Lausunto
60/04.01.01/2021
Eduskunnan valtionvarainvaliokunnalle
Kuulemistilaisuus 2.3.2021, kuulemisen teemana uudistuksen vaikutukset talouden näkökulmasta

Lausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön taloudellisista vaikutuksista (HE 241/2020 vp)

KT katsoo, että yhteensovittamisen (harmonisaation) kustannukset ylittävät julkisen talouden kantokyvyn, ellei niitä lainsäädännöllä rajata. Valtion tulee varautua kattamaan hyvinvointialueille aiheutuvat palkkaharmonisaatiokulut.

Henkilöstösiirto on historiallinen

Sote-uudistuksessa kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöstä noin 212 500 työntekijää ja viranhaltijaa siirtyy hoitamaan hyvinvointialueiden tehtäviä. Näistä työntekijöistä ja viranhaltijoista noin 175 000 siirtyy uuden työnantajan palvelukseen. Tarvittavat henkilöstösiirrot on esitetty toteutettavaksi ns. automaattisena liikkeen luovutuksena. Alueellisesti, kun henkilöstöä siirtyy usealta kymmeneltä työnantajalta yhteen, on selvää, että liikkeen luovutuksesta aiheutuu mittavia muutoskuluja.

Kunta-alan organisaatiot ovat harmonisoineet palkkoja työnantajien yhdistymisten yhteydessä ainakin paras- ja kuntauudistuksen ajoista eli 2000- luvun puolivälistä lähtien. Harmonisaatiosta on syntynyt oikeuskäytäntöä, jolla tulkitaan perustuslain, tasa-arvolain ja työsopimuslain sekä kunnallisen viranhaltijalain tasapuolisen ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteita. 

Erillislainsäädännölle tarvetta

KT pitää edelleen tärkeänä, että yhteensovittamista koskeva kokonaisuus ratkaistaisiin voimaanpanolakiin tulevalla erillismääräyksellä. Hallituksen esitykseen tällaista määräystä ei sisälly.

KT esitti jo Sipilän hallituksen valmistellessa uudistusta mallin, jolla palkkauksen yhteensovittamisesta aiheutuvia kuluja rajoitettaisiin. KT:n malli perustuu siihen, että siirtyvän henkilöstön tehtävän vaativuutta koskeva palkanosa yhteen sovitetaan vaativuusryhmittäin ns. mediaanipalkkatason mukaan. Ylimenevä osa on siirtyvälle henkilöstölle siirtymäkauden lisää, niin kauan kuin tehtävä maakunnassa pysyy samana. Kenenkään palkkaa ei näin ollen hyvinvointialueille siirtymisen johdosta alenneta, mutta yhteensovittaminen (harmonisointi) tapahtuisi keskimmäisen palkan tasolle vaativuusryhmittäin.

On epätodennäköistä, että harmonisaatiotavasta ja -tasosta saavutettaisiin yksimielisyys KT:n ja hyvinvointialueita edustavien järjestöjen kesken neuvotteluteitse.

Muutoskulun suuruutta on vielä vaikea arvioida luotettavasti

Hallituksen esityksessä on arvioitu, että palkkaharmonisaation kustannukset olisivat noin 60 miljoonaa euroa jos palkat harmonisoidaan mediaaniin ja noin 560 miljoonaa euroa, jos palkat harmonisoidaan 9. desiiliin. Esityksessä on huomioitu se, että Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimi tai HUS ei liity yhteen muiden työnantajayksikoiden kanssa. Hallituksen arvio sisältää paljon epävarmuustekijöitä.

Tässä vaiheessa on epäselvää se, miten hyvinvointialue järjestää palvelut. Siirtyykö palkansaajia konserniosakeyhtiöihin tai yhteisöihin, jolloin heihin sovellettava työehtosopimus muuttuu? Perustetaanko HY-alueiden yhteisiä toimijoita, joihin henkilöstöä siirretään?

Hyvinvointialueille neuvotellaan työ- ja virkaehtosopimukset (sote-sopimus, lääkärisopimus, alueiden yleinen sopimus). Tässä vaiheessa ei ole vielä tiedossa se, onko esim. sote-henkilöstön palkkausjärjestelmä rungoltaan sama kuin kunta-alalla ja jatketaanko työnantajakohtaisilla vaativuudenarviointijärjestelmillä.

Kustannuksen suuruuteen vaikuttaa myös se, miten isot erot saman vaativuusryhmän palkoissa on. Jo yksikin poikkeavan korkeata tehtäväkohtaista palkkaa saava työntekijä riittää aiheuttamaan suuren eron, joka on viime kädessä korjattava, mikäli lainsäädäntö ei tätä rajoita. Oikeuskäytännön valossa riskitekijät ovat kohonneet siihen nähden, mihin palkkatasoon harmonisaatio on tehtävä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kustannus voi hyvinkin olla yli hallituksen esityksessä esitetyn. Kustannusta ei kuitenkaan voida esittää vielä luotettavasti. Vaikka Uudenmaan ratkaisu toisaalta vähentää alueella tapahtuvia liikkeen luovutuksia, lisäkustannuksia näillekin yksiköille (Helsinki, HUS) voi tulla esimerkiksi työehtosopimusten muutosten kautta (hyvinvointialueen palkkausjärjestelmät).

Joka tapauksessa tarvitaan pitkä siirtymäaika

Erilaiset siirtymäsäännökset ovat ehdottomasti tarpeen, jotta merkittävät muutokset rahoituksessa eivät ole kohtuuttomia niin kunta- kuin hyvinvointialuetyönantajille.

Mikäli harmonisaatiota ei ole mahdollista rajoittaa, tulee siirtymäajan olla pitkä, viidestä kymmeneen vuoteen. Mikäli edelleen katsottaisiin, ettei kustannuksia voida rajoittaa, valtion tulee kattaa harmonisaatiokulut täysimääräisesti hyvinvointialueille.

Eläkemaksut tulee pitää maltillisina ja kilpailukykyisinä yksityisen sektorin kanssa

Hyvinvointialueista tulee Kevan jäseniä, samoin hyvinvointialueiden omistamat tai määräysvallassa olevat yhteisöt voivat järjestää eläkkeensä Kevan kautta. KT kannattaa ehdotusta.

Eläkemaksun osat ovat ehdotuksen mukaan työansioihin perustuva eläkemaksu ja työkyvyttömyyseläkemaksu. Eläkemaksu vastaisi rakenteeltaan nykyistä Kevan jäsenyhteisön palkkaperusteista eläkemaksua, joka muodostuu työansiopohjaisesta eläkemaksusta ja työkyvyttömyyseläkemaksusta.

Eläkemaksun lisäksi kunnat ja hyvinvointialueet maksaisivat tasausmaksua. Tasausmaksun määräytymisen perusteet on hallituksen esityksessä ja lain perusteluissa aivan oikein tarkasti määritelty, eikä esitystä pidä muuttaa. Ellei tasausmaksun määräytymistä säädellä tarkalleen hallituksen esityksen mukaisesti, kuntien ja hyvinvointialueiden eläkekustannusten nousun riski kasvaa.

Esityksen mukaan Keva päättäisi jäsenyhteisöiltä kerättävien eläkemaksujen ja tasausmaksun määrän. Eläkemaksujen tulisi olla jäsenyhteisöille keskimäärin samantasoiset kuin työntekijäin eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu. Hallituksen esityksen mukaan näin on käytännössä toimittu nykyäänkin Kevan jäsenyhteisöjen palkkaperusteisen eläkemaksun osalta.

KT KUNTATYÖNANTAJAT

Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas

Yhteystiedot

Henrika Nybondas-Kangas

Henrika Nybondas-Kangas

neuvottelupäällikkö
Puhelin:
+358 9 771 2100
Matkapuhelin:
+358 50 357 4233
Sähköposti:
Henrika.Nybondas-Kangas@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen osaamisalue