Ohjeet

Kunnallisen näyttelijöiden työehtosopimuksen koulutussopimuksen 4 §:n mukaan teatteri voi lähettää luottamusmiehenä, varaluottamusmiehenä ja/tai työsuojeluvaltuutettuna toimivan näyttelijän osapuolten hyväksymiin koulutustilaisuuksiin kuukausipalkkaa vähentämättä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Suomen Muusikkojen Liitto ry ovat sopineet soitin- ja pukukorvauksista 1.12.2019–30.11.2020 liitteestä 1 ilmenevällä tavalla sekä mediapalkkioista 1.12.2019–30.11.2020 liitteestä 2 ilmenevällä tavalla.

Uusi työaikalaki tulee voimaan 1.1.2020 lukien. Työaikalain vuorokausileposäännös muuttuu ja vaikuttaa työvuorosuunnitteluun heti tammikuussa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen soveltamisalueella. Muutoksilla on merkitystä 1.1.2020 lähtien työvuorojärjestelyissä. Muutosten vuoksi työnantajien on hyvä käydä läpi työvuorojärjestelynsä jaksotyössä.

Arkipyhien vaikutuksesta säännölliseen työaikaan ja palkkaukseen on sovittu tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen 9, 23 ja 27 §:ssä. Säännöllistä työaikaa lyhentävät arkipyhät on lueteltu 9 §:n 2 momentissa. Päivät, joilta maksetaan arkipyhäkorvaus, on lueteltu 27 §:ssä. Siitä, miten arkipyhäviikoilta maksetaan palkka, on sovittu 23 §:ssä. Päivätyöntekijöillä arkipyhäksi lasketaan kyseinen päivä klo 00:sta klo 24:ään. Vuorotyöntekijöiden kunkin arkipyhän aikarajat on määritelty erikseen.

Kunnallisen näyttelijöiden työehtosopimuksen koulutussopimuksen 4 §:n mukaan teatteri voi lähettää luottamusmiehenä, varaluottamusmiehenä ja/tai työsuojeluvaltuutettuna toimivan näyttelijän osapuolten hyväksymiin koulutustilaisuuksiin kuukausipalkkaa vähentämättä.

Perhevapaataulukkoon on tiivistetty tietoa eri perhevapaamuodoista, niiden myöntämisestä ja hakemisesta, ehdoista, pituudesta ja palkallisuudesta. Yksityiskohtaisempia tietoja perhevapaista löytyy lainsäädännöstä sekä sopimusmääräyksistä.

Tartuntatautilain työntekijän rokotussuojaa koskeva pykälä on herättänyt paljon keskustelua ja kysymyksiä. KT pyysi 9.2.2018 tietosuojavaltuutetun toimistolta kannanottoa muun muassa joihinkin rekisterinpitoon ja asiakirjojen säilytykseen liittyviin kysymyksiin. Tietosuojavaltuutetun toimisto vastasi niihin 19.3.2019.

Kesätyöntekijöiden vähimmäispalkasta on määräys KVTES:n II luvun 3 §:n 2 momentissa. Tässä kesätyöntekijöillä tarkoitetaan koululaisia ja opiskelijoita, jotka tulevat tekemään sellaisia tehtäviä, joissa ei edellytetä tiettyä tutkintoa taikka ammattitaitoa.

Voimassa olevien kunnallisten virka- ja työehtosopimusten mukaiset yleiskorotukset tulevat voimaan 1.4.2019. Yleiskorotukset koskevat kaikkia sopimusaloja.

Kunnallisen näyttelijöiden työehtosopimuksen koulutussopimuksen 4 §:n mukaan teatteri voi lähettää luottamusmiehenä, varaluottamusmiehenä ja/tai työsuojeluvaltuutettuna toimivan näyttelijän osapuolten hyväksymiin koulutustilaisuuksiin kuukausipalkkaa vähentämättä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Suomen Muusikkojen Liitto ry ovat sopineet soitin- ja pukukorvauksista 1.12.2018–30.11.2019 liitteestä 1 ilmenevällä tavalla sekä mediapalkkioista 1.12.2018–30.11.2019 liitteestä 2 ilmenevällä tavalla.

Arkipyhien vaikutuksesta säännölliseen työaikaan ja palkkaukseen on sovittu tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen 9, 23 ja 27 §:ssä. Säännöllistä työaikaa lyhentävät arkipyhät on lueteltu 9 §:n 2 momentissa. Päivät, joilta maksetaan arkipyhäkorvaus, on lueteltu 27 §:ssä. Siitä, miten arkipyhäviikoilta maksetaan palkka, on sovittu 23 §:ssä. Päivätyöntekijöillä arkipyhäksi lasketaan kyseinen päivä klo 00:sta klo 24:ään. Vuorotyöntekijöiden kunkin arkipyhän aikarajat on määritelty erikseen.

Ohjeet koskevat kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS) paikallista järjestelyerää. Muiden sopimusalojen laskentaohjeita löytyy KT:n yleiskirjeistä ja/tai sopimusalan omilta verkkosivuilta.

KT:lle on tullut kysymyksiä siitä, miten menetellään 1.1.2019 lukien voimaan tulevan paikallisen järjestelyerän laskemisessa ja neuvottelemisessa, kun henkilökuntaa siirtyy samasta ajankohdasta liikkeen luovutuksella kunnalliselta työnantajalta toisen kunnallisen työnantajan palvelukseen.

Uudessa varhaiskasvatuslaissa on ollut tavoitteena yhtenäistää varhaiskasvatuksessa käytettäviä tehtävänimikkeitä. Laissa säädetään kelpoisuusehtoihin perustuvista tehtävänimikkeistä.