Vastuullinen kansainvälinen rekrytointi vahvistaa julkisen sektorin pitovoimaa

Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia. Onnistuneen työperäisen maahanmuuton kulmakiviä ovat yhdenvertaisuus, osallistavuus sekä ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjunta. Julkinen sektori voi toimia suunnannäyttäjänä vastuullisen työelämän rakentamisessa.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Suomen väkiluku nousee 6,5 miljoonaan henkilöön vuoteen 2070 mennessä, jos Suomen nettomaahanmuutto pysyy nykyisellä tasolla. Alle 15-vuotiaiden määrä sen sijaan laskee nykyisestä 832 000 nuoresta runsaaseen 700 000 nuoreen vuoteen 2070 mennessä.  

Ennusteen mukaan nykyinen nettomaahanmuutto hidastaa väestöllisen huoltosuhteen kasvua, mutta ei pysäytä sitä.

Nykyisellä nettomaahanmuutolla työikäisten osuus väestöstä olisi noin 62 prosenttia 2050-luvun alkupuolelle asti. Tämän jälkeen osuus lähtisi laskuun ja vuonna 2070 työikäisten osuus olisi noin 58 prosenttia väestöstä.

Jos työllisyys pysyy nykyisellä tasolla eikä maahamme tule lainkaan maahanmuuttajia, vähenee työllisten määrä Suomessa noin 210 000 henkilöllä jo vuoteen 2038 mennessä.

Osaajapula on todellinen – mitä se tarkoittaa kunnille ja hyvinvointialueille?

Osaajapula ei ole enää vain tulevaisuuden uhkakuva, vaan arkipäivää monilla eri toimialoilla niin Suomessa kuin maailmalla. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan vuoteen 2030 mennessä maailmassa voi olla jopa 85 miljoonan osaajan vaje. Tämä tarkoittaa, että yritykset ja julkiset toimijat kilpailevat entistä kovemmin osaavasta työvoimasta.

Maahanmuutto vahvistaa alueiden ja kuntien elinvoimaisuutta. Asiantuntijat eri puolilla Suomea tekevät aktiivisesti töitä sen eteen, että paikkakunnat houkuttelevat uusia osaajia ja pystyvät pitämään kiinni maassamme jo olevista työntekijöistä.

Onnistuneen työperäisen maahanmuuton kulmakiviä ovat vastuullisuus, yhdenvertaisuus, avoimuus ja osallistavuus. Mitä paremmin onnistumme rakentamaan työelämästä ja yhteiskunnasta ympäristön, jossa jokainen voi kokea osallisuutta ja mahdollisuuksia, sitä houkuttelevampi vaihtoehto olemme kansainvälisille osaajille.

Työperäisen maahanmuuton edistäminen edellyttää myös ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjumista sekä selkeitä toimenpiteitä, jotta kaikki työntekijät voivat tehdä työtään turvallisessa ja oikeudenmukaisessa ympäristössä.

Yhteistyö ja pitkäjänteinen toiminta varmistavat kestävät työmarkkinat, jotka tukevat työnantajia kansainvälisen rekrytoinnin onnistumisessa. Ilman työperäisen hyväksikäytön torjuntaa ei ole kestävää eikä vastuullista työperäistä maahanmuuttoa.

Julkinen sektori suunnannäyttäjänä

Julkinen sektori voi toimia suunnannäyttäjänä edistämällä vastuullisuuden periaatteita kansainvälisessä rekrytoinnissa. Vastuullinen kansainvälinen rekrytointi vahvistaa organisaation mainetta ja auttaa rakentamaan kestäviä ja monimuotoisia työyhteisöjä.  

Julkisen sektorin organisaatioiden kannattaa määrittää omat vastuullisuuden toimintaperiaatteensa, jotka ohjaavat yhteistyötä muun muassa globaalien rekrytointikumppaneiden kanssa.

Selkeät toimintamallit ja vastuullisuuskriteerit osana kilpailutus- ja valintakriteereitä varmistavat sen, että rekrytointikumppanit toimivat vastuullisesti ja kansainvälinen rekrytointi onnistuu. Kansainvälisten rekrytointiprosessien läpinäkyvyys ehkäisee työperäisen hyväksikäytön riskejä ja edistää luottamusta eri osapuolten välillä.

Työperäisen hyväksikäytön torjunta esillä Kuntamarkkinoilla

Kansainvälinen rekrytointi ja työperäisen hyväksikäytön torjunta ovat keskustelunaiheena syyskuussa 2025 järjestettävillä Kuntamarkkinoilla.

Keskiviikkona 17.9. klo 13.45–14.40 järjestettävä Työperäisen hyväksikäytön estäminen rakentamisen hankinnoissa -hankintaklinikka syventyy siihen, miten julkiset toimijat voivat yhdessä taklata työperäistä hyväksikäyttöä rakentamisen julkisissa hankinnoissa. Minulla on ilo olla mukana paneelikeskustelussa tuomassa esiin KT:n näkökulmia aiheeseen liittyen.

Muualla verkossa

Lue lisää kansainvälisestä rekrytoinnista uudistuneilta verkkosivuiltamme >