Blogit

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö kertoi mediassa olevansa peloissaan, koska hän ennakoi tekoälyn korvaavan merkittävissä määrin ihmistyötä julkisella sektorilla. Uusilla teknologioilla voi joko pelotella kansalaisia tai tuoda esiin niiden mahdollisuuksia parantaa kansalaisten elämää.

Eläketurvakeskus julkaisi maanantaina uuden pitkän aikavälin laskelmansa. Laskelma sisältää kunta- ja hyvinvointialan kannalta merkittävän uutisen.

Yhtenäinen henkilöstötieto vahvistaa henkilöstötiedolla johtamisen perustaa sote-alalla. Kun henkilöstön kehitystä kuvataan samoilla mittareilla ja määritelmillä, syntyy yhteinen ja luotettava kokonaiskuva, jota voidaan tarkastella sekä alueellisesti että valtakunnallisesti.

Hyvä työturvallisuus edellyttää suunnitelmallisuutta ja on osa organisaation kokonaisjohtamista. Työympäristötyön tunnustukset kannustavat organisaatioita kehittämään toimintaansa.

Tekoäly ei ole enää kunta- ja hyvinvointialalla tulevaisuuden ilmiö vaan tämän hetken työväline.

Kesätyö on monelle nuorelle keskeinen keino päästä kiinni työelämään. Onnistunut kesätyökokemus rakentuu sujuvasta rekrytoinnista, hyvästä perehdytyksestä ja toimivasta arjen ohjauksesta.

Suomi tavoittelee korkeampaa työllisyysastetta ja kestävää julkista taloutta. Samalla olemme rakentaneet työvoimapalveluihin rahoitusmallin, joka toimii näitä tavoitteita vastaan.

Hallituksen hankintalakiesityksessä on tuskin lainkaan huomioitu lausuntokierroksella annettua kritiikkiä. Asiantuntijoiden mukaan sidosyksikköjä koskeva 10 prosentin omistusosuusrajaus aiheuttaisi merkittäviä riskejä huoltovarmuuden kannalta. Kuntien yhteistyön vaikeutuminen johtaisi myös yleiseen palvelujen järjestämisen tehottomuuteen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstövaje kasvaa tulevina vuosina merkittävästi. Kansainvälinen rekrytointi on yksi ratkaisu osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Hyvinvointialueet arvioivat vuonna 2024 tehdyssä tutkimuksessa, että tulevaisuudessa arviolta 21 prosenttia alan työvoimatarpeesta olisi katettava ulkomaisilla rekrytoinneilla, jotta työvoimaa olisi riittävästi.

Kunnat ja hyvinvointialueet elävät nopeaa tekoälyn omaksumisen vaihetta. Generatiivinen tekoäly on siirtynyt työntekijöiden kokeiluista arjen työkaluksi, ja yhä useampi organisaatio valmistelee tekoälystrategiaa. Mutta miten tekoälyosaaminen rakentuu ja miten se juurtuu osaksi toimintakulttuuria?

Kuntien ja hyvinvointialueiden kireä taloustilanne näkyy julkisuudessa uutisina YT-neuvotteluista ja irtisanomisista. Julkisessa keskustelussa on pohdittu, lisääkö palkkojen ripeä nousuvauhti kunnissa ja hyvinvointialueilla tarvetta irtisanoa henkilöstöä.

Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia. Onnistuneen työperäisen maahanmuuton kulmakiviä ovat yhdenvertaisuus, osallistavuus sekä ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjunta. Julkinen sektori voi toimia suunnannäyttäjänä vastuullisen työelämän rakentamisessa.

Osaavan työvoiman saatavuus on tulevaisuuden isoimpia väestöpoliittisia haasteita. Sen ratkaiseminen vaatii uudenlaista ajattelua, ennakoivaa maahanmuuttopolitiikkaa sekä strategista suunnittelua kansainvälisen työvoiman houkuttelemiseksi.  

Työn tulevaisuutta voi ajatella tötterönä, jossa nykyhetki avautuu erilaisiksi tulevaisuuksiksi. Oleellista on, mikä muuttuu ja miten, ja mikä pysyy samana. Tätä KT lähti joitakin vuosia sitten selvittämään yhdessä pääsopijajärjestöjen kanssa. Taustalla oli ajatus siitä, että silloinen kunta-ala, ja nykyinen kunta- ja hyvinvointiala, on monitoimialana otollinen kohde työn muutosten tarkasteluun eri ammattialoilla.

Yhdestä virasta ei saa lain mukaan maksaa kahta palkkaa. Osaksi lukuvuotta otetuille opettajille korvataan loma-aika rahana.