Ensimmäiset tutkimustulokset hyvinvointialueiden työhyvinvoinnista eivät osoita suuria muutoksia
Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistäminen vuonna 2023 ei johtanut suuriin muutoksiin työoloissa tai työssä, selviää Työterveyslaitoksen tutkimuksista. Uudistus on vasta alussa, ja siiä onnistutaan parhaiten huolehtimalla työntekijöiden työkyvystä ja ottamalla työntekijät mukaan muutoksen suunnitteluun.
Hyvinvointialueiden johtamisessa on tärkeää kiinnittää huomiota työntekijöiden palautumiseen ja työkyvyn tukemiseen.
Työpaikoilla tarvitaan keinoja, joilla työkykyä ylläpidetään ja työstä palautumista tuetaan jo työpäivän aikana.
Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi ergonominen työvuorosuunnittelu ja kohtuullinen työaika sekä työn voimavaratekijöiden kuten työyhteisön psykologisen turvallisuuden ja hyvän esihenkilötyön vaaliminen.
Työntekijät mukaan muutosten suunnitteluun
Hyvä uutinen on se, että esimerkiksi työn voimavaratekijät eivät näytä heikentyneen hyvinvointialueille siirryttäessä. Yhteistoiminta ja työyhteisöt ovat edelleen merkittävä voimavara sote-työssä, ja aiemmin saavutettu hyvä taso on säilynyt ennallaan.
Myös henkilöstön arvio alan lähijohtamisesta on hyvin positiivinen: Kolme neljästä kokee esihenkilön toiminnan oikeudenmukaiseksi. Vuosituhannen vaihteen alusta nousua on yli 10 prosenttiyksikköä. Kuormitus on hieman vähentynt korona-ajan huippuvuosista, vaikka se on edelleen korkealla tasolla.
Ylipäänsä työntekijät kokivat oman työnsä muuttuneen melko vähän uudistuksesta huolimatta. Toisaalta muutoksessa ollaan vasta alkuvaiheessa. Yksi tutkijoiden suositus on ottaa työntekijät paremmin mukaan muutoksen suunnitteluun.
Tutkimukset osoittavat, että erityisesti nuoret työntekijät tarvitsevat tukea. He palautuvat työstä huonoiten, vaikka kokevat työstressiä vähemmän kuin muut ikäryhmät. Työstä palautumiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen tarvittavat taidot ovat osa hyvää ammattitaitoa, ja olisi tärkeää, että niitä harjoiteltaisiin jo opiskeluaikana. Myös vapaa-ajalla on tärkeää huolehtia työstä palautumisen keinoista ja työkykyä tukevasta terveyskäyttäytymisestä.
Tutkijat etsivät seikkoja, jotka olisivat yhteydessä alle 30-vuotiaiden alentuneeseen työkykyyn. Esimerkiksi työkuormitus ei näytä olevan laukaiseva tekijä, mutta voi mahdollisesti myöhemmin olla kiihdyttävä tekijä. Tutkimuslöydös oli, että alentuneen työkyvyn kanssa samaa tahtia on viime vuosina lisääntynyt ihmisten ylipaino. Yksi syy siihen voi olla arkiliikunnan väheneminen.
Työkyvyn johtamiseen tarvitaan tietoa
Työhyvinvointia ja työkykyä voidaan parhaiten tukea tietoon perustuvalla ja suunnitelmallisella strategisella johtamisella. Tietoon perustuva työhyvinvoinnin johtaminen on tärkeää, jotta tukitoimia pystytään kohdentamaan oikeisiin asioihin ja ryhmiin vaikuttavasti.
Mitä kuuluu 2023? -tutkimuksessa esihenkilöasemassa olevien ja työntekijöiden tilanne oli monilla mittareilla merkittävästi erilainen. Työhyvinvointia ei siis voi kehittää ainoastaan johdon tai lähiesihenkilöiden henkilökohtaisen kokemuksen perusteella.
Työterveyslaitoksen tilannekatsaus hyvinvointialueiden ensimmäisen toimintavuoteen perustuu Mitä kuuluu? -tutkimukseen ja Hyvinvointialueiden työhyvinvoinnin laajaan pitkittäistutkimukseen.
Vuoden 2023 tutkimuskyselyihin osallistui lähes 68 400 työntekijää (vastausprosentti 55).
Ne tarjoavat hyvinvointialueille tietoa, jota myös osallistuvat organisaatiot itse voivat hyödyntää työhyvinvoinninvoinnin johtamisessa
Muualla verkossa
