Kunnat ja kuntayhtymät työnantajina
Lokakuussa 2023 kunta-alalla työskenteli 218 600 henkilöä. Lisäksi palkattomalla virkavapaalla tai työlomalla oli 27 600 henkilöä. Määrä vastaa noin kymmenesosaa palkansaajista Suomessa..
10 suurinta kuntatyönantajaa henkilöstömäärän mukaan
Kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömäärä väheni, kun sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyivät hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Poikkeuksen tästä muodostaa Helsingin kaupunki, joka vastaa edelleen itse sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä.
Kuntien tehtäviin kuuluvat nykyisin muun muassa koulutus, varhaiskasvatus, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut, ympäristö ja maankäyttöpalvelut sekä vuoden 2025 alusta lähtien työllisyyspalvelut.
Vuonna 2023 työnantajana toimivia kuntia oli 293 ja kuntayhtymiä 66. Puolet kunnista työllisti 100–499 työntekijää. Kuntayhtymät ovat henkilöstömäärältään pienempiä. Niistä noin puolella oli alle sata työntekijää.
Suurimpia kuntatyönantajia ovat Helsingin, Espoon ja Tampereen kaupungit. Kuntayhtymistä suurimpia työnantajia ovat Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY.
Irtisanomiset tuotannollisista ja taloudellisista syistä kunta- ja hyvinvointialalla
Paikallishallinto on perinteisesti pitänyt hyvin kiinni vakinaisesta henkilöstöstään. Eniten irtisanomisia jouduttiin tekemään 1990-luvun alun laman aikana. Nyt taloudelliset haasteet viime vuosina ovat näkyneet kasvaneina irtisanomisina, erityisesti hyvinvointialueilla. Vuonna 2025 irtisanomiset nousivat yli puolentoista tuhannen. Aiemmin 2000-luvulla irtisanomisia oli hyvin vähän, irtisanottujen määrät vaihtelivat muutamasta kymmenestä muutamaan sataan vuosittain.
Lomautukset kunta- ja hyvinvointialalla
Lomautuksia on ollut paikallishallinnossa yleensä vain vähän. Valtaosa kuntien ja kuntayhtymien säästöistä toteutetaan muilla keinoilla kuin lomauttamalla tai irtisanomalla henkilöstöä. Kunnat ja kuntayhtymät joutuvat turvautumaan lomautuksiin lähes poikkeuksetta vain silloin, kun työnantaja ja työtekijät eivät ole onnistuneet paikallisesti sopimaan muista talouden sopeuttamiskeinoista. Poikkeuksena tästä olivat 1990-luvun alun lomautukset taloudellisen laman aikana sekä korona-vuonna tapahtuneet lomautukset. Viime vuosina kuitenkin erityisesti muutamalla hyvinvointialueella on myös ollut poikkeuksellisen korkeita lomautuksia.
Eläköityminen
Maakunnittain tarkasteltuna eläkkeelle siirtymisessä on eroja. Pienintä eläköityminen on Uudellamaalla. Erot johtuvat henkilöstön ikärakenteesta.
Eläköityminen 2025–2029
Eläköityminen 2025–2044
