Lausunnot ja kannanotot

KT pitää lalkeihin ehdotettuja muutoksia kannatettavina ja nykyaikaista julkista palvelukulttuuria edistävänä. KT muistuttaa, että palkkatietojen ilmoittamiseen liittyvät muutokset edellyttävät mm. ICT-järjestelmämuutoksia, joista aiheutuu lisäkustannuksia kunnille ja kuntayhtymille. Kustannukset on korvattava kunnille ja kuntayhtymille täysimääräisesti. KT kiinnittää huomiota myös siihen, että sosiaalihuollon viranomaisella on oikeus saada veroviranomaisilta t näiden henkilörekistereissä olevia salassa pidettäviä henkilötietoja asiakkaan suostumuksesta riippumatta maksun määräämistä ja tietojen tarkistamista varten. Tämän pykälän perusteella kuntien tiedonsaantioikeuden tulisi olla laajempi.

KT kannattaa työttömyysetuuksia koskevien säännöksien muuttamista niin, että työttömät pystyvät vastaanottamaan esimerkiksi keikkatyötä. KT pitää siirtymistä maksuperusteiseen sovitteluun kannatettavana myös siksi, että se mahdollistaisi kansallisen tulorekisterin palkkatietojen hyödyntämisen työttömyysetuuksie maksamisessa.

Hallituksen esittämä muutos terveydenhoitolakiin saa myönteistä palautetta Suomen Kuntaliiton ja KT Kuntatyönantajien yhteislausunnossa. Esityksessä myönteisenä koetaan muun muassa työnantajien kustannusten vähentyminen terveydenhuollossa. Lausunnossa halutaan nostaa esiin koulutuksen korvauksen määrärahat ja mahdolliset vaikutukset muiden koulutuskorvauksien tasoon.

KTKuntatyönantajat yhtyy asiassa Suomen Kuntaliiton antamaan lausuntoon. Lisäksi KT esittää joitakin lisähuomioita direktiivin soveltamisalasta, sisäisestä ilmoittamismenettelystä sekä ilmoittavien henkilöiden kunnian ja henkilötietojen suojasta.

KT pitää esitettyjä muutoksia pääosin perusteltuina, mutta esittää tarkennuksia perhevapaisiin liittyviin seikkoihin. Lisäksi KT katsoo, että perhevapaajärjestelmä tulisi uudistaa kokonaisuutena, sillä osittain tehtävät uudistukset voivat vaikeuttaa kokonaisuudistuksen tekemistä.

KT arvioi hallituksen esityksen tavoitteet perustelluiksi ja omatoimisen työnhaun edistämisen tavoiteltavaksi. Lausunto kuitenkin korostaa tarvetta syventää muun muassa työnhaun seurannan ja kustannusvaikutusten kuvauksia. Huomiota kiinnitetään myös työnhakijan tiedottamiseen ja opastamiseen.

Esityksessä ehdotetaan, että aktiivimallin aktiivisuutta kerryttäviksi toimiksi hyväksytään kolme uutta toimintaa. KT kannattaa hyväksyttävien toi­mien laajentamista ja toivoo, että ehdotetut muutokset laajentaisivat työllistymistä tukevien toimien tarjontaa erilaisilla työmarkkina-alueilla. KT pitää myös tarkoituksenmukaisena, että toimintaa voivat järjestää useammat tahot.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseksi ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista annetun asetuksen muuttamiseksi.

KT Kuntatyönantajat pitää esitettyjä muutoksia kannatettavina. Esityksen mukaan työttömyysvakuutusmaksut voisi suorittaa joko toteutuneen palkanmaksun perusteella tai ennakollisena perintänä. Ennakolliseen perintämenettelyyn ehdotetaan tehtäväksi myös maksu- ja perintäprosessia yksinkertaistavia muutoksia. Lisäksi esityksessä ehdotetaan koulutuskorvauksen hakemisen eriyttämistä työttömyysvakuutuksen perintään ja maksuun liittyvästä prosessista. KT pitää tärkeänä, että työnantajille tiedotetaan muutoksista riittävän aikaisin, jotta ne ehtivät varautua niihin.

KT ei pidä esityksen ajankohtaa perusteltuna eikä esityksen kaltaisen väliaikaisen sääntelyn voimaan saattamista tarkoituksenmukaisena. Lausunnossaan KT peräänkuuluttaa vaikutusten arviointia ja esityksen täydentämistä mm. kuntien asemaan kohdistuvilta osilta.

Lausunnossa tarkastellaan sote- ja maakuntauudistusta henkilöstövaikutusten ja työmarkkinoiden näkökulmasta. KT:n arvio laskelmineen pohjautuu Valtioneuvoston valinnanvapauslaskelmiin. Lausunnossa nostetaan esiin maakuntasektorin työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmä, ns. henkilöstölainsäädäntö maakunnissa ja lainsäädäntövalmistelun aikataulutus.

KT Kuntatyönantajat ei pidä hyvänä sitä, että ammattinimikkeistä säädetään laissa. KT ei myöskään kannata lastentarhanopettaja-nimikkeen eriyttämistä varhaiskasvatuksen opettajiksi ja sosionomeiksi. KT näkee ongelmallisena sen, että vähintään kahdella kolmasosalla päiväkodin kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivalla on oltava varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus ja heistä vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Säännös johtaisi tuhansien lastenhoitajien irtisanomisiin ja kelpoisten varhaiskasvatuksen opettajien saatavuusongelmiin. KT:n mukaan esityksen vaikutukset palkkakustannuksiin on arvioitu liian pieniksi.

KT pitää esitettyjä lakiuudistuksia perusteltuina. Esitys lisää kuitenkin koulutuksenjärjestäjän velvollisuuksia sekä uusina että laajentuvina velvoitteina, jotka tulee korvata täysimääräisesti. Esityksen taloudelliset vaikutukset on aliarvioitu. Lisäksi lakiuudistuksien toteutuksen vaikuttavuutta tulisi arvioida. Uudenlainen opetuksen toteuttaminen asettaa haasteen myös opetushenkilöstön työaikajärjestelmälle, jota KT työmarkkinaosapuolena pyrkii osaltaan kehittämään.

Sote- ja maakuntauudistukseen esitetty valinnanvapausmalli sisältää KT:n mukaan edelleen runsaasti puutteita ja epäselvyyksiä. Merkittävimmät epäkohdat liittyvät ehdotettuun asiakaspalveluseteliin ja sen käyttöön. Erityisesti kattava ympärivuorokautinen päivystysvalmius on vaarassa. Asiakassetelimallin toteutumisella on suuri merkitys myös työehtosopimusjärjestelmän kehittymiseen.

KT pitää tärkeänä, että opetustoimen henkilöstön kelpoisuusasetusta päivitetään vastaamaan uutta ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia ja sen nojalla annettua valtioneuvoston asetusta ammatillisesta koulutuksesta. KT pitää erittäin tärkeänä, että asetusmuutoksella ei tiukenneta tai kiristetä opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia.