Hallitus esittää lisää joustoa määräaikaisiin työsopimuksiin
Määräaikaisen työsopimuksen voisi tehdä enintään vuodeksi ilman perusteltua syytä. Hallitus esittää myös lomautusilmoitusajan keston lyhentämistä ja työnantajan takaisinottovelvollisuuden rajaamista.
Enintään vuoden pituisen määräaikaisen työsopimuksen voisi jatkossa tehdä aikaisempaa helpommin, sillä siihen ei vaadittaisi enää kaikissa tilanteissa perusteltua syytä. Lisäksi hallitus lyhentäisi lomautusilmoitusajan kestoa ja rajaisi työnantajan takaisinottovelvollisuutta.
Hallitus esittää eduskunnalle, että lakimuutokset tulisivat voimaan 1.4.2026. Esitys on yksi hallituksen työmarkkinauudistuksista, joilla hallitus pyrkii helpottamaan työllistämistä.
Sopimusten ketjuttamiseen tulisi rajoite
Määräaikaisen työsopimuksen voisi tehdä ilman perusteltua syytä, jos kysymys olisi ensimmäisestä työsopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä. Lisäksi sen voisi solmia, jos työnantajan ja työntekijän välisen edellisen työsuhteen päättymisestä olisi kulunut sopimuksen alkamishetkellä vähintään kaksi vuotta.
Määräaikainen työsopimus, joka olisi tehty ilman perusteltua syytä, saisi kestää enintään vuoden. Määräaikaisia työsopimuksia saisi tehdä ilman perusteltua syytä yhteensä enintään kolme kappaletta.
Sopimus voitaisiin uusia enintään kahdesti vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen tekemisestä. Sopimusten yhteenlaskettu kokonaiskesto ei kuitenkaan saisi ylittää yhtä vuotta.
Määräaikaista työsopimusta ei saisi tehdä tai jättää tekemättä syrjivin perustein. Määräaikaista työsopimusta, joka olisi työnantajan aloitteesta tehty sääntelyn vastaisesti, olisi pidettävä toistaiseksi voimassa olevana.
Työnantajalle tulisi velvollisuus tarjota työtä
Työntekijällä ja työnantajalla olisi oikeus irtisanoa ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen työsopimus, joka olisi kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Työnantajalta edellytettäisiin irtisanomisperustetta, kuten toistaiseksi voimassa olevissa työsopimuksissa.
Työnantajalla olisi velvollisuus antaa työntekijälle määräaikaisen työsopimuksen päättyessä perusteltu selvitys mahdollisuudesta palkata työntekijä toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tai määräaikaiseen työsuhteeseen, joka tehtäisiin perustellusta syystä.
Työnantajalla olisi myös velvollisuus tarjota työtä, jos ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen työsopimus olisi päättymässä ja työnantaja harkitsisi palkkaavansa lisää työntekijöitä kyseiseen tai vastaavaan tehtävään.
Velvollisuus työn tarjoamiseen kestäisi työsopimuksen päättymisen jälkeen ajanjakson, joka vastaisi kolmasosaa työntekijän kanssa tehtyjen työsopimusten kokonaiskestosta ja olisi enintään neljä kuukautta. Tavoitteena on turvata työsuhteen jatkuvuutta ja estää työsuhdeturvan kiertämistä.
Lomautusilmoitusaikaan osalle yrityksista muutos
Hallitus esittää muutoksia myös muuhun kuin määräaikaisia työsopimuksia koskevaan työsopimuslainsäädäntöön.
Lomautusilmoitusaikaa lyhennettäisiin nykyisestä 14 päivästä seitsemään päivään. Tämä ei koskisi kuntia ja hyvinvointialueita, joissa säilyisi virka- ja työehtosopimusten mukainen kolmen viikon ilmoitusaika.
Muutos koskisi sen sijaan niitä KT:n yritysjäseniä, jotka soveltavat työsopimuslain mukaista lomautusilmoitusaikaa, koska lomautusilmoitusajasta ei ole määräystä sovellettavassa työehtosopimuksessa.
Lisäksi takaisinottovelvollisuus koskisi jatkossa vain työnantajia, joiden palveluksessa on vähintään 50 työntekijää.
Lue ministeriön sivuilta hallituksen esitys työsopimuslain muuttamisesta>
