OVTES 2018–2019, voimassa 1.2.2018 lukien

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4.3 §:n mukaan virkaan voidaan ottaa ilman hakumenettelyä, kun kysymyksessä on

• sijaiseksi tai avoinna olevaan virkasuhteeseen ottaminen määräajaksi
• taloudellisista ja tuotannollista syistä irtisanotun viranhaltijan ottaminen toiseen virkasuhteeseen
• virkasuhteen tarjoaminen osa-aikaiselle viranhaltijalle
• viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen
• muun työnantajan palveluksessa olevan henkilön ottaminen virkasuhteeseen lain tai sopimuksen nojalla tapahtuvan toiminnan siirtämisen yhteydessä taikka muu näihin rinnastettava johtosäännössä määrätty peruste.

Pitkänkään määräaikaisen virkasuhteen hoitamisen perusteella ei voida ottaa toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen ilman julkista hakumenettelyä. Jos kunnan hallintosäännössä (johtosäännössä) on maininta, että vähintään tietyn mittaisen määräaikaisuuden perusteella voidaan poiketa julkisen haun vaatimuksesta, ei tätä voida soveltaa. Tällaiset vanhoista virkasäännöistä mahdollisesti periytyneet hallintosääntömääräykset on todettu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvastaiseksi ja tällaiset mahdolliset määräykset on syytä poistaa (ks. KHO 2009:93).

Hallintosäännön määräys voi mahdollistaa virkaan ottamisen ilman julkista hakumenettelyä, mutta tilanteen tulee olla rinnasteinen viranhaltijalain 4.3 §:n tilanteisiin, eli tilanne on poikkeuksellinen. 

Virkasuhteissa määräaikainen virkasuhde ja toistaiseksi voimassa oleva virkasuhde ovat ”erilliset”. Vaikka kunta katsoisi, että määräaikaiselle virkasuhteelle ei ole ollut laissa tarkoitettua perustetta, ei tällä ns. mahdollisella ketjutusolettamalla voi sivuuttaa perustuslain 125 §:n nimitysperusteiden huomioimista, eli virkaan tulee valita perustuslain nimitysperusteiden eli kyvyn, taidon ja koetellun kansalaiskunnon perusteella ansioituinen hakija.

Ottavalla viranomaisella on kuitenkin varsin laaja harkintavalta ja hakuilmoituksella voidaan täsmentää kelpoisuusvaatimuksia ja muita ansioita, joita valittavalta edellytetään. Ottavalla viranomaisella on toimivalta päättää, kuka hakijoista on virkaan ansioitunein ja muutoin sopivin. Toimivalta pitää sisällään myös päätöksen perusteluvelvollisuuden, eli ratkaisut tulee aina pystyä perustelemaan suhteessa nimitysperusteisiin. Valinnan tulee perustua hakijoiden ansioiden vertailuun, mutta sinänsä ansiovertailulle ei ole säädetty määrämuotoa eli sitä, miten se tulee tehdä.

Viranhaltijalain 5 §:n mukaan virkaan voidaan ottaa vain henkilö, joka on hakenut virkaa kirjallisesti määräajassa ja täyttää viran kelpoisuusvaatimukset hakuajan päättyessä. 

Kuntalain 108 §:n mukaan kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi julkaisemalla ne kunnan yleisessä tietoverkossa sekä tarpeen vaatiessa muulla kunnan päättämällä tavalla. Hakuaika on viranhaltijalain 4.1 §:n mukaan säädetty vähintään 14 kalenteripäiväksi siitä, kun ilmoitus on julkaistu.

Vastaus on julkaistu 1.2.2012 OVTES-sopimuksen virkavalintoihin liittyen ja sitä on päivitetty 7.6.2021 niin, että se soveltuu myös muille sopimusaloille.

Opettajalla on ollut kaksi peräkkäistä yhdenjaksoista päätoimista virkasuhdetta samaan työnantajaan. Vuosisidonnaista lisää laskettaessa tämä aika otetaan huomioon yhtenäisenä jaksona. Teknisesti laskenta tehdään 14.8.–13.9. + 14.9.–13.10. jne. Opettajalle kertyy 9 kuukautta vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaa palvelusaikaa.

Ansioituneinta henkilöä ei voida syrjäyttää raskauden perusteella, vaikka hän ehtisi hoitaa avoinna olevasta määräaikaisesta palvelussuhteesta vain osan. Toisaalta kenelläkään ei ole subjektiivista oikeutta tulla valituksi.

Työnantaja valitsee virkaa hakeneista kokonaisarvioin perusteella soveltuvimman. Kelpoisuusvaatimukset täyttävän hakijan syrjäyttämiselle tulisi olla perusteltu syy. Jos kelpoisuusvaatimukset täyttävää äitiysvapaalle jäävää ei valita, tulee tästä helposti syrjintä olettama, joka työnantajan tulisi pystyä kumoamaan eli osoittamaan valinnalle muun hyväksyttävä syy.

Tarkoittaako tämä sitä, että esimerkiksi kaksi viikkoa sijaisena toimivalle on maksettava sijaisuuden ajalta KAIKKI samat palkkatekijät, jotka poissaolevalle opettajalle on maksettu esimerkiksi luokanvalvonnoista, kirjastonhoidosta, tietokonelaitteiden hoidosta ym., vaikka todellisuudessa sijaisuuteen ei kuuluisi näitä tunteja ollenkaan?  Entä maksetaanki koulukohtainen kehittämispalkkio, joka on annettu esimerkiksi koulun kotisivujen ylläpidosta ja josta sijainen ei huolehdi tuon kahden viikon aikana?

Opettajalle maksetaan palkka niiden tehtävien mukaan, jotka hänelle on määrätty. Jos hänelle ei ole annettu luokanvalvontatyötä, kirjastohoitoa, tietokonevastaavan työtä, koulukohtaista kehittämistyötä jne., ei niistä maksetakaan. Jos varsinaiselle opettajalle maksetaan korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa sellaisten tehtävien hoitamisesta, joita ei määrätä sijaiselle, ei tälle makseta korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa.