuksia. Työnantajan on hyvä huomioida myös muun muassa KVTES:n I luvun 10 §:n määräys koskien kahdeksan (8) viikon siirtoa. Työnantajan ja sen edustajan on hyvä ottaa huomioon myös rikoslain 47 luvun 1 §:n määräys työturvallisuusrikoksesta ja työturvallisuuslain 63 §:n määräys työturvallisuusrikkomuksesta.
Ohje on julkaistu 2.9.2021 ja sitä on päivitetty 1.11.2021 ja 22.4.2022.
Voiko työnantaja edellyttää työntekijältä tai viranhaltijalta koronarokotusta?
Huom.! Sosiaali- ja terveyspalveluissa työskenteleviä koskien on voimassa väliaikainen tartuntatautilain muutos. Tartuntatautilain 48 a § on voimassa 1.1.2022–31.12.2022. Katso KT:n ohje Tartuntatautilain väliaikaisen 48 a §:n soveltaminen >.
Koronavirusrokote on tartuntatautilain 45 §:n tarkoittama vapaaehtoinen rokote. Valtioneuvosto onkin tartuntatautilain 54 §:n nojalla 23.12.2020 antanut valtioneuvoston asetuksen vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista 22.12.2020/1105. Asetuksessa säädetään muun muassa rokotusjärjestyksestä.
Koska koronarokote on vapaaehtoinen rokote, työnantaja ei voi edellyttää työntekijältä tai viranhaltijalta koronarokotteen ottamista.
Kunta-alan työmarkkinaosapuolet kannustavat kuntasektorin henkilöstöä ottamaan koronarokotuksen mahdollisimman laajasti suojaksi koronatautia ja sen muunnoksia vastaan. KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt kannustavat yhteisessä kannanotossaan työpaikkoja keskustelemaan yhteistoiminnassa rokottautumisen merkityksestä osana työpaikan riskien arviointia ja terveysturvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä. Osapuolten yhteisen näkemyksen mukaan koronarokotus on tehokkain suojautumiskeino työntekijöiden, asiakkaiden ja väestön suojeluun. Osapuolet pitävät tärkeänä, että mahdollisimman suuri osa henkilöstöstä ottaa koronarokotteen ja edistää näin kattavan rokotesuojan toteutumista.
Katso myös KT:n vastaukset seuraaviin usein kysyttyihin kysymyksiin:
- Voiko työnantaja kysyä, onko työntekijä tai viranhaltija ottanut koronarokotteen?
- Miten koronavirus tulee huomioida työpaikan riskien arvioinnissa?
Vastauksen alkuun on lisätty 27.1.2022 tieto tartuntatautilain 48 a §:n soveltamisesta.
Tartuntatautilain 48 a § oli voimassa 1.1.2022–31.12.2022. Työnantaja ei voi soveltaa tartuntatautilain 48 a §:ää 1.1.2023 alkaen.