Kesäkuussa 2015 tehdyt lääkärien ja hammaslääkärien tulevaisuuden palkkausjärjestelmiä koskevat muistiot

Lääkäreiden tulevaisuuden palkkausmääräykset

Suomen Lääkäriliitto ja KT ovat LS 2014–2016 allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti neuvotelleet perusterveydenhuollon lääkärien tarkoituksenmukaisesta palkka- ja työaikamallista sekä erikoislääkäreiden palkkausmääräyksistä. Neuvottelut ovat kesken.

Nykyjärjestelmä

Lääkäreiden palkkausjärjestelmä kunta-alalla koostuu useasta palkkauksen osasta. Palkkausjärjestelmän keskeisiä osia ovat tehtäväkohtainen palkka, työkokemuslisä ja henkilökohtainen lisä. Kuukausittaiseen ansioon vaikuttavat kuitenkin myös eri lääkäriryhmien omat palkkausmääräykset. Terveyskeskuslääkäreille maksetaan toimenpidepalkkioita ja käyntipalkkioita. Erikoissairaanhoidon lääkäreiden määräyksiin sisältyy lääkärintodistus- ja lausuntopalkkiot. Palkkioiden määrä kuukausitasolla vaihtelee lääkäri/lääkäriryhmäkohtaisesti paljon, ollen muutamasta prosentista noin kahteenkymmeneen prosenttiin säännöllisen työajan ansioista. Suoritteista on sovittu myös lukuisissa paikallisissa sopimuksissa, jolloin suoritteen osuus ansioista voi nousta neljäänkymmeneenkin prosenttiin.

Osalla lääkäreistä kokonaisansioihin vaikuttavat myös päivystyskorvaukset. Päivystysmääräysten laaja uudistus neuvoteltiin lääkärisopimukseen 2014–2016, uudet määräykset tulivat voimaan 1.1.2015.

Toimintaympäristön muutokset

Sosiaali- ja terveysala on voimakkaassa muutoksessa. Sipilän hallitusohjelmassa on linjattu, että sosiaali- ja terveydenhuolto rakentuu enintään 19, kuntaa suuremman itsehallintoalueen pohjalle. Terveydenhuollon integraatio toteutuu jo nyt mm. päivystyspisteiden keskittymisenä ja terveydenhuollon palvelujen prosessien uusimisina. Tulevaisuudessa rajanveto terveyskeskuksen ja sairaalan tarjoamien palveluiden välillä vaikeutuu. Toimintaympäristö ei enää yhtä selkeästi ratkaise lääkärin työn sisältöä. Jatkossa työnantajina toimivat nykyistä laajemmat julkisen terveydenhuollon palveluntuottajat, jotka korvaavat tämänhetkiset kunnalliset toimijat.

Omalääkärimääräykset poistuvat

Sopimukseen 1.1.2016 sopijaosapuolet ovat sopineet omalääkärimääräysten päättymisestä siirtymämääräyksin. Omalääkäreitä koskevat sopimusmääräykset ovat voimassa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen voimaantuloon saakka. Lääkärisopimuksen 2014–2016 (painos 1. ja 2., ainoastaan verkkojulkaisu) omalääkärimääräyksiä voi noudattaa siihen saakka. Verkkojulkaisuna ilmestyvässä painoksessa 3 näitä määräyksiä ei enää ole.

Väestövastuujärjestelmästä luovuttaessa voidaan hyödyntää omalääkärioppaan ohjeistusta, linkki oppaaseen: http://shop.kuntatyonantajat.fi/uploads/omalaakariopas_2009.pdf

Lääkärisopimuksen tavoitepalkkamallit

Suomen Lääkäriliitto ja KT ovat LS 2014–2016 allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti neuvotelleet perusterveydenhuollon lääkärien tarkoituksenmukaisesta palkka- ja työaikamallista sekä erikoislääkäreiden palkkausmääräyksistä. Neuvottelut ovat kesken. Sopijaosapuolet haluavat kuitenkin työn tässä vaiheessa tuoda esiin muutamia seikkoja palkkausmallien uudistamistyöstä. Kokonaisratkaisua tehtäessä tarkastellaan myös lääkärisopimuksen työaikamääräyksiä.

Lääkärisopimuksen jako erillisiin liitteisiin terveyskeskuksessa työskenteleviin lääkäreihin ja sairaaloissa työskenteleviin lääkäreihin kaipaa uudistamista. Palkkausmallien perustana tulee olla erot lääkäreiden työtehtävissä. Niiden tulee ottaa huomioon tehtävän työn erityispiirteet, ei niinkään sitä, missä työ tehdään. Palkkausmalleja voitaisiin käyttää kaikissa julkisen terveydenhuollon toimintayksiköissä.

Sopijaosapuolet ovat työryhmätyöskentelyssään jakaneet palkkamallit kahteen osaan. Ensimmäisessä mallissa tehtäväkohtaisen palkan, työkokemuslisän ja mahdollisen henkilökohtaisen palkanosan lisäksi on suoritepalkkausta sisältävä palkanosa. Suoritepalkkaus perustuisi sopimuksessa määriteltyihin vaativuusluokitteluihin eli gradeerauksiin (esimerkiksi tavanomainen, vaativa ja erittäin vaativa). Toisessa mallissa palkan suuruus määräytyy ensisijaisesti tehtävän vaativuuden, työkokemuksen ja mahdollisen henkilökohtaisen palkanosan perusteella. Myös tähän palkkamalliin on mahdollista liittää työpaikkakokeiluja esimerkiksi erikoislääkäriryhmien suoritepalkkausmääräyksistä.

Uudet lääkärisopimuksen palkkausmääräykset korvaavat LS 2014–2016 palkkauksen osat esim. käyntipalkkiot.

Tarkoituksena on siirtää lääkärisopimuksen henkilöstö näihin palkkamalleihin, niin että yksikkötasolla työnantaja valitsee suoritettavaan työhön parhaiten soveltuvan mallin.

Uudet palkkamallit pyritään ottamaan käyttöön sopimukseen 1.2.2017 eli hyvissä ajoin ennen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmäuudistusta. Sopijaosapuolten tarkoituksena on vähentää paikallisten palkkausjärjestelmien tarvetta sekä raamittaa ja tukea mahdollista paikallista sopimista uusissa työnantajayksiköissä ja niitä muodostettaessa.

Hammaslääkäreiden tulevaisuuden palkkausjärjestelmä

Hammaslääkäreiden palkkausjärjestelmä

Nykytilan kuvaus

Hammaslääkäreiden palkkausjärjestelmä kunta-alalla koostuu useasta palkkauksen osasta. Palkkausjärjestelmän keskeisiä, muiden lääkäriryhmien kanssa yhteisiä osia, ovat tehtäväkohtainen palkka, työkokemuslisä ja henkilökohtainen lisä. Kuukausittaiseen ansioon vaikuttavat kuitenkin vahvasti myös eri lääkäri- ja hammaslääkäriryhmien omat palkkausmääräykset.

Sekä terveyskeskusten että sairaaloiden hammaslääkäreille maksetaan säännölliseltä työajalta toimenpidepalkkioita, mutta toimenpideluokitus, palkkioiden euromäärät ja osuus kuukausiansioista poikkeavat toisistaan merkittävästi. Kliinistä työtä tekevien hammaslääkärien säännöllisen työajan ansioista toimenpidepalkkioiden osuus on sairaaloissa noin 10 % ja terveyskeskuksissa noin 20 %. Yksilöiden välinen vaihtelu on verraten suurta ja suurimmillaan toimenpidepalkkioiden osuus voi olla yli kolmanneksen säännöllisen työajan ansioista. Hammaslääkäreiden erikoisalat vaikuttavat palkkioiden jakaantumiseen - toimenpiteidenkin jakautuessa. Myös mm. epämukavan työajan ja yksintyöskentelyn vaikutus näkyy palkkioissa.

Hammaslääkäreiden palkkaus säännölliseltä työajalta määräytyy pääsääntöisesti lääkärisopimuksen määräysten mukaan, eikä palkkausjärjestelmästä poikkeavia paikallisia sopimuksia juurikaan ole tehty.

Osalla hammaslääkäreistä kokonaisansioihin vaikuttavat myös päivystyskorvaukset ja kliinisen lisätyön korvaukset. Kliinisen lisätyön korvauksista on yleensä sovittu paikallisesti.

Lääkärisopimuksen uudet päivystysmääräykset tulivat voimaan 1.1.2015. Työpaikkapäivystyksen korvausten osalta uudistus ulotetaan koskemaan terveyskeskusten hammaslääkäreitä 1.1.2016. Työpaikkapäivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityön korvauksista on kuitenkin yleensä sovittu paikallisesti tai päivystys on kokonaan ulkoistettu.

Toimintaympäristön muutokset

Sosiaali- ja terveysala on voimakkaassa muutoksessa. Sipilän hallitusohjelmassa on linjattu, että sosiaali- ja terveydenhuolto rakentuu enintään 19, kuntaa suuremman itsehallintoalueen pohjalle. Terveydenhuollon integraatio toteutuu jo nyt mm. päivystyspisteiden keskittymisenä ja terveydenhuollon palvelujen prosessien uusimisina. Tulevaisuudessa rajanveto terveyskeskuksen ja sairaalan tarjoamien palveluiden välillä vaikeutuu. Toimintaympäristö ei enää yhtä selkeästi ratkaise hammaslääkärin työn sisältöä. Jatkossa työnantajina toimivat nykyistä laajemmat julkisen terveydenhuollon palveluntuottajat, jotka korvaavat tämänhetkiset kunnalliset toimijat.

Hammaslääkäreiden palkkausmallit

Uudessa toimintaympäristössä lääkärisopimuksen jako erillisiin liitteisiin hammaslääkärien työntekopaikan perusteella kaipaa uudistamista. Palkkausmallien tulisi tunnistaa erot hammaslääkärien työtehtävissä ja tehtävän työn erityispiirteet - ei niinkään sitä, missä työ tehdään. Palkkausmalleja olisi tarkoitus käyttää kaikissa julkisen terveydenhuollon toimintayksiköissä.

Suomen Hammaslääkäriliitto ja KT ovat sopineet työryhmästä, joka neuvottelee hammaslääkäreihin sovellettavista palkkausmääräyksistä.
KT, Suomen Lääkäriliitto ja Suomen Hammaslääkäriliitto selvittävät ja neuvottelevat muista sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen johdosta tarvittavista palvelussuhteen ehtojen muutoksista. Keskeisessä osassa työryhmän työssä on työaikamääräysten uudistaminen.

Helsingissä 23. päivänä kesäkuuta 2015

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS    SUOMEN HAMMASLÄÄKÄRILIITTO