Lääkärien ja hammaslääkärien tulevaisuuden työaikajärjestelmä

Kilpailukykysopimuksen mukaiset ratkaisut lääkärisopimuksessa

Säännöllinen työaika

Kilpailukykysopimusta koskevassa neuvottelutuloksessa sovitusta vuosittaisen työajan pidentämisestä keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta on sovittu seuraavasti: Terveyskeskuslääkärien ja terveyskeskushammaslääkärien sekä muiden kuin praktikkoeläinlääkäreiden säännöllinen työaika on sama kuin sairaalalääkäreillä ja sairaalahammaslääkäreillä 1.2.2017 voimaantulevassa lääkärisopimuksessa. Lisäksi arkipyhälyhennyksen arvoa on muutettu.

Työaikapankki

Työaikapankkijärjestelmä on osa joustavien työaikojen ja työaikajärjestelmien valikoimaa, jolla pyritään edistämään toiminnan tarkoituksenmukaista järjestämistä, tuottavuutta, kilpailukykyä sekä henkilöstön työaikatoiveiden huomioonottamista kuten työn ja perhe-elämän/vapaa-ajan yhteensovittamista, mikä lisää työviihtyvyyttä ja -hyvinvointia.

Työaikapankilla tarkoitetaan vapaaehtoisuuteen perustuvia työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joilla vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan paikallisesti sopimalla säästää sekä yhdistää toisiinsa pitemmällä aikavälillä terveydenhuollon palvelut ja henkilöstötilanne huomioon ottaen.
Työaikapankkia koskeva määräys ohjeineen tulee voimaan 1.2.2017.

Lääkärisopimuksen tulevaisuuden työaikajärjestelmä ja huomioita palkkahinnoittelusta

Suomen Lääkäriliitto, Hammaslääkäriliitto ja KT ovat LS 2014–2016, toisen jakson allekirjoituspöytäkirjan mukaan neuvotelleet lääkärien tarkoituksenmukaisesta tulevaisuuden palkka- ja työaikamallista. Lääkärien ja hammaslääkärien tulevaisuuden palkkausmääräyksistä on tehty ns. askelmerkkimuistiot kesäkuulta 2015. Neuvottelut ovat vielä kesken.

Kunnallisten eläinlääkärien palkkaus- ja työaikajärjestelmiä kehitetään jatkuvan neuvottelumenettelyn puitteissa ottaen huomioon toiminnan järjestelyt myös maakunnissa.

Palkkahinnoittelut

Työaikojen yhtenäistämisellä toteutetaan Kilpailukykysopimuksen velvoitteet, mikä aiheuttaa epäsynkroniaa palkkahinnoittelujen välillä.

Tavoitteena on, että eri lääkäriryhmien palkkahinnoittelut yhdenmukaistetaan 1.1.2019 sovellettavissa määräyksissä. Nykyiset erilliset liitekohtaiset palkkahinnoittelut poistuvat, ja jatkossa kaikkiin lääkäreihin ja hammaslääkäreihin sovelletaan yhtenäisiä hinnoittelumääräyksiä. Hinnoittelumuutokseen vaikuttavat työajan yhdenmukaistamisen lisäksi myös palkkauksen rakenteeseen mahdollisesti tehtävät muutokset.

Palkkausjärjestelmän kehittämisestä on olemassa askelmerkkimuistiot kesäkuulta 2015.

Lääkärien ja hammaslääkärien säännöllinen työaika

Työaikojen yhdenmukaistaminen on välttämätöntä lääkäriryhmien tasapuolisen kohtelun takia. Yhteinen säännöllinen työaika edistää oikeudenmukaista työnjakoa, maakunnan palkkapolitiikkaa ja lääkäriryhmien yhdenvertaista kohtelua.

Tulevaisuudessa siirrot julkiskonsernin sisällä eri yksiköistä toiseen tulevat yleistymään. Yksi yhtenäinen työaika helpottaa lääkärin/hammaslääkärin siirtymistä työyksiköstä toiseen.

Paikalliset sopimukset, esimerkiksi kliinistä lisätyötä ja jononpurkua koskevat sopimukset, irtisanotaan päättymään viimeistään maakuntaan siirryttäessä.

Osa-aikaisilla pyritään entistä paremmin huomiomaan lisätyön teettäminen oikeudenmukaisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Lääkärisopimuksen erilaisia työajan teettämisen muotoja (lisätyö, ylityö, kliininen lisätyö) tarkastellaan, ja mikäli mahdollista yksinkertaistetaan järjestelmää maakuntien lääkärisopimukseen siirryttäessä.

Lääkärien ja hammaslääkärien työajan tasoittumista koskevat vaihtoehdot

Lääkärien ja hammaslääkärien työajan tasoittuminen keskimääräiseen säännölliseen työaikaan on mahdollista järjestää myös tasoittumisjaksolla. Pisimmän tasoittumisjakson pituus on yksi kalenterivuosi ja lyhyimmän kaksi kalenteriviikkoa. Lääkärit ja hammaslääkärit ovat edelleen työvuoroluettelon laatimisen velvollisuuden piirissä.

Maakuntakonserniin tarvitaan tarkoituksenmukainen yhteinen työajanhallintajärjestelmä - ja ohjelmisto.

Liukuva työaika

Lääkäreihin, hammaslääkäreihin ja muihin kuin praktikkoeläinlääkäreihin sovelletaan työaikalain 13 §:ää, jonka mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia liukuvasta työajasta ao. määräyksessä tarkemmin kuvatuin tavoin. Työnantajan tulee kuitenkin noudattaa lääkärisopimuksen mukaisia lääkärien, hammaslääkärien ja muiden kuin praktikkoeläinlääkärien työaikaa koskevia velvoittavia määräyksiä.

Työaikalain 13 § 2 momentin mukaiseksi säännölliseksi työajaksi katsotaan ao. toiminnoissa sovellettava säännöllinen työaika.

Liukuvan työajan käyttöönottoa mietittäessä on tarpeen varmistautua siitä, soveltuuko liukuva työaika kyseessä olevaan työhön.

Maakunnissa noudatettavaan lääkärisopimukseen tulee määräykset liukuvasta työajasta.

Muut työn ja vapaa-ajan yhteensovittamismekanismit

Lisäksi päivystykseen osallistuvilla on edelleen käytössä päivystysvapaat sekä kaikilla lääkäriryhmillä mahdollisuus sopia työnantajan kanssa lomarahan vaihtamisesta vapaa-ajaksi.

Päivystys

Päivystysjärjestelmä muuttui vuonna 2015 voimaantulleen päivystysasetuksen asettamien vaatimusten vuoksi. Asetuksen toimeenpano edellytti vaativan päivystyshoidon keskittämistä sairaaloihin, joiden päivystystoiminta täyttää asetuksen asettamat edellytykset. Päivystys on keskittynyt näin ollen suurempiin päivystysyksiköihin. Myös päivystysvuorot ovat muuttuneet entistä aktiivisemmiksi potilasvirtojen keskittymisen vuoksi. Myös akuuttilääketieteen erikoisalan synty vaikuttaa päivystyskäytäntöihin ja suunnitteluun.

Hallitus linjasi 7.11.2015 sote- ja maakuntauudistuksen osalta, että ”laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköitä (keskussairaaloita ja niihin liittyviä vaativan sosiaalipäivystyksen yksiköitä) on 12. Muut nykyiset keskussairaalat jatkavat ympärivuorokautisen suppeamman päivystystoiminnan yksikköinä, joita 12 laajan päivystystoiminnan sairaalayksikön verkosto ja ensihoitojärjestelmä tukevat. Näin maan eri osissa etäisyydet ja muut alueelliset erityispiirteet huomioon ottaen on saatavilla ympärivuorokautisen päivystyksen palveluita ja muita erikoistason palveluita”.

Päivystysasetusta ja terveydenhuoltolakia ollaan muuttamassa 1.1.2017 alkaen. Hallituksen esitys laiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta on paraikaa lausuntokierroksella. 1)*

1)* STM lausuntopyyntö STM053:00/2015 19.5.2016, laki ja asetus voimaan 1.1.2017.

Päivystysvelvollisuus maakunnissa

Virkasuhteisella lääkärillä päivystysvelvollisuus perustuu lääkärisopimukseen. Lisäksi työaikalain 5 § 3 momentin mukaan julkisen yhteisön virkamies tai viranhaltija ei saa kieltäytyä varallaolosta, jos se on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä. Samat velvoitteet koskevat ylityön teettämistä.

1.1.2019 alkaen julkista valtaa käyttävät lääkärit työskentelevät maakuntien palveluksessa virkasuhteessa, kuten tähänkin saakka. Virkasuhteisia lääkäreitä työskentelee myös erikoissairaanhoidossa. Sen sijaan valtaosa perustason palveluita tuottavista lääkäreistä ja hammaslääkäreistä (hyvinvointikeskukset / terveyskeskukset) siirretään valinnanvapauslainsäädännön vaatimusten vuoksi oletettavasti maakuntakonsernin tytäryhtiöihin (ns. tuotanto-osakeyhtiöt). Tämä tarkoittaa sitä että moni ammattilainen on jatkossa työsuhteinen. Päivystysvelvollisuudesta on tällöin sovittava työsopimuksessa, ellei esim. erityislainsäädännöllä asiaa toisin määrätä.

On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että työnantajasta riippumatta päivystäjiä osallistuu päivystysvuoroihin kaikissa tuotantoyksiköissä, jossa päivystystä järjestetään. Päivystyskuormaa on tarpeen tasata päivystäjien kesken ja palveluiden kannalta tarpeelliset perustason päivystykset saadaan hoidettua. 2)**

2)**  Valinnanvapauden laajuus ja sen muodot selviävät myöhemmin.

Päivystyksen määritelmä

Toimintojen näkökulmasta päivystys on määritelty terveydenhuoltolaissa, jonka 50 §:ssä säädetään kiireellisestä hoidosta. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Päivystystä toteuttavissa yksiköissä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminen, jotta hoidon laatu ja potilasturvallisuus toteutuvat.
 
Lääkärisopimuksessa päivystyksellä tarkoitetaan terveydenhuoltolain määrittelemää kiireellistä hoitoa, jonka järjestämisestä päättää kunta tai kuntayhtymä (jatkossa maakunta) väestön palvelutarpeen perusteella. Kiireellistä hoitoa voidaan toteuttaa osana perusterveydenhuollon vastaanottotoimintaa, erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintaa tai yhteispäivystyksen yhteydessä.

Päivystyksen ja säännöllisen työajan rajanveto

Lääkärien ja hammaslääkärien säännöllisiä työaikoja voidaan maakuntien palvelutoiminnassa jaksottaa joustavammin väestön palvelutarpeen edellyttämällä tavalla. Lääkärien säännöllinen työaika voi sijoittua ajallisesti päällekkäin toimintayksikön päivystystoiminnan kanssa (esimerkiksi ajanvarauspotilaiden vastaanottotoiminta).

Joustavammalla työajan sijoittelulla ei ole tarkoitus muuttaa päivystyskorvausten maksuperusteita (korvausten maksamisen aloitus- ja lopetusajankohdat).

Päivystysmuodoista ja päivystyksen alkamis- ja päättymisajankohdista päättää työnantaja. Lääkärisopimuksessa päivystyksen alkamisajankohtaa ei ole sidottu tiettyyn kellonaikaan. Säännöllisen työajan lisäksi tehtävästä työnantajan määräämästä päivystyksestä lääkärille maksetaan nykyisen lääkärisopimuksen 14 §:n mukaiset korvaukset (taulukko).

Päivystyksen muodot maakunnissa

Työpaikkapäivystys on joko ympärivuorokautista tai osavuorokautista. Tässä päivystysmuodossa lääkäri on määrätty suorittamaan päivystystä työpaikalla. Tähän päivystyksen muotoon liittyy myös seuraavan työpäivän suunnitteleminen vapaaksi.

Toinen päivystysmuoto on vapaamuotoinen päivystys. Se on muualla kuin työpaikalla suoritettavaksi määrättyä päivystystä (esim. puhelinpäivystys). Päivystäjä on velvollinen olemaan tavoitettavissa ja kutsun saatuaan tarvittaessa välittömästi lähtemään työpaikalleen.

Poikkeava työpaikkapäivystys (aktiivisuusaste noin 20–40%) on harvinainen päivystysmuoto. Sopijaosapuolet tarkastelevat päivystysmuodon tarkoituksenmukaisuutta maakuntiin siirryttäessä.