Työelämä paranee pitkäjänteisellä kehittämisellä
Työterveyslaitoksen Kunta 10- ja Mitä kuuluu? -tutkimukset antavat suuntaa työelämän kehittämiselle. Kunta- ja hyvinvointialoilla kannattaa nyt tukea työstä palautumista sekä nuorten jaksamista. Tutkimustulokset osoittavat myös, että pitkäjänteinen kehittäminen on tuottanut hyviä tuloksia johtamisessa ja sitä kannattaa jatkaa.
Koronavuosien kuormittavuus näkyy vuoden 2022 Kunta 10 -tutkimuksen tuloksista, mikä on ymmärrettävää poikkeuksellisina aikoina. Työn voimavaratekijät ovat kuitenkin jo vahvistuneet, ja esimerkiksi työyhteisöt ja johtaminen toimivat aiempaa paremmin. Työpaikan ilmapiiri oli kohentunut kahden vuoden takaisesta, vaikka työn imu oli jonkin verran laskenut.
Mitä kuuluu? -tutkimus puolestaan todistaa, että pitkäjänteinen ja tietoon perustuva työhyvinvoinnin kehittäminen tuottaa tuloksia ja valmentava johtamistapa on yleistynyt sote-alalla.
TTL:n pääjohtaja Antti Koivulan mukaan on tärkeä ymmärtää, mitä kunnissa ja hyvinvointialueilla tapahtuu, jotta työelämää voidaan kehittää. – Ei ole sellaista ongelmaa, jota ihmiset eivät voisi tiiminä ratkaista.
Työhyvinvoinnin kehittäminen parantaa työpaikan pito- ja vetovoimaa
Molemmat tutkimukset osoittavat myönteistä kehitystä useilla mittareilla, mutta myös kehittämiskohteita, joihin kannattaa tarttua. On entistä tärkeämpää, että työhyvinvoinnista ja henkilöstöstä huolehtiminen otetaan kehittämistyön osaksi. Sekä työhyvinvoinnin parantaminen että mahdollisuus osallistua kehittämistyöhön lisäävät työpaikan pito- ja vetovoimaa.
Heikentynyt palautuminen työpäivän aiheuttamista rasituksesta ja alentunut työkyky ovat riskejä, joita voidaan pienentää työpaikan käytännöillä, vaikka yksilölliset elämäntavatkin vaikuttavat niihin. Mitä kuuluu ? -tutkimuksesta vastaava TTL:n tutkimusprofessori Jaana Laitinen muistuttaa, että esimerkiksi esihenkilötyön parantaminen ei yksin riitä parantamaan työkykyä, vaan tarvitaan muutakin.
Pääjohtaja Koivulan mukaan työelämän kehittämisessä pitää panostaa osaamiseen, teknologiaan ja luottamuspääomaan. Esimerkiksi osaamista omasta työkyvystä huolehtimiseen tarvitaan.
Valmentava johtaminen toimii
Molemmat tutkimukset osoittavat lähiesihenkilötyön parantuneen kunta- ja hyvinvointialueiden työpaikoilla kautta linjan.
Kuva 1. Lähiesihenkilöltä saa tukea työhön. Lähde: Työterveyslaitos, Kunta 10 -tutkimus.
Kuva 2. Lähiesihenkilön toiminta koetaan oikeudenmukaiseksi. Lähde: Työterveyslaitos, Kunta 10 -tutkimus.
Lähiesihenkilöt saavat hyvää palautetta valmentavasta johtamisesta, johon kuuluu tiivis vuorovaikutus ja kannustaminen. Valmentava johtaminen vahvistaa myös työn imua ja sitoutumista työpaikkaan.
Kuvat 3, 4 ja 5. Kunta 10 -tutkimuksessa tyytyväisyyttä valmentavaan johtamiseen mitataan kolmella mittarilla. Lähde: Työterveyslaitos.
Esihenkilötyön kehittämistä kannattaa jatkaa ja esihenkilöiden osaamista vahvistaa työhyvinvointijohtamisessa.
Nuoret tarvitsevat lisää tukea
Nuoret erottuvat tutkimuksissa edelleen erityistä tukea tarvitsevana ryhmänä, vaikka heidän työhyvinvointinsa on kehittynyt parempaan suuntaan.
Esimerkiksi Kunta10-tutkimuksen mukaan alle 30-vuotiaiden kokema työstressi on vähentynyt, mutta ikäluokka kokee kuitenkin työstressiä eniten. Huolestuttavaa on myös nuorten masennus- ja ahdistuneisuusoireilu. Palautuminen työstä on sitä heikompaa, mitä nuoremmista työntekijöistä on kyse.
Toisaalta nuorimmat työntekijät ovat myös kaikkein tyytyväisimpiä työyhteisöihinsä ja lähiesihenkilöönsä. TTL:n johtavan tutkijan Jenni Ervastin mukaan tämä tarkoittaa, että tukea tarvitaan erityisesti palautumiseen.
Muualla verkossa
