Kunta- ja hyvinvointialan määräaikaisuudet ovat hyvin perusteltuja

Kunta- ja hyvinvointialalla suurin osa määräaikaisista työ- ja virkasuhteista on sijaisuuksia. Sijaisuudet selittävät yli 40 prosenttia kunta-alan ja noin 60 prosenttia hyvinvointialan määräaikaisuuksista.

Samankaltaisia määräaikaisuuden perusteita ovat avoimen viran hoito (6 % kunta-alan ja 10 % hyvinvointialan sijaisuuksista) ja avoimen työsuhteisen tehtävän hoito täyttömenettelyn aikana (3 % kunta-alan ja 2 % hyvinvointialan sijaisuuksista).

Määräaikaisten työsuhteiden perusteita selvitettiin laajassa kyselyssä, jonka Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT teki alan työnantajille vuoden 2026 kevättalvella.

– Kunta- ja hyvinvointialalla on tiettyjä erityispiirteitä, jotka lisäävät määräaikaisten palvelusuhteiden tarvetta. Kunnissa ja hyvinvointialueilla järjestetään ja tuotetaan monia sellaisia lakisääteisiä palveluja, joiden henkilöstöä koskevat tiukat lakiin kirjatut kelpoisuusehdot, kertoo työmarkkina-asiantuntija Niina Paakkonen Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:sta. 

Määräaikaisen henkilöstön määrää kasvattavat myös lakisääteiset henkilöstömitoitukset. 

Muita syitä esimerkiksi työn kausiluonteisuus ja projektit 

Sijaisuuksien lisäksi vastaajat ilmoittivat määräaikaisille palvelussuhteille muitakin perusteita.

Kunta-alalla muita perusteita olivat muun muassa tehtävän kausiluonteisuus ja lyhytkestoisuus (11 %), projektiluontoinen työ (6 %), valitun henkilön epäpätevyys kyseiseen virkaan (ei saatu kelpoista, 6 %), muu toiminnan supistuminen tai lakkaaminen (0,4 %), muu työn luonteesta johtuva syy (5 %) ja toiminnan vakiintumattomuus tai kokeiluluontoisuus (5 %).

Hyvinvointialalla muita syitä olivat esimerkiksi harjoittelu tai oppisopimussuhde (4 %), koulutus määräaikaisuuden perusteena (esimerkiksi lääkärien erikoistumiskoulutukset, 3 %) ja projektiluontoinen työ (3 %). 

Tiukka sääntely koskee erityisesti kasvatus-, opetus- ja hoitoaloja 

Kunnissa tiukat kelpoisuusehdot koskevat esimerkiksi varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion opettajia.

Hyvinvointialalla vastaava tilanne on esimerkiksi sosiaalityöntekijöillä. Jos avoimeen virkaan tai työsuhteeseen ei ole päteviä, kelpoisuusehdot täyttäviä hakijoita, tehtävää ei voida täyttää pysyvästi. Tällöin siihen on palkattava määräaikainen työntekijä tai viranhaltija.   

Lakisääteiset henkilöstömitoitukset taas koskevat esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajia, joita on oltava päiväkotien lapsiryhmissä tietty määrä. Jos vakinaisella henkilöstöllä on poissaoloja, on palkattava sijainen. 

Hyvinvointialalla määräaikaisia palvelussuhteita on eniten lääkäreillä, joiden kohdalla asiaan vaikuttavat muun muassa erikoistumiskäytännöt. Hoitoalalla määräaikaisuuksiin vaikuttavat henkilöstömitoitukset.  

KT:n selvityksen mukaan kunta-alan henkilöstöstä on määräaikaisissa palvelussuhteissa 24 prosenttia ja hyvinvointialueilla 17 prosenttia. Loput henkilöstöstä työskentelee vakituisissa palvelussuhteissa.  

Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus kunta- ja hyvinvointialojen työ- ja virkasuhteista on viime vuosikymmenet ennallaan. Määräaikaisuuksien perusteita selvitettiin edellisen kerran vuonna 2003. 

• Kunta-alan henkilöstön määräaikaisia palvelussuhteita koskeva kysely (pdf) >
   
• Hyvinvointialan henkilöstön määräaikaisia palvelussuhteita koskeva kysely (pdf) >

Kyselytutkimus kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön määräaikaisista palvelussuhteista  

• Kysely lähetettiin vastattavaksi kuntiin, kuntayhtymiin, hyvinvointialueille ja hyvinvointiyhtymiin.   
• Vastausaikaa oli 9.2.–27.3.2026.  
• Vastauksia tuli 251 kunta-alan työnantajalta (vastausprosentti 70,1) ja 24 hyvinvointialan työnantajalta (vastausprosentti 96).  
• Vastanneissa organisaatioissa työskentelee noin 82 % kunta-alan henkilöstöstä ja noin 93 % hyvinvointialan henkilöstöstä.   
• Tiedusteluun vastattiin 30.1.2026 tilanteen mukaisesti.