Tiedote

KT kehittää vahvasti lähijohtamista koronakriisin seurauksena

Kunnissa, kuntayhtymissä ja kuntakonserneissa työskentelee noin 30 000 lähijohtajaa eli esihenkilöä. Lähijohtamisella on keskeinen rooli henkilöstön työhyvinvointiin, motivaatioon ja tuottavuuteen sekä julkisten palvelujen onnistumiseen.

Työkaverit juttelevat palaverin jälkeen. Kuva: Eeva Anundi.

KT Kuntatyönantajat haluaa tukea työnantajan edustajia kunnissa myös koronakriisin aikaan. KT on avannut kehittyvän ja digitaalisen Lähijohtamisen akatemian. Se rohkaisee lähijohtoa kehittämään itseään ja työtiimiään rajallisista resursseista huolimatta.

Koronakriisi kuormittaa johtajia

Koronakriisin vaikutukset kunnallisten työyhteisöjen toiminnalle olivat ennenäkemättömät. Keväällä kaikki kunnat ja kaupungit toimivat täysin koronan ehdoilla.

Valtionhallinnon linjaukset etätyöstä ja toimintojen sulkemisesta sekä henkilöstön saatavuuden ja soten toimintakyvyn turvaaminen aiheuttivat nopeita ja merkittäviä muutoksia työyhteisöille. Esimerkiksi oli tarve erittäin nopealla aikataudulla saada muutoksia palvelussuhteisiin. Työtä ja organisaatiota uudelleen järjestettiin, minkä mukana tuli tarve nopeille perehdytyksille ja koulutuksille. Viestinnän tuli oli olla oikeaa ja oikea-aikaista, vaikka valtiohallinnon linjaukset muuttuivat nopeasti. 

Tuntematon virustauti ja erityisesti pula suojavälineiden saatavuudesta kuormittivat henkilöstöä psykososiaalisesti. Johtamisen tärkeimmiksi tehtäväksi nousivat henkilöstön rauhoittelu, jatkuva viestintä sekä nopeat linjaukset ja toimenpiteet toimintojen uudelleen järjestämisestä.

Koronakriisi kuormitti lähijohtajia, vaikka yleinen työhyvinvointi hieman kohosikin Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -hankkeen alustavien tulosten mukaan. KT Kuntatyönantajat seuraa työelämän muutoksia kunnissa monilla kanavillaan.

KT:n haastatteluissa ilmeni, että kriisitilanne lisäsi lähijohdon kuormitusta seuraavilla tavoilla:

  • henkilöstön epävarmuus ja huoli lisääntyivät
  • oli tarve soveltaa lainsäädäntöä, jota harvoin tai ei koskaan aiemmin ole sovellettu
  • kriisitoimenpiteet piti sovittaa arkipäivän rutiineihin
  • toimeenpanovauhti oli ennennäkemätöntä
  • etäjohtaminen tuli kunta-alalla melko uutena asiana
  • korona toi erityisen tarpeen kiinnittää huomiota työsuojeluun.

Uudenlaisten kysymysten äärellä jokainen joutui analysoimaan omaa työtään ja osaamistaan.

KT on satsannut johtamisen kehittämiseen 

Lähijohtamisen akatemiaa on kehitetty yhdessä kunta-alan pilottiorganisaatioiden kanssa. Akatemia sisältää videoita, työkaluja ja lyhyitä teoreettisempia materiaaleja. Työkalut ja materiaalit on pakattu hyvin nopeasti omaksuttaviksi paloiksi. Työkalut ovat hyödyllisiä, konkreettisia ja helposti käyttöön otettavia.

Alusta on avoin kuntien työnantajan edustajille. Erityisesti se toimii HR-kehittäjille ideapankkina ja lähijohtajille työkalupankkina. Syksyn aikana Lähijohtamisen akatemian teemoja ja sisältöjä esitellään webinaareissa kuukausittain, jotta käyttöönottokynnys madaltuisi.

Lähijohtamisen akatemiasta löytyy tukea esimerkiksi sisäisen viestinnän, vuorovaikutuksen ja ratkaisukeskeisyyden kehittämiseen. Akatemia tarjoaa jatkossa työkaluja muutosjohtamiseen, työhyvinvoinnin parantamiseen sekä muihin johtamisen kysymyksiin, joilla on merkitystä henkilöstön työtyytyväisyyteen ja tuottavuuteen.

Lähijohtamisen akatemian lisäksi KT järjestää yhdessä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa kuntien työnantajaa edustavien tueksi kriisi- ja etäjohtamiseen liittyviä webinaareja, teemavalmennuksia sekä etätyönohjausta pienryhmissä Etänä enemmän – sote-työ uudistuu -ESR-hankkeen avulla. Kaikki toiminta syksyllä 2020 järjestetään etänä ja maksuttomana.

Yhteystiedot

Markku Jalonen

Markku Jalonen

kunta-alan työmarkkinajohtaja
Puhelin:
+358 9 771 2500
Matkapuhelin:
+358 40 547 7710
Sähköposti:
Markku.Jalonen@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Johto
Jaana Näsänen

Jaana Näsänen

kehittämispäällikkö
Puhelin:
+ 358 9 771 2141
Matkapuhelin:
+358 50 384 1664
Sähköposti:
Jaana.Nasanen@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Henkilöstövoimavarojen kehittäminen