Lausunnot ja kannanotot

KT Kuntatyönantajalla ei ole huomautettavaa valtionvarainministeriön esitykseen hyvityssakkojen tarkistamisesta.

Esityksessä tarkennetaan päiväkodin henkilöstön mitoituksesta poikkeamista sekä ehdotetaan säädettäväksi varhaiskasvatuksen henkilöstön ilmoitusvelvollisuudesta. KT:n mielestä on tärkeää, että mitoituksesta voidaan tilapäisesti poiketa myös henkilökunnan yllättävien sairauspoissaolojen takia. KT pitää esityksen mukaista ilmoitusvelvollisuutta epäselvästi määriteltynä, eikä katso tarpeelliseksi lisätä varhaiskasvatuksen henkilöstön hallinnollisia velvoitteita ja palveluiden järjestämiskustannuksia.

KT kannattaa lakiluonnoksessa esitettyjä muutoksia, joiden tavoitteena on joustavoittaa hallinnollisia prosesseja ja lupakäytäntöjä.

KT kannattaa työeläkelakien ja kansaneläkelain muuttamisesta annettuja esityksiä. On tärkeää, että lainsäädäntöä ajanmukaistetaan vastaamaan yhteiskunnan ja perheiden muuttuneita tarpeita. KT pitää myös tärkeänä, että työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyttä seurataan.

KT kannattaa muutosesitystä ja palkkatuen uudistamista. Palkkatukitoimenpiteiden vaikutuksia pitää KT:n mielestä arvioida ja seurata. Lisäksi tärkeää on kuntien työllisyyspalvelujen kokemusten erillinen kuuleminen palkkatukea kehitettäessä.

KT Kuntatyönantajat on antanut lausunnon iäkkäiden laatusuositusluonnoksesta 2020–2023. Suosituksen aihealueet KT näkee perustelluiksi. Lausunnossaan KT arvioi lausuntopalvelun kysymysten pohjalta laatusuositusluonnoksen sisältöjä. KT myös ehdottaa tarkennuksia muun muassa vaikutusten arviointiin, suositusten toimeenpanoon, osaamisen kehittämiseen ja suositusten käytettävyyteen.

KT kannattaa väliaikaista muutosta ammatillista koulutusta koskevan lain pykälään 52. Muutos mahdollistaa näyttöjen suorittamisen epidemiatilanteen aiheuttamista viivästymisistä huolimatta. KT:n mielestä on syytä arvioida väliaikaisen lainmuutoksen antamat kokemukset ja huomioida ne näyttöjä koskevassa sääntelyssä. KT toivoo, että opetus- ja kulttuuriministeriö tarkentaa myös lain 54 § 1 momenttia tutkinnon osien arvioijista.

Usea kunta-alan ammattiryhmät ovat sellaisia, joissa työvoimapula on suurinta. Näitä ovat puheterapeutit, sosiaalityöntekijät, lastentarhanopettajat, psykologit, hammaslääkärit, sairaanhoitajat, lähihoitajat ja lääkärit. Koulutuspaikkojen tuntuva lisääminen sosiaali- ja terveydenalan toimialoille vastaa komission suosituksiin. Lääkärien koulutusmääriä on lisättävä viipymättä ja myös sairaanhoitajien ja lähihoitajien riittävistä koulutusmääristä on huolehdittava. Kriisitilanteessa on reagoitava nopeasti ja koulutuspaikkoja on lisättävä heti syksyllä 2020. Koulutuspolkuja on komissionkin mukaan kehitettävä ja täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia lisättävä. Talouden jälleenrakentamisessa tarvitaan myös pitkäjänteistä työtä organisaatioiden toimintakulttuurin ja toimintatapojen uudistamiseksi.

KT:n mielestä hoiva-avustajakoulutuksen sisällön vakiinnuttaminen on erittäin tärkeää ja sen valmistelussa on syytä edetä nopeasti. KT on varsin pettynyt siihen, että pitkälle neuvoteltu ja tärkeä kehittämistyö hoiva-avustajakoulutuksen mallin vakiinnuttamisesta pyritään romuttamaan.

KT Kuntatyönantajat kannattaa tasa-arvon edistämistä varhaiskasvatuksessa. Lakiluonnoksen ehdottama tapa toteuttaa tasa-arvosuunnittelua voi kuitenkin olla osalle toimipaikoista haasteellista. KT katsoo, että tasa-arvon edistäminen on jo osa varhaiskasvatussuunnitelmia, ja uusien velvoitteiden kustannukset tulisi arvioida ja korvata kunnille.

Suomeen muuttaa EU/ETA-alueen ulkopuolelta koulutettua hoitohenkilöstöä, joiden on suoritettava Valviran määräämän yksilöllisen lausunnon perusteella tarvittavat lisäopinnot. Ammattikorkeakoulut ovat kehittäneet malleja ammattipätevyyden edellyttämiin lisäkoulutuksiin. Niihin sisältyy aiemman osaamisen arviointi ja tunnistaminen, lisä- ja kielikoulutus sekä osaamisen arviointi. Näiden mallien toteutus tulee yhteiskunnalle edullisemmaksi kuin yhden sairaanhoitajan kouluttaminen.

KT vaatii, että lakiin kirjataan hallintotuomio­istuimelle velvollisuus pyytää työmarkkinaosapuolilta lausunto (työ- ja) virkaehto­sopimuksen tulkintaa koskevissa asioissa. Osapuolten oikeusturvan kannalta ei voida pitää hyväksyttävänä, että hallinto-oikeus ratkaisisi virkasuhdetta koskevan (työ- ja) virkaehtosopimuksen tulkintaa kos­kevan riidan lopullisesti, varaamatta työmarkkinaosapuolille mahdolli­suutta lausua asiassa.

KT kannattaa sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja käyttöönottohankkeille annetaan erillistä rahoitusta. KT korostaa, että mahdolliset uudet tehtävät on korvattava kunnille täysimääräisenä. KT on myös huolissaan lisähenkilöstön saatavuudesta sekä tarvittavan rahoituksen riittävyydestä.

KT kannattaa hallituksen esityksessä ehdotettuja muutoksia Kevasta annettuun lakiin. Sen mukaan Kevan hallituksen ja valtuutettujen kokoonpanoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että niissä on myös kuntatyönantajilla edustus. Muutos on perusteltu ja välttämätön ja vastaa pariteettiperiaatetta.

KT on huolissaan hallituksen suunnitelmista peruspalveluiden kehittämiseen ja tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman lisähenkilöstön tarpeeseen liittyen.

Hallituksen suunnitelmat aiheuttavat merkittäviä rekrytointihaasteita. Palvelujen turvaamiseksi ja työvoimapulan helpottamiseksi on välttämätöntä lisätä koulutuspaikkoja niiden ammattiryhmien kohdalla, joista on pula ja joille on tulevaisuudessa kasvavaa kysyntää. Lyhyellä aikavälillä keinoja ovat julkisen sektorin kilpailutilanteen parantamisen lisäksi erilaiset toimintatapoihin ja työnjakoon liittyvät kehityshankkeet. KT korostaa, että rahoituksen osalta pysyvät tehtävät on korvattava täysimääräisesti kunnille ja kehittämishankkeiden osalta on taattava, että hankkeen ja rahoituksen loppuessa myös tehtävät päättyvät.