På svenska
Blogi
Bloggaajina Mirja-Maija Tossavainen ja Riikka Krause.
Mirja-Maija Tossavainen & Riikka Krause

Työaikajärjestelyillä vastataan palvelutarpeisiin ja tuetaan työoloja – henkilöstöllä hyvät vaikutusmahdollisuudet

Lääkäri ja hoitaja kävelevät sote-keskuksen käytävällä. Kuva: Eeva Anundi.

Tuoreen työaikakyselyn mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä on hyvät mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa työvuorosuunnitteluun. Työaikajärjestelyt vaikuttavat sekä työoloihin että siihen, miten palvelutarpeisiin voidaan vastata. Kyse ei ole pikkuasiasta. SOTE-sopimuksen piirissä työskentelevien teoreettinen työtuntimäärä kalenterikuukaudessa pyörii arviolta 23 miljoonassa tunnissa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimuksen (SOTE-sopimus) sopijaosapuolet tekivät syksyllä 2023 hyvinvointialueille kyselyn työvuorosuunnittelusta ja työvuoroluetteloiden muuttamisesta. Kyselyn tekeminen perustui vuoden 2022 SOTE-sopimuksesta tehtyihin sovitteluratkaisuihin. Kyselyyn vastasi 139 työyksikköä 20:stä eri organisaatiosta.  

Kyselyn tuloksista on kerrottu tarkemmin KT-lehdessä 1/2024.  

Työaikatoiveiden kuuleminen on arvostamista

Kyselyn mukaan henkilöstön työaikatoiveita kuunnellaan herkällä korvalla. Toiveiden kuuleminen ja niiden toteuttaminen mahdollisuuksien mukaan kertoo työntekijöiden huomioon ottamisesta ja arvostamisesta työyhteisössä.

Erityistä on, että tiedusteluun vastanneista yksiköistä lähes joka toisessa on käytössä autonominen työvuorosuunnittelu. Näin on eritysesti erikoissairaanhoidon yksiköissä, joista 60 prosenttia ilmoitti käyttävänsä autonomista suunnittelua kotihoidossa ja eräissä muissa sosiaalipalvelun yksiköissä.  

Kyselyssä ei määritelty sitä, mitä autonominen työvuorosuunnittelu tarkoittaa. Yleisesti se ymmärretään niin, että työntekijät suunnittelevat itse omat työvuoronsa tiettyjen reunaehtojen ja sääntöjen mukaisesti. Tämä tarkoittaa tyypillisesti sitä, että työntekijä voi annetussa työvuorojärjestelyssä itse valita, missä vuorossa hän työskentelee.

Myönteistä oli myös se, että työvuoroluetteloja joudutaan muuttamaan keskimäärin melko vähän. Syynä muutosten tekemiselle ovat yleisimmin sairauspoissaolot ja työntekijän oma pyyntö. Ja kun työvuorolistaa on tarve muuttaa, tehdään se lähes aina sopimalla: kyselyn mukaan 98 prosenttia muutoksista hoidettiin sopien.

Palvelutarpeet on otettava huomioon työaikasuunnittelussa

Työaikajärjestelyillä vastataan palvelutarpeisiin. Sosiaali- ja terveydenhuolto pitää sisällään monenlaisia palveluja, hoitoketjuja ja asiakas- ja potilasvirtoja. Kyse on valtavasta palvelupaletista erilaisine säännöksineen, asiakaslupauksineen ja toimintalogiikoineen.

Asiakkaan yhteydenotto terveyskeskukseen johtaa hoidon tarpeen arviointiin, ja kiireettömään hoitoon on päästävä 14 vuorokauden kuluessa yhteydenotosta. Kiireettömään erikoissairaanhoitoon lähetteellä ohjatun potilaan hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmessa viikossa lähetteen saapumisesta ja erikoissairaanhoito viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hoidon tarpeen toteamisesta.  

Kiireelliseen hoitoon on päästävä heti, ja kiireelliset terveysasiat hoidetaan päivystysten ja kiirevastaanottojen kautta.  

Palvelun tarvetta arvioidaan myös sosiaalihuollon palveluissa. Esimerkiksi asiakkaan tarvitsemasta kotihoidon tuntimäärästä, asumispalveluista, lastensuojelun palveluista sekä asiakkuuden päättymisestä päätetään erikseen.

Työaikajärjestelyillä vastataan useisiin tarpeisiin

KT:n ja pääsopijajärjestöjen kyselyssä ei selvitetty kokemuksia työaikajärjestelyiden toimivuudesta: esimerkiksi työntuntien kohdistumisesta palvelutarpeita vastaavasti, vuorojärjestelyistä tai palvelutarpeiden vaihtelun vaikutuksista työvuorojärjestelyihin.

Se kävi kuitenkin ilmi, että palvelutarpeiden muuttuminen vaikuttaa työn teettämiseen ja työvuoroluetteloiden pysyvyyteen. Vastaajista 56 prosenttia mainitsi muutokset työn teettämisen tarpeessa syyksi muuttaa työvuoroluetteloa. Tämä peruste ei kuitenkaan ollut yleisin syy muuttaa työvuoroluetteloa.

Työvuoroluetteloa muutetaan yleisimmin sairauspoissaolojen vuoksi ja työntekijöiden omasta pyynnöstä. Yllättävissä poissaolotilanteissa turvaudutaan palvelusta ja yksiköstä riippuen vaihtelevasti työvuoroluettelon muuttamiseen, ylitöihin, kiertäviin sijaisiin tai esimerkiksi vuokratyöhön.  

Työn teettämisen ehdot ja työaikajärjestelyt on myös nähty keinoina rajoittaa kallista vuokratyötä. Hyvinvointialueiden vuokratyövoiman käyttöä selvittäneen verkoston raportissa todettiin, että vuokratyövoimasta maksettavaa hintaa voidaan myös yrittää rajoittaa joustavammilla työn teettämisen ehdoilla. Tähän liittyvät muun muassa osa-aikatyö, joustavat työajat ja lisääntyvä etätyö. Joustavammilla työn teettämisen ehdoilla lisätään hyvinvointialueiden veto- ja pitovoimaa ja ehkäistään poissiirtymistä.  

Digiloikalla etätyöhön?

Sosiaali- ja terveydenhuolto on muutospaineessa tasapainoillessaan väestön ikääntymisen, palvelutarpeiden kasvun, kustannusten karsimisen ja henkilöstön riittävyyden kanssa. Ratkaisuja etsitään palveluverkon uudelleenarvioinnista, liikkuvista palveluista, digitalisaatiosta ja etäpalveluista sekä tiedolla johtamisen toimintamallien vahvistamisesta muun ohella.

Sosiaali- ja terveydenhuollon työ on perinteisesti ollut tyyppiesimerkki työstä, joka on sidottu aikaan ja paikkaan. Hoiva, hoito ja tutkiminen vaatii kontaktia ihmiseen. Teknologian kehittyessä on kuitenkin jopa leikkauksia tehty osittain etänä teknologia-avusteisesti. 

Kysymys kuuluukin, miten digitalisaatio ja etäpalvelut muuttavat työn tekemisen tapoja sosiaali- ja terveydenhuollossa tulevina vuosina. Aikaan ja paikkaan sidottu työ ei varmasti katoa. Etäpalvelu ei myöskään tarkoita samaa kuin etätyö.  

Variaatioita työn tekemisessä nähtäneen kuitenkin nykyistä enemmän. Esimerkiksi haavahoitajan on kerrottu voivan konsultoida kotihoitoa etänä ja seurata hoidon tehoa kännykällä otetuista valokuvista. Muitakin esimerkkejä löytyy.

Tiedolla johtamisella tukea yhteiseen ymmärrykseen

Uudet toimintatavat haastavat aina työpaikkoja ja työyhteisöjä. Millä ehdoilla työtä järjestetään, ketä kuullaan ja kuka määrää moniammatillisissa työyhteisöissä? 

Työaikajärjestelyt ja työnteon ajasta ja paikasta päättäminen ovat perinteisesti olleet ja ovat työnantajan työnjohto-oikeuden kovaa ydintä; henkilöstöä tulee olla oikea määrä, oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Hyvään henkilöstöpolitiikkaan kuuluu henkilöstön mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua.  

Yhteisen ymmärryksen, yhteiskehittämisen ja johtamisen tarve korostuu muutoksessa. Erilaiset tiedolla johtamisen työkalut tukevat palvelujen järjestämistä sekä sote-palveluiden työaikajärjestelyiden suunnittelua entistä paremmin tulevaisuudessa.  

Myös sopimuksia on huollettava

Millaisia toimintamalleja sosiaali- ja terveyspalveluissa jatkossa valitaankin, myös työaikajärjestelyjen on tuettava mallien ja palvelutarpeiden toteuttamista. Työaikajärjestelyjä on pidettävä ajan tasalla ja niitä on huollettava asiakkaiden, sote-työnantajien ja henkilöstön näkökulmat huomioon ottaen.  

On tärkeää, että työ- ja virkaehtosopimukset ovat ajan tasalla ja luovat osaltaan hyvät puitteet paikallisille järjestelyille tehdä työtä ja kohdata ihminen. 

Blogia voi kommentoida noin kuukauden ajan sen julkaisupäivästä.

Mirja-Maija Tossavainen & Riikka Krause

Bloggaajina Mirja-Maija Tossavainen ja Riikka Krause.

Mirja-Maija Tossavainen är ledande arbetsmarknadsjurist vid KT och Riikka Krause arbetsmarknadsutredare. De deltog båda i SH-avtalets arbetstidsgrupp. Arbetstidsgruppen gjorde enkäten om arbetsskiftsplanering och ändringar i arbetsskiften. 

Lisää uusi kommentti

Rajattu HTML

  • Sallitut HTML-tagit: <a href hreflang> <p> <br>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
CAPTCHA
This question is for testing whether or not you are a human visitor and to prevent automated spam submissions.

Mirja-Maija Tossavainen

johtava työmarkkinajuristi
Puhelin:
+358 9 771 2117
Matkapuhelin:
+358 50 527 6019
Sähköposti:
Mirja-Maija.Tossavainen@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Riikka Krause

työmarkkinatutkija
Puhelin:
+358 9 771 2231
Matkapuhelin:
+358 40 827 4170
Sähköposti:
Riikka.Krause@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT