Uutinen

Työterveysneuvottelulla voidaan tukea työssä jatkamista

Työuria voidaan pidentää, jos työpaikoilla onnistutaan tukemaan työkyvyltään erilaisia ihmisiä. Tuoreen tutkimuksen mukaan työterveysneuvottelu on toimiva keino selvittää, miten työtä voidaan muuttaa jäljellä olevan työkyvyn mukaiseksi.

Pöydän ympärillä istuvat työntekijä, esimies ja työterveyslääkäri. Kuva: Photo by rawpixel.com from Pexels.

Mahdollisuus muokata työtä ja työolosuhteita työntekijän jäljellä olevan työ- ja toimintakyvyn mukaiseksi vaikuttaa olennaisesti siihen, miten työhön paluu onnistuu esimerkiksi pitkän sairausloman jälkeen. Se vaikuttaa myös työssä jaksamiseen sekä halukkuuteen jatkaa työssä.

Työterveyslaitos ja Tampereen yliopisto selvittivät tutkimuksessaan, miten työterveysneuvottelu tuki työntekijän palaamista työhön pitkän sairausloman jälkeen. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten työterveysneuvottelu toimii työhön paluun suunnittelussa ja seurannassa ja millaisen neuvotteluprosessin kautta ratkaisut tehdään.

Tavoitteena löytää käytännön ratkaisuja työkyvyn tukemiseen

Työterveysneuvottelulla tarkoitetaan tapaamista, johon osallistuvat työntekijä, työnantaja ja työterveyshuollon edustaja. Joskus ratkaisujen löytäminen edellyttää, että neuvotteluun kutsutaan mukaan henkilöstön tai työsuojelun edustaja, ylempi esimies tai muita tahoja. Työntekijällä on myös oikeus kutsua neuvotteluun valitsemansa tukihenkilö.

Neuvottelussa selvitetään työntekijän mahdollisuuksia jatkaa työssä.

Keskustelussa otetaan huomioon työntekijän terveydentila ja toimintakyky (nk. jäljellä oleva työkyky) sekä työn vaatimukset ja joustomahdollisuudet. Neuvottelun tavoitteena on hakea parasta mahdollista ratkaisua sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta keskittyä siihen, millaisia käytännön toimia työpaikalla voidaan tehdä.

Terveydentilatietoja käsitellään neuvottelussa vain työntekijän suostumuksella. Kaikki työterveysneuvotteluun osallistuvat ovat salassapitovelvollisia. Työterveyslaitoksen ja Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan terveydenhuollon salassapitovelvollisuuteen ja työelämän yksityisuudensuojaan onkin kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota.

Tutkimus osoittaa myös, että neuvottelut sujuvat pääosin hyvin ja niiden koetaan tukevan työurien pidentämistä. Kaikki osapuolet pitivät tärkeänä sitä, että neuvotteluissa tehdään suunnitelma työhön paluusta ja ratkaistaan käytännön ongelmia.

Esimies vastaa tasapuolisesta ja oikeudenmukaisesta neuvottelusta

Koska esimies vastaa työkyvyn ylläpitämisestä ja johtamisesta, on useimmissa tapauksissa luontevaa, että hän kutsuu osallistujat koolle ja toimii neuvottelun puheenjohtajana.

Puheenjohtajan tehtävänä on varmistaa, että kaikki tulevat työterveysneuvotteluissa kuulluiksi. Puheenjohtajan kannattaa jakaa puheenvuoroja niin, että osallistujat tuovat yksitellen esille oman kantansa. Hänen on hyvä myös muistuttaa osallistujia siitä, että päätösten tekemiseen tarvitaan kaikkia osapuolia.

Tutkimuksessa tehdyt haastattelut osoittavat, että työterveysneuvotteluihin osallistuneet kokevat neuvottelut hyödyllisinä, mutta niiden toteutustavoissa on myös kehitettävää. Osallistujat kokevat neuvotteluiden tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden tärkeiksi ja niihin olisi kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota. Neuvottelutilanne kannattaa rakentaa mahdollisimman vuorovaikutteiseksi ja päätöksenteko osallistavaksi.

Ilmainen oppimisohjelma auttaa parantamaan työterveysneuvotteluja

Tutkimushankkeessa kehitettiin oppimisohjelma, esimiesten, työntekijöiden ja työterveyshuollon käyttöön. Neuvotteluiden osapuolet voivat hyödyntää ohjelmaan sekä yhdessä että erikseen kehittääkseen työterveysneuvotteluja tutkimustulosten mukaisesti.

Kaikille avoimen ja maksuttoman oppimisohjelman voi ladata Työterveyslaitoksen verkkosivuilta.

Muualla verkossa