Haku

Valtaosa kunnallisista ammatillisen koulutuksen järjestäjistä neuvottelee vuosityöaikajärjestelmään siirtymisestä. KT suosittelee, että oppilaitokset ryhtyvät paikallisesti valmistelemaan vuosityöaikamallin käyttöönottoa, vaikka kokeiluun lähtemisen ajankohta olisi vielä epäselvä.

Kilpailukykysopimus luo ennustettavuutta ja vakautta henkilöstömenojen kehitykseen. Lisäksi kilpailukykysopimuksen vaihtoehdot olisivat olleet kuntataloudelle ja kunnallisille työnantajille paljon huonommat. Niillä ei olisi saavutettu nollakorotusta palkkoihin eikä työrauhaa.

Millaiseksi muodostuu kuntatyönantajien tulevaisuus? Mikä on uusien maakuntakonsernien työnantajastrategia? Miten muutoksesta tehdään niin sujuvaa kuin mahdollista? KT on vahvasti mukana Kuntamarkkinoilla 14.–15. syyskuuta. Tule kuulemaan, miten sotevalmistelu etenee joko KT:n työmarkkinaseminaariin tai KT:n muutostuki tietoiskuihin.

Jos kysyisi meidän asiakkailtamme, kuntien ja kuntayhtymien työnantajaa edustavilta tahoilta ja HR-ammattilaisilta, mihin he haluaisivat käyttää työnantajaedunvalvojiensa ajan, harva vastaisi, että riitelyyn ja riitojen sovitteluun.

Koulujen alkaessa on jälleen keskusteltu siitä, pitäisikö opettajan ammattinimike suojata ja perustaa opettajarekisteri. Opettajarekisterille on vaikea keksiä mitään järkevää perustetta. Ammatissa suoriutumista ei koskaan voi myöskään mitata pelkällä muodollisella koulutuksella. Koulutukseen varatut resurssit kannattaa käyttää koulutukseen itseensä, ei hyödyttömään rekisteriin.

Tulevaisuuden kuntatyöpaikkoja voidaan luoda kehittämällä arjen työtä. Hyvänä esimerkkinä tästä on Hämeenkyrön kunta, jonka paremman työelämän messuilla vierailin hiljattain. Messuilla oli mahtava kehittämisen pöhinä, ständit olivat täynnä uusia ideoita kuntatyöhön. Digiloikka, asiakashyöty ja henkilöstö ovat Hämeenkyrön kehittämisen avainsanoja. Ja samalla toteutetaan tuottavuusloikkaa. Ei ole ihme, että Hämeenkyrö on saanut aktiivisen henkilöstökehittäjän maineen.

Kilpailukykysopimuksessa työmarkkinakeskusjärjestöt päättivät, että seuraavat neuvottelukierrokset käydään liittokohtaisesti alkaen kuluvan vuoden syksystä. Hallituksen pyynnöstä työmarkkinakeskusjärjestöt täsmensivät ns. Suomen mallia siten, että tulevilla työmarkkinaratkaisuilla tuetaan kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailukykyä, pitkäjänteisesti työllisyyttä, tuottavuuden kehitystä sekä julkisen talouden tasapainoa.

Kilpailukykysopimuksessa työmarkkinakeskusjärjestöt päättivät, että tulevat neuvottelukierrokset työmarkkinoilla toteutetaan liittokohtaisesti alkaen syksystä 2017.

Kilpailukykysopimuksen mukaan vuosittaista työaikaa pidennetään kaikilla työelämän alueilla. Sen avulla pyritään parantamaan suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä alentamalla yksikkötyökustannuksia. Tämä tukee myös julkisen talouden tilaa.

Tuoreimmat Tilastokeskuksen ja TEM:in tilastot osoittavat, että työttömyyden kasvu on taittumassa. Virallinen työttömyysaste oli elokuussa 7,2 %. Työttömiä oli 4 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Huolestuttavaa on, että pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy edelleen.