Tulevaisuuden työ voi näyttää erilaiselta kuin kuvittelemme
Työn tulevaisuutta voi ajatella tötterönä, jossa nykyhetki avautuu erilaisiksi tulevaisuuksiksi. Oleellista on, mikä muuttuu ja miten, ja mikä pysyy samana.
Tulevaisuudentutkija Joseph Vorosin (2017) mukaan meillä on ollut tapana ennakoida haluamiamme ja mahdollisiksi uskomiamme tulevaisuuksia, siis sellaisia, joita jollain tavoin pidämme todennäköisinä tai ainakin mahdollisina. Niiden rinnalle Voros on halunnut nostaa myös mahdottomat ja uskomattomat tulevaisuudet. Sitra on kuvannut asiaa siten, että ennakoimamme tulevaisuustötterö on jäänyt usein liian kapeaksi. Onkin tapahtunut jotain sellaista, mitä emme ole osanneet odottaa tai minkä vaikutuksia emme ole etukäteen osanneet kuvitella.
Sitran ennakointiaineistossa esimerkkeinä mahdottomina tai uskomattomina pidetyistä tulevaisuuksista käytettiin koronapandemiaa, Brexitiä ja Trumpia. Esimerkit annettiin vain hetkeä ennen Venäjän laajamittaista hyökkäystä Ukrainaan, Gazan hirmutekoja, Trumpin toista presidenttikautta ja mittaushistorian lämpimintä vuotta maailmassa 2024.
Kaikki maailman tapahtumat eivät kuitenkaan suoraan heijastu työpaikoille – ainakaan kaikille niistä. Mikä siis muuttuu työelämässä ja miten, ja mikä pysyy samana? Tätä KT lähti joitakin vuosia sitten selvittämään yhdessä pääsopijajärjestöjen kanssa. Taustalla oli ajatus siitä, että silloinen kunta-ala, ja nykyinen kunta- ja hyvinvointiala, on monitoimialana otollinen kohde työn muutosten tarkasteluun eri ammattialoilla.
Toteutimme työn murroksen ensimmäisen seurantakierroksen vuonna 2019, ja sen jälkeen vuosina 2021 ja 2023. Valmistaudumme parhaillaan syksyn 2025 seurantakierrokseen.
Nostan blogissani esiin neljä asiaa, jotka työn murroksen seurannan mukaan vaikuttavat työn tulevaisuuteen.
1. Uusi teknologia ja digitalisaatio vauhdittavat työtehtävien ja toimintatapojen muuttumista
Juuri sen vuoksi puhumme työn murroksesta, emme vain tavanomaisesta muutoksesta. Työn murroksen seurantakyselyihin vastanneet eivät kuitenkaan ole pitäneet merkittävimpänä asiana muutoksessa uutta teknologiaa, vaan muutoksia toimintatavoissa. Ne näkyvät siinä, miten työpaikoilla toimitaan yhdessä toisten ihmisten eli työtovereiden, asiakkaiden ja kumppanien kanssa.
TYÖ2030-ohjelman laajan MEADOW-tutkimuksen tulosten (2022) mukaan yritysten ja niiden innovaatioaktiivisuuden menestysreseptiin kuuluu
- etunoja uuden teknologian hyödyntämiseen
- henkilöstön laaja osallistaminen
- avautuminen yhteistyöhön kumppanien ja sidosryhmien kanssa.
Mikään reseptin ainesosista ei yksinään toimi läheskään yhtä vaikuttavasti kuin kaikki kolme yhdessä. Resepti soveltuu hyvin julkisille organisaatioille. Kiinnostavan lisän uuden teknologian hyödyntämiseen tuo tekoälysovellusten nopea kehitys ja mahdollisuus käyttää sisältöjä luovaa tekoälyä oman työn tukena.
2. Koronapandemia vauhditti loikkaa kohti hybridiaikaa työelämässä
Kysymys ei ole vain etä- tai hybridityöstä, vaan hybridipalveluista ja etäkokouksista. Onko esimerkiksi kokoukseen tai koulutukseen mahdollista osallistua etänä vai tavataanko kasvokkain? Myös monissa palveluissa ollaan siirtymässä hybridiaikaan. Kun esimerkiksi hyvinvointialueet kehittävät palveluprosessejaan eri kohderyhmille, miettivät ne, miten lähi- ja etäpalveluja sekä mahdollisesti myös liikkuvia palveluja ja itsepalvelua parhaiten yhdistetään toisiinsa.
Oma suosikkimääritelmäni myös hybridityölle on pyrkimys onnistuneesti yhdistellä toisiinsa etä- ja lähityötä asiakkaiden, työyhteisön, työn ja työntekijän kannalta. Vaikka kunta- ja hyvinvointialuetyöstä iso osa on luonteeltaan lähityötä, kokonaisuutena Suomessa tehdään nykyisin eniten etätyötä Euroopassa (Eurofound 2025). Hybridiaika on työn tulevaisuutta.
3. Lakisääteiset reformit ja uudistukset muuttavat työtä sekä julkisissa organisaatioissa että yksityisellä sektorilla
Vuodesta 2019 lähtien Suomella on ollut kolme hallitusta ja niillä toisistaan poikkeavat hallitusohjelmat. Tälle ajanjaksolle ajoittuu myös Suomen historian suurin hallintouudistus, kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa.
Työn murroksen seurannassa tarkastellaan sitä, miten muutokset työtehtävissä ja työn organisoinnissa tulevat näkyviin työpaikoilla. Usein se tapahtuu vasta sen jälkeen, kun jokin uudistus tai laki on tullut voimaan. Tyypillisesti isojen, toimintatapoihin tai kulttuuriin liittyvien muutosten toteuttaminen kestää vuosikausia. Lakisääteiset uudistukset ja resurssien rajallisuus vaikuttavat työn tulevaisuuteen.
Työn murroksen seuranta on tehnyt näkyväksi, kuinka erilaisia muutostarinat ovat eri ammattialoilla ja tehtävissä. Työn tulevaisuuksia on monta.
4. Muutokset ihmisten käyttäytymisessä ja väestörakenteessa muuttavat työtä
Juuri kunnissa, työllisyysalueilla ja hyvinvointialueilla väestörakenteen muutokset tulevat ehkä kaikkein voimakkaimmin näkyviin. Syntyneiden lasten määrä laski noin neljänneksen vuodesta 2010 vuoteen 2024. Korkeaan ikään ehtineiden ja enemmän hoivaa ja hoitoa tarvitsevien vanhusten joukko kasvaa edelleen. Nämä muutokset heijastuvat työhön kunnissa ja hyvinvointialueilla samoin kuin maan sisäinen muuttoliike ja maahanmuutto.
Palveluiden tarpeeseen ja työvoiman saatavuuteen vaikuttaa esimerkiksi se, minne työikäiset, lapsiperheet ja maahanmuuttajataustaiset perheet asettuvat asumaan. Kysymys ei ole pelkästään ihmisten määrästä tai koulutustasosta, vaan myös siitä, miten heidän käyttäytymisensä ja ajankäyttönsä muuttuvat ja vaikuttavat tulevaisuuden työhön. Esimerkiksi nuorten kanssa tehtävässä työssä on jo vuosia ollut tarpeen ottaa huomioon some- ja pelimaailman vaikutukset.
Työn murroksen seurannalla pyritään tavoittamaan työn tulevaisuus
Kun työ muuttuu, se näkyy ensimmäisenä työpaikoilla, ainakin joillain niistä. Siksi olemme pyytäneet työn murroksen seurantaan asiantuntijoiksi heitä, jotka työtä johtavat, kehittävät ja tekevät. Tarkoitus on heidän havaintojensa avulla tavoittaa se, mikä työssä ja toimintaympäristössä muuttuu, ja kerätä siihen liittyviä kokemuksia ja näkemyksiä. Tällä tavoin on mahdollista tavoittaa työn erilaisia tulevaisuuksia.
Vuosien aikana työn murroksen seurantaan on osallistunut tuhansia asiantuntijoita eri puolilta Suomea. Eri ammattialojen raportteihin ja tietokortteihin on kerätty myös asiantuntijoilta saadut kiinnostavat neuvot ja ohjeet siitä, mitä kannattaa tehdä, jotta onnistumme työn murroksessa ja muutoksissa.
Työn murroksen seurannassa on noussut vuosi vuodelta tärkeämmäksi tavoitteeksi kuvata sitä, miltä nykyaikainen kunta- ja hyvinvointityö näyttää eri ammattialoilla. Kun työ muuttuu, myös mielikuvat siitä vanhenevat. Tiedätkö sinä esimerkiksi, millaista on nykyaikainen peruskoulutyö, vanhuspalvelu- tai sairaalatyö?
Syksyllä 2025 kutsumme jälleen asiantuntijoita eri puolilta maata ja eri ammattialoilta pohtimaan yhdessä työn tulevaisuutta ja muutosta.
Niilo Hakonen
Niilo Hakonen on johtava työelämän kehittämisen asiantuntija, jonka tehtäviin kuuluu työn murroksen seuraaminen ja tulevaisuuden kuntatyön kehittäminen yhteistyössä toisten kanssa.
Olen toiminut palkkausjärjestelmien, kokonaispalkitseminen ja työelämän kehittämisen tehtävissä näköalapaikoilla. Vapaa-ajalla sienestän, luen ja melon mielelläni.
Lisää uusi kommentti