På svenska

Kunta-alan työajat

Kunta-alalla on käytössä useita työaikamuotoja. Työnantaja valitsee työaikalain sekä kunnallisten virka- ja työehtosopimusten rajoissa sen työaikamuodon, joka on toiminnan ja tehtävien kannalta tarkoituksenmukainen.

Kunta-alan henkilöstö työaikamuodoittain

Kunta-alan yleisin työaikamuoto on yleistyöaika, jonka piirissä on noin puolet henkilöstöstä. Muihin työaikamuotoihin kuuluvat muun muassa vuosityöaika, jaksotyöaika ja perhepäivähoitajien työaikamuoto.

Osuus
Yleistyöaika (38,25 t/vko) 47,3
Opetusvelvollisuustyöaika 20,9
Toimistotyöaika (36,25 t/vko) 16,6
Muut työaikamuodot 15,2

Sairauspoissaolot kunta-alalla

Kunta-alan sairauspoissaolojen määrä kasvoi 2000-luvulla aina vuoteen 2008 asti, jolloin sairauspoissaoloja kertyi keskimäärin 19,4 päivää yhtä henkilötyövuotta kohden. Tämän jälkeen sairauspoissaolot vähenivät vuoteen 2015 asti keskimäärin 2,9 päivällä, ja vuonna 2015 sairauspoissaolopäiviä oli keskimäärin 16,5. Vuoden 2015 jälkeen sairauspoissaolopäivien keskimääräinen kesto pysyi hieman alle 17 päivässä vuoteen 2021 asti.  

Vuonna 2022 sairauspoissaolopäivien keskimääräinen kesto kääntyi jyrkkään kasvuun. Vuonna 2022 sairauspoissaolojen keskimääräinen kesto oli 20,7 päivää. Sairauspoissaolojen määrässä näkyvä piikki vuonna 2022 näyttää olleen väliaikainen. Vuonna 2023 sairauspoissaolopäivien määrä palautui aiempien vuosien tasolle.

Sote-uudistus aiheutti ison muutoksen kuntien ammattijakaumaan, joten sairauspoissaolojen kehitystä ei voi enää suoraan verrata aiempaan. Vuonna 2024 sairauspoissaoloja oli kuntatyöntekijöillä keskimäärin 16,3 päivää/henkilötyövuosi, mikä on 0,1 päivää vähemmän kuin vuonna 2023.

Kunta10-tutkimuksen kunnissa 21,4 % henkilöstöstä ei ollut päivääkään poissa oman sairauden vuoksi vuonna 2024. Nolla päivää sairastaneiden työntekijöiden osuus kasvoi hieman vuoteen 2023 verrattuna.

Kunta-alan keskimääräiset sairauspoissaolopäivät yhtä henkilötyövuotta kohden (kalenteripäivä)

Sairauspoissaolotietojen lähde: Työterveyslaitos, Kunta 10-tutkimus + Helsinki.

Vuosi

Kaikki

Miehet

Naiset

Vakituiset

Määrä-aikaiset

2024

16,3

12,6

17,6

16,4

16,0

2023

16,4

13,1

17,6

16,3

16,6

2022

20,7

16,0

22,1

21,1

19,3

2021

16,7

11,7

18,4

17,4

14,7

2020

16,7

11,4

18,4

17,3

14,6

2015

16,5

12,9

17,6

17,5

12,8

2010

18,4

14,9

19,5

19,5

14,5

2005

19,0

15,6

20,3

20,7

13,8

2000

16,8

14,6

17,6

18,5

12,1

Lisää aiheesta

Ohje

Tuntipalkkaisten arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt vuonna 2026

Arkipyhien vaikutuksesta säännölliseen työaikaan ja palkkaukseen on sovittu tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen 9, 23 ja 27 §:ssä. 

Työntekijä tutustuu laitoshuoltajan työhön. Kuva: Eeva Anundi.
Uutinen

Työkyvyttömyyden kustannuksista voi saada aikaan isot säästöt – lue, mihin työnantajan kannattaa kiinnittää huomiota

Työkyvyttömyysriskien aiempaa tarkempi seuranta voi tuoda Kevan mukaan merkittäviä säästöjä.

Ohje

KT:n ja pääsopijajärjestöjen yhteinen ohje työsopimuslain 1 luvun 5 §:n soveltamiseen (työsuhteen kestosta riippuvat työsuhde-etuudet)

KT ja pääsopijajärjestöt ovat tehneet 25.6.2025 muistion, jossa annetaan yhteinen ohje työsopmuslain 1 luvun 5 §:n soveltamiseen.
 

Ohje

Tuntipalkkaisten arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt vuonna 2025

Arkipyhien vaikutuksesta säännölliseen työaikaan ja palkkaukseen on sovittu tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen 9, 23 ja 27 §:ssä. 

Uutinen

Sairauspoissaoloissa näkyy laskeva trendi kunta-alalla

Kuntatyöntekijöiden sairauspoissaolot vähenivät vuonna 2023, selviää Työterveyslaitoksen seurannasta. Sote-uudistus muutti kunta-alan ammattirakennetta merkittävästi, eikä uusimpia lukuja voi sen vuoksi enää suoraan verrata aiempiin. Muut tilastotiedot tukevat kuitenkin oletusta sairauspoissaolojen vähenemisestä.

Lapsi lähestyy punaisia liikennevaloja liikennepuistossa. Kuva: Mostphotos.
Uutinen

Hyvä työvuorosuunnittelu vähentää kuormitusta ja lisää työturvallisuutta sote-alalla

Työaikojen liikennevalomalli auttaa työnantajia arvioimaan työvuorojen kuormittavuutta. Malli perustuu kansallisiin vuoroergonomiasuosituksiin, jotka Työterveyslaitos on vastikään päivittänyt. Tuoreet tutkimustulokset osoittavat, että suositusten noudattaminen vähentää kuormitusta.

Lääkäri ja hoitaja kävelevät sote-keskuksen käytävällä. Kuva: Eeva Anundi.
Blogi

Työaikajärjestelyillä vastataan palvelutarpeisiin ja tuetaan työoloja – henkilöstöllä hyvät vaikutusmahdollisuudet

Tuoreen työaikakyselyn mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä on hyvät mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa työvuorosuunnitteluun. Työaikajärjestelyt vaikuttavat sekä työoloihin että siihen, miten palvelutarpeisiin voidaan vastata. Kyse ei ole pikkuasiasta. SOTE-sopimuksen piirissä työskentelevien teoreettinen työtuntimäärä kalenterikuukaudessa pyörii arviolta 23 miljoonassa tunnissa.

Yleiskirje

TE2024-uudistuksen yhteydessä valtion palveluksesta kuntiin siirtyvän henkilöstön virka- ja työehtosopimukset 1.1.2025 lukien

Yleiskirje

Valtuutus sopia vuosityöaikaan otetun sairaalakoulun opettajan palvelussuhteen ehdoista

Ohje

Tuntipalkkaisten arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt vuonna 2024

Arkipyhien vaikutuksesta säännölliseen työaikaan ja palkkaukseen on sovittu tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen 9, 23 ja 27 §:ssä. Säännöllistä työaikaa lyhentävät arkipyhät on lueteltu 9 §:n 2 momentissa. Päivät, joilta maksetaan arkipyhäkorvaus, on lueteltu 27 §:ssä. Siitä, miten arkipyhäviikoilta maksetaan palkka, on sovittu 23 §:ssä. Päivätyöntekijöillä arkipyhäksi lasketaan kyseinen päivä klo 00:sta klo 24:ään. Vuorotyöntekijöiden kunkin arkipyhän aikarajat on määritelty erikseen.

Näytä enemmän