Lausunnot ja kannanotot

KT Kuntatyönantajat on hyvin huolissaan mitoituksen edellyttämän lisähenkilöstön saatavuudesta sekä siihen tarvittavan rahoituksen riittävyydestä. Riittävä henkilöstön saatavuuden turvaaminen on mittava haaste ilman mitoituksen nostamistakin. Lakiesitysluonnoksessa säädetään kunnille merkittäviä uusia ja laajenevia tehtäviä. Niistä aiheutuvat todelliset kustannukset on korvattava kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. On myös tärkeää pitää huolta siitä, ettei mitoituksen vaatimia henkilöresursseja ja rahoitusta oteta pois iäkkäiden palveluiden muusta kehittämisestä.

Varhaiskasvatuslain muutoksella on tarkoitus palauttaa lapsen oikeus subjektiiviseen kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen. KT Kuntatyönantajat huomauttaa, että varhaiskasvatuslain 12 §:n muotoilua tulisi muuttaa niin, että pykälästä käy ilmi, että subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus ei ulotu vuorohoitoon. Vanhemman tai muun huoltajan oikeus määrittää varhaiskasvatustarve ei voi myöskään tarkoittaa varhaiskasvatuspaikan valintaa. KT korostaa, että lakimuutoksesta aiheutuvat kustannukset on korvattava kunnille täysimääräisinä.

Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät hallitusohjelmaan toimenpiteitä, joilla kehitetään työvoimapalveluita ja palkkatuen käyttöä. Järjestöt vaativat, että työvoimapalveluiden resursseja on lisättävä. Lisäksi palkkatukijärjestelmää on muutettava siten, että työnantaja saa sitovan palkkatukipäätöksen ennakolta.

KT kannattaa ehdotusta kunnallisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien yhdistämisestä. Eläkejärjestelmien yhdistäminen ja kuntatyönantajien eläkevakuutusmaksun alentaminen yksityisten työnantajien tasolle on KT:n pitkäaikainen strateginen tavoite. Nykyinen korkeampi työnantajamaksu nostaa merkittävästi kuntatyön kustannuksia ja voi houkutella ulkoistamaan ja yhtiöittämään kuntapalveluita.

Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät hallitusohjelmaan useita eläkepoliittisia linjauksia. Ne myös ehdottavat, että hallitus valmistelee työeläkelainsäädännön muutosehdotukset yhteistyössä niiden kanssa.

Sosiaali-ja terveysvaliokunnan pyytämä lausunto koskee terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 b §:n muuttamista. Esityksessä ehdotetaan sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden laajentamista. KT Kuntatyönantajat pitää hallituksen esitystä tarkoituksenmukaisena.

KT:n mielestä Kevan työkyvyttömyysriskin hallintaan liittyvien tehtävien on oltava saman tasoisia kuin työeläkeyhtiöillä. KT ei kannata, että Keva-lakiin lisätään säännös näistä tehtävistä hallituksen esityksessä esitetyssä muodossa. Sote- ja maakuntauudistuksen työhyvinvointitehtäviin liittyen riskinä on, että Keva-lain muutos sekoittaisi ja vaikeuttaisi työnantajaorganisaation ja eläkelaitoksen välistä tehtäväjakoa ja rooleja.

KT haluaa kiinnittää huomiota siihen, miten sairausvakuutuslain uudistaminen voi vaikuttaa julkisen terveydenhuollon toimintaan. Esimerkiksi yksityisten palveluiden korvausten lakkauttaminen voi lisätä julkisten palvelujen kysyntää ja lisätä näin kustannuksia.

Kuntatyönantajat pitävät esitystä tarpeellisena ja pe­rusteltuna. Esitykseen ei ole huomautettavaa.

KT Kuntatyönantajien ja Suomen Kuntaliiton kommentoivat yhteislausunnossaan STM:n ehdottamia muutoksia erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen ja yleislääketieteen erityiskoulutuksen asetukseen. Lausunnossa arvioidaan sosiaaliturvan tuntemuksen lisäämistä, erikoistumiskoulutuksen vähimmäiskestoa ja osaamisperusteista arviointia, erikoislääkärikoulutuksen joustavampaa suorittamista ja asetusmuutoksen tavoitteita. Asetusehdotuksessa nähdään hyvänä se, että se vastaa tavoitteita ja voi parantaa lääkäripulasta kärsivillä alueilla työvoiman saatavuutta. Lopuksi lausunnossa nostetaan esiin yliopistojen autonomian vaikutus terveydenhuoltojärjestelmään ja erikoistujien asemaan.

KT Kuntatyönantajat kannattaa valtioneuvoston ehdotuksen muutoksia varhaiskasvatusasetuksen pykälään 3. Lisäksi KT kiinnittää huomiota ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneiden, kuten perhepäivähoitajien, mahdollisuuksiin pätevöityä päiväkotityöhön nykyistä helpommin.

Lain tulisi olla selkeä eikä jättää avoimeksi perustavanlaatuisia kysymyksiä. Lakiesitys jättää epäselväksi sen, miten työnantaja voi toimia niiden henkilöiden kanssa, jotka kieltäytyvät vaadituista rokotuksista, ja miten riittävä asiakas- ja potilasturvallisuus voidaan varmistaa. Laki määrää työnantajalle velvoitteen ensisijaisesti käyttää rokotettua henkilökuntaa, mutta ei keinoja sen toteuttamiseen.

Lausunnossaan KT kiinnittää huomiota siihen, ovatko eläinlääkärit työaikalain soveltamisalan piirissä ja esittää, että kunta-alan praktikkoeläinlääkärit olisivat ensisijaisesti sen ulkopuolella. KT ottaa myös kantaa jaksotyönajan soveltamisalan, yötyön teettämisen ja enimmäistyöajan ylittämisen edellytyksiin.

KT pitää lalkeihin ehdotettuja muutoksia kannatettavina ja nykyaikaista julkista palvelukulttuuria edistävänä. KT muistuttaa, että palkkatietojen ilmoittamiseen liittyvät muutokset edellyttävät mm. ICT-järjestelmämuutoksia, joista aiheutuu lisäkustannuksia kunnille ja kuntayhtymille. Kustannukset on korvattava kunnille ja kuntayhtymille täysimääräisesti. KT kiinnittää huomiota myös siihen, että sosiaalihuollon viranomaisella on oikeus saada veroviranomaisilta t näiden henkilörekistereissä olevia salassa pidettäviä henkilötietoja asiakkaan suostumuksesta riippumatta maksun määräämistä ja tietojen tarkistamista varten. Tämän pykälän perusteella kuntien tiedonsaantioikeuden tulisi olla laajempi.

KT kannattaa työttömyysetuuksia koskevien säännöksien muuttamista niin, että työttömät pystyvät vastaanottamaan esimerkiksi keikkatyötä. KT pitää siirtymistä maksuperusteiseen sovitteluun kannatettavana myös siksi, että se mahdollistaisi kansallisen tulorekisterin palkkatietojen hyödyntämisen työttömyysetuuksie maksamisessa.