På svenska
  • Selaa sopimuksen lukuja AvaaSulje
    II Palkkaus

    Palkkausjärjestelmä

    3 § Palkkausjärjestelmä

    Lääkärisopimuksen palkkausjärjestelmässä palkan perusteena on
    1. tehtävät ja niiden edellyttämä osaaminen ja vastuu (uraporraspalkka ja tehtävälisä),
    2. työssä suoriutuminen ja ammatinhallinta (henkilökohtainen lisä),
    3. palvelusaika (työkokemuslisä),
    4. suoritteet (toimenpide- ja suoritepalkkiot, todistus- ja lausuntopalkkiot) ja
    5. tuloksellinen toiminta (tulospalkkio).

    Lisäksi voidaan maksaa muita tässä sopimuksessa erikseen mainittuja lisiä, palkkioita ja korvauksia.


    Soveltamisohje

    Palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja varmistaa hyvinvointialan palkkojen kilpailukyky. Palkkausjärjestelmä tukee toimintastrategiaa, vaikuttaa myönteisesti organisaation tavoitteisiin ja on kiinteä osa johtamista. Tavoitteeseen pyritään oikeudenmukaisella palkalla.  Toimiva palkkausjärjestelmä on kannustava, avoin ja läpinäkyvä.

    Lääkärin/hammaslääkärin tehtävästä maksettava palkka perustuu ensisijaisesta 4 §:n mukaiseen uraporrasjärjestelmään ja 6 §:n edellytysten täyttyessä maksettavaan tehtävälisään.

    Palkkausluvun 7 §:n mukaisissa tilanteissa kysymys on uraporrasjärjestelmän ulkopuolisista, joiden tehtävästä maksettava palkka määräytyy ko. pykälän sekä 6 §:n tehtävälisää koskevien määräysten perusteella.

    Palkkausluvun 8 §:n edellytysten täyttyessä voidaan maksaa ao. määräysten mukaista kokonaispalkkaa.


    Pöytäkirjamerkintä siirtymävaiheesta

    Aiemmin tehtävästä maksettavan palkan määräytymisperusteena ollut tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmä muuttuu 1.6.2023 alkaen uraporrasjärjestelmäksi sisältäen erillisen tehtävälisän. Lisäksi sopimukseen on lisätty määräykset suoritekompensaatiosta tietyissä tilanteissa. Muilta osin HYVTESissä olleita palkkausmääräyksiä on siirretty osaksi lääkärisopimusta. Niiden sisältö ei pääosin muutu. HYVTESin edelleen noudatettavat palkkausmääräykset näkyvät 1 §:ssä olevasta taulukosta. Lisäksi ks. 4 §:n soveltamisohje ja siirtymämääräys 6 § soveltamisohjeessa.


    4 § Uraporraspalkka

    1 mom.

    Lääkärin/hammaslääkärin tehtävästä vähintään maksettava uraporraspalkka määräytyy liitteissä 1–4 kuvattujen portaiden mukaan. Portaan määräytymisen perusteena on ensisijaisesti tehtävässä vaadittu osaaminen ja vastuu (OSVA).
    Paikallisesti voidaan sopia lisäportaita, ks. soveltamisohje. 


    Soveltamisohje

    Osaaminen ja vastuu (OSVA)

    Lääkärin/hammaslääkärin tehtävään sovellettava porras määräytyy tehtävien edellyttämän osaamisen ja vastuun perusteella.
     

    Osaamisella tarkoitetaan tehtävän edellyttämää

    • tutkintoa tai koulutusta,
    • työuralla hankittuja keskeisiä tietoja ja -taitoja ja
    • ammatillisen osaamisen kehittämistä ja ylläpitoa (eli esim. ns. täydennyskoulutus).

     

    Vastuulla tarkoitetaan

    • vastuuta aineellisista arvoista ja/tai tiedoista,
    • vastuuta yksilöstä/ihmisestä, vastuuta potilaista ja/tai potilasryhmistä, 
    • suunnittelu-, kehitys- ja tulosvastuuta ja/tai
    • työnjohto- tai esihenkilövastuuta.

     

    Vastuun laajuus, vaikuttavuus ja syvyys vaihtelee.
     

    Tehtävän edellyttämään osaamiseen ja vastuuseen vaikuttaa tehtävään kuuluva itsenäisen harkinnan määrä (mm. kliininen autonomia).

    Sovellettavan portaan määräytyminen 

    Työnantaja päättää uraporrasjärjestelmän piiriin kuuluvan lääkärin/hammaslääkärin tehtävään sovellettavan portaan. Tehtävän sijoittaminen oikealle portaalle tehdään kokonaisarvioinnilla. Kokonaisarviointi suoritetaan mahdollisimman yhteismitallisesti ja porraskuvauksessa ennalta määritellyin perustein.

    Lääkärin/hammaslääkäriin tehtävään sovellettava porras määräytyy sen liitteen mukaan, mitä tehtävään sovelletaan. Työnantajan on käytettävä harkintavaltaansa siten, että sovellettava porras määritellään mahdollisimman objektiivisesti. Ks. myös tässä soveltamisohjeessa ohje yhteistyöstä henkilöstön edustajien kanssa.

    Siirtymävaiheessa uuteen uraporrasjärjestelmään työnantaja käy tehtävät läpi ja tekee alustavan sijoittelun tehtävistä eri portaisiin. Lähtökohtana portaille sijoittamisessa voidaan käyttää vanhan järjestelmän mukaisia hinnoittelutunnuksia liitteiden 1 §:ien porraskuvausten mukaisesti, mutta tämän lisäksi on huomioitava mahdolliset siirtymät eri portaille (esim. 2A -> 2B) sekä myös uusille portaille sijoitettavat tehtävät (esim. 2B->2C). Uraporrasjärjestelmä toimii siten, että vaativimpien tehtävien osuus korostuu uran edetessä (esim. 2C). 

    Työnantaja tekee selvityksen uuden uraporrasjärjestelmän tasoista ja tehtävien sijoittelusta 31.5.2024 mennessä.  Tieto annetaan valtakunnallisille neuvotteluosapuolille 15.6.2024 mennessä.

    Tarkastelua kaikkien portaiden käytöstä tehdään kalenterivuosittain yhdessä luottamusmiehen kanssa. 

    Liitteissä 1–4 on uraporraspalkkaa koskevan 1 §:n soveltamisohjeessa kuvattu, millaista osaamista ja vastuuta kunkin portaan soveltaminen edellyttää. Niiden tarkoitus on auttaa työnantajaa tehtävän sijoittamisessa oikealle portaalle. Paikallisesti ko. kuvauksia voi olla tarpeen täydentää paikallisen tilanteen perusteella. Palkkaportaan soveltamisen edellytyksiä ei kuitenkaan voida tiukentaa kuvauksia täydennettäessä. 

    Osa portaista on sidottu kriteeriin, jonka täyttyessä on siirryttävä soveltamaan uutta porrasta Esimerkiksi kun lääkäri/hammaslääkäri saa oikeuden toimia laillistettuja lääkärinä/hammaslääkärinä tai erikoislääkärinä/erikoishammaslääkärinä. Uutta porrasta sovelletaan seuraavan kuukauden alusta lukien siitä, kun Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on myöntänyt laillistuksen ja lääkäri/hammaslääkäri on esittänyt selvityksen asiasta työnantajalle. Kun seuraavan portaan soveltaminen edellyttää tiettyä määrää työskentelyä, sovelletaan uutta porrasta edellytyksen täyttymistä seuraavan kuukauden alusta lukien.

    Tehtävä on uraporrasjärjestelmän ulkopuolinen tehtävä, mikäli uraporrasjärjestelmästä ei löydy tehtävään sovellettavaa porrasta ja tästä syystä sovellettavaa uraporraspalkkaa ei voida määritellä. Uraporrasjärjestelmän ulkopuolisesta tehtävästä maksettava palkka määritetään 7 §:n mukaisesti tai ylemmissä johtotehtävissä kokonaispalkkana (ks. 8 §).

    Lääkärille/hammaslääkärille on pyydettäessä ilmoitettava portaalle sijoittamisen perusteet. 

    Lisäportaista voidaan sopia paikallisesti. Lisäportaista sopiminen paikallisella sopimuksella edellyttää KT:n ja JUKO ry:n antamaa etukäteistä hyväksyntää. Hyväksyntää haetaan yleiskirjeestä 21/2023 löytyvällä mallilla valtakunnalliselta LS-palkkausryhmältä.

    Uraporrasjärjestelmän mukaisesta palkasta päättäminen

    Työnantaja päättää sovellettavasta portaasta ja sen mukaisesta palkasta. Paikallinen uraporraspalkka määräytyy työnantajalla käytössä olevan palkkatason mukaisesti.

    Samaan portaaseen kuuluvien palkat tulee olla samansuuruiset.  Portaiden välillä tulee olla tarkoituksen mukainen palkkaero, joka huomioi osaamisen ja vastuun lisääntymisen. Siirtymävaiheessa maksussa oleva palkka ei saa vaikuttaa sovellettavan portaan valintaan.

    Luontoisedun merkityksestä

    Viranhaltijan/työntekijän luontoisedun arvo katsotaan uraporraspalkan osaksi arvioitaessa sitä, onko uraporraspalkka Lääkärisopimuksen mukainen. Verovapaata ateriaetua, polkupyöräetua, työsuhdematkalipun verovapaata osaa tai työtehtäviin liittyvää matkapuhelinetua ei kuitenkaan katsota uraportaasta maksettavaksi palkaksi. 

    Polkupyöräedun määräytymisestä ks. yleiskirje 19/2023.

    Tehtävämuutosten vaikutus sovellettavaan uraportaaseen ja uraporraspalkkaan

    Lääkärin/hammaslääkärin tehtävien tai ammattiaseman (esim. siirtyminen esihenkilöksi) muuttuminen voi merkitä myös sovellettavan portaan muuttumista. Osa liitteiden 1–4 portaiden kriteereistä on automaattisia ja osa sisältää jonkin verran harkintaa. Ks. lisäksi tehtävämuutoksen vaikutuksesta uraporraspalkkaan 5 §.

    Yhteistyö henkilöstön edustajien kanssa palkkausjärjestelmän käyttöönotossa ja sopimuskaudella

    Siirtymävaiheen ajaksi perustetaan paikallinen LS-palkkausryhmä. Paikallinen LS-palkkausryhmä kokoontuu säännöllisesti koko sopimuskauden ajan.

    Käyttöönottovaiheessa paikallisessa LS-palkkausryhmässä neuvotellaan yhdessä paikallisesti tarkennettavista liitteiden 1–4 porraskuvauksista ja selvitetään eri ratkaisuvaihtoehtoja esille tuleviin soveltamisen ongelmiin. Neuvotteluissa pyritään yksimieliseen ratkaisuun. Lisäportaista sopiminen vaatii paikallisen sopimuksen, ks. 4 §.

    Mikäli paikallisesti ei päästä yksimielisyyteen siitä, miten uraporrasjärjestelmää sovelletaan joissakin tilanteessa (tyyppitilanne), osapuolet voivat siirtymäkauden ajan tuoda soveltamisongelman käsiteltäväksi valtakunnalliseen LS-palkkausryhmään, joka antaa ratkaisusuosituksen.

    Työnantaja tekee viime kädessä palkkausjärjestelmää koskevat päätökset ja linjanvedot.

    Luottamusmiehellä on oikeus saada nähtäväksi paikalliset uraporrasjärjestelmän määritykset ja portaille määritetyt tehtävät. Tämä koskee sekä järjestelmän käyttöönottoa koskevaa neuvotteluvaihetta että valmiin järjestelmän soveltamisvaihetta. Myös lääkärillä/hammaslääkärillä on oikeus saada tietoonsa hänen tehtävänsä sijoittuminen portaalle ja sen perustelut.

    Siirtymäaika uraporrasjärjestelmään

    Uraporrasjärjestelmään siirtymiseen on aikaa 31.12.2023 asti (siirtymäkausi). Siirtymä voi tapahtua niin pian kuin se on käytännössä mahdollista. Palkkoja voi olla tarpeen yhteensovittaa sekä johtuen uudesta uraporrasjärjestelmästä että hyvinvointialueiden perustamisen aiheuttamista palkkaeroista samassa portaassa. Yhteensovittaminen tehdään kohtuullisessa ajassa. Ks. lisäksi yleiskirje 1/2023.


    5 § Tehtävämuutoksen vaikutus sovellettavaan portaaseen

    1 mom.

    Jos lääkärin/hammaslääkärin tehtävä muuttuu tai muutetaan vähintään kahden viikon ajaksi toiseen virkaan/tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleen järjestelyjen vuoksi, porrasta tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä.

    1. Porras ja uraporraspalkka korottuvat tehtävämuutosajankohdasta lukien, kun muutettu tehtävä vastaa ylemmän portaan porraskuvausta.
    2. Porras ja uraporraspalkka alentuvat kahdeksan viikon kuluttua tehtävän muutosajankohdasta, kun muutettu tehtävä vastaa alemman portaan porraskuvausta.
    3. Porras ja uraporraspalkka alentuvat tehtävämuutosajankohdasta, kun 
    • lääkäri/hammaslääkäri hakeutuu työhön, joka on määritelty alemmalle portaalle
    • tai ko. alemmalle portaalle määriteltyä työtä tarjotaan lomautuksen sijaan tai lääkärin/hammaslääkärin omasta pyynnöstä tai
    • siirrytään toiseen virkaan.

    2 mom.

    Vuosilomasijaisuuksissa porrasta ei alenneta ja portaan korottaminen koskee vain vähintään kaksi viikkoa kestäviä yhdenjaksoisia sijaisuuksia, jolloin tarkistamisajankohta on sijaisuuden alkaminen.


    Soveltamisohje (1 mom. ja 2 mom.)

    Uraporraskuvaukset määrittelevät, milloin osaaminen ja vastuu tehtävässä on muuttunut niin, että edellytykset toiselle portaalle siirtymiselle ovat olemassa. Tämä voi tapahtua esimerkiksi siirrossa toiseen virkaan tai tehtävään.

    Portaat on kuvattu liitteissä 1–4. Paikallisesti on mahdollista tarkentaa porraskuvauksia. Muuttuneen tehtävän sisältöä verrataan porraskuvauksiin määritettäessä sovellettavaa porrasta. Päätös sovellettavasta portaasta on tarkoituksenmukaista tehdä ennen tehtävämuutosta.

    Uraporraspalkkaa ei muuteta, jos tilapäinen siirto toiseen virkaan tai tehtävään tai tilapäiset tehtävämuutokset on otettu huomioon portaan määrittelyssä, esim. toimiminen tilapäisesti esihenkilön sijaisena tai muu sijaisuusjärjestely.

    Tehtävämuutoksella tarkoitetaan myös virantoimitusvelvollisuuden muuttamista.

    Sovellettavaa porrasta ei voi alentaa, jos tehtävässä vaaditussa osaamisessa ja vastuussa ei tapahdu muutoksia.

    Tehtävien muutos voi tapahtua myös vähitellen pidemmän ajan kuluessa. Asiaa tarkastellaan vähintään vuosittain esimerkiksi kehityskeskustelujen yhteydessä. Työnantaja vastaa, että tehtävä on sijoitettu oikealle portaalle tehtävässä edellytetyn osaamisen ja vastuun perusteella.


    Pöytäkirjamerkintä

    Vuosilomapalkan määräytymisestä, ks. HYVTES IV luku 13 §.


    6 § Tehtävälisä

    1 mom.

    Tehtävälisää maksetaan lisätehtävistä, joita ei ole huomioitu uraporraspalkkaa määriteltäessä. Tehtävälisä on euromääräinen. Euromäärät määritellään paikallisesti. Liitteissä 1–4 määritellyissä tilanteissa tehtävälisä on velvoittava. 


    Soveltamisohje

    Tehtävälisää on mahdollista käyttää sekä uraporrasjärjestelmässä olevien että 7 §:n mukaisissa uraporrasjärjestelmän ulkopuolisten lisätehtävissä. 

    8 §:n mukaista kokonaispalkkaa määritettäessä lisätehtävät huomioidaan palkassa eikä erillistä tehtävälisää makseta.

    Tehtävälisiä voidaan samanaikaisesti maksaa usealla eri perusteella.

    Tehtävälisäkategoriat on lueteltu liitteissä 1–4.


    Pöytäkirjamerkintä siirtymävaiheesta

    Paikallisen järjestelmän mukaiset tehtävälisät edellyttävät yhteensovittamista ja muuntamista uuden palkkausjärjestelmän mukaiseksi. Yhteensovittaminen ja muuntaminen tehdään kohtuullisessa määräajassa.

    Uraporrasjärjestelmään siirryttäessä työnantajan käytössä olevat tehtävälisät tai vastaava osa tehtäväkohtaista palkkaa (erillisestä tehtävästä maksettava palkanosa, joka pystytään kirjallisesti todentamaan) muutetaan uraporrasjärjestelmän mukaiseksi tehtävälisäksi. Mikäli ei pystytä osoittamaan tehtäväkohtaisten palkkojen erojen johtuvan lisätehtävistä, tehtäväkohtaisesta palkasta ei voi erottaa osaa tehtävälisäksi. Uraporrasjärjestelmän osaksi siirretään sellainen tehtävälisä, jota luonteensa vuoksi on maksettu kaikille tai lähes kaikille ko. portaalla olevista lääkäreistä/hammaslääkäreistä.


    Esimerkki 1 perusterveydenhuollon lääkäreiden liitteestä 1

     / lähtötilanne ”perusesimerkki”

    Eri terveysasemilla työskentelevien kolmen terveyskeskuslääkärin nykyiset tehtäväkohtaiset palkat ovat A) 5 000 €, B) 5 500 € ja C) 6 000 €. Kaikkien kolmen tehtävät ovat sisällöltään vastaavia, eikä heistä kenellekään ole nimetty yksittäistä erityistehtävää. Kaikki kolme sijoitetaan portaalle X ja palkkojen yhteensovittamisen myötä jokaisen kolmen uraporraspalkka on 6 000 €.

    Esimerkki 2 perusterveydenhuollon lääkäreiden liitteestä 1

    /olemassa oleva tehtävälisä

    Eri terveysasemilla työskentelevien kolmen terveyskeskuslääkärin nykyiset tehtäväkohtaiset palkat ovat A) 5 000 €, B) 5 500 € ja C) 6 000 €. Tämän lisäksi lääkärillä B on virkamääräyksessä todettuna erillinen lisä kehittämisvastuusta 300 €, joka muunnetaan tehtävälisäksi. Tämän jälkeen lääkärit sijoitetaan portaalle X, koska tehtävät ovat toisiaan sisällöllisesti vastaavia. Palkkojen yhteensovittamisen myötä jokaisen kolmen uraporraspalkka on 6 000 € ja lääkärillä B on tämän lisäksi tehtävälisä 300 €.

    Esimerkki 3 perusterveydenhuollon hammaslääkäreiden liitteestä 2:

    Työnantaja on Lääkärisopimuksen mukaisesti tehtävien vaativuuden arvioinnin perusteella määritellyt hammaslääkärille muita korkeamman tehtäväkohtaisen palkan X euroa, koska hänen työnkuvassaan on painottunut muita hammaslääkäreitä enemmän oikomishoito (ns. perehtynyt hammaslääkäri). Vastaavasti työnantaja on päättänyt, että ns. syventyneille hammaslääkäreille maksetaan Y euroa enemmän kuin muille hammaslääkäreille.

    Hammaslääkäriin, jolle on maksettu korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa, koska hän on työskennellyt syventynyttä osaamista edellyttävässä tehtävässä, sovelletaan uraporrasjärjestelmässä porrasta 1E ja Y euroa siirretään osaksi paikallista palkkatasoa ko. portaalla. Ns. perehtyneeseen hammaslääkäriin sovelletaan palkkaporrasta 1C–1E tehtävän edellyttämän osaamisen ja vastuun perusteella ja lisäksi maksetaan vähintään X euron suuruista tehtävälisää. 

    Kummankaan tehtävästä maksettava palkka ei alene.


    2 mom.

    Tehtävälisä myönnetään pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevana. Mikäli lisätehtävä on määräaikainen, tehtävälisää maksetaan lisätehtävän keston ajan.


    Soveltamisohje

    Tehtävälisä on osa tehtävästä maksettavaa palkkaa. Tehtävälisä on osa varsinaista palkkaa, mutta se on erillinen palkkauselementti uraporraspalkkaan nähden.

    Työkokemuslisä lasketaan uraporraspalkan tai vastaavan tehtävästä maksettavan palkan (7 §) ja tehtävälisien yhteenlasketusta euromäärästä.

    Toistaiseksi myönnettyyn tehtävälisän poistamiseen sovelletaan soveltuvin osin 5 §:n 1 momentin määräyksiä (tehtävämuutoksen vaikutus portaaseen).

    Määräaikainen tehtävälisä poistuu määräajan loppuessa. Jos tehtävää, josta lisää on maksettu, jatketaan määräajan jälkeen, maksetaan edelleen tehtävälisää, kunnes lisätehtävä tosiasiallisesti poistuu. Esimerkiksi vuosiloma tai palkallinen virka-/työvapaa ei keskeytä tehtävälisän maksamista.


    7 § Uraporrasjärjestelmän ulkopuoliset

    1 mom.

    Jollei uraporrasjärjestelmässä ole lääkärin/hammaslääkärin tehtävään soveltuvaa porrasta, työnantaja päättää tehtävästä maksettavasta palkasta. Palkkaa määrättäessä otetaan huomioon tehtävässä edellytetty osaaminen ja vastuu sekä sellaiset tehtävät, joita voidaan tehtävien luonteen vuoksi käyttää apuna määrittelyssä. 


    Soveltamisohje

    Ko. lääkäreistä/hammaslääkäreistä voidaan muodostaa omia ryhmiä osaamisen ja vastuun arviointia varten. Myös yksittäinen tehtävä arvioidaan. Tällaisia tehtäviä voivat olla mm. erilliset tutkimus- ja kehittämistehtävät ja ylemmät johtotehtävät sekä erittäin kokeneet erikoistumattomat kliinikot (ks. liite 1). 

    Esihenkilöiden ja alaisten palkan välisestä suhteesta ks. 8 §.


    2 mom.

    Lääkärin/hammaslääkärin tehtävä on uraporrasjärjestelmän ulkopuolinen myös, jos tehtävä muodostuu sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon tehtävistä.  Tehtävästä maksettava palkka määräytyy perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tehtäviin määrätyn/sovitun työajan suhteessa kummankin tehtävän uraporraspalkkaa käyttäen.


    Soveltamisohje 1–2 mom.

    Osaamisen ja vastuun perusteella tehtävästä maksetun palkan lisäksi maksetaan lääkärisopimuksen mukaisia palkanosia mukaan lukien liitteissä olevat suoritekorvaukset ja päivystyskorvaukset.


    8 § Kokonaispalkkainen lääkäri/hammaslääkäri

    Johtamistehtävissä toimivalle lääkärille/hammaslääkärille, jonka tehtävän edellyttämä osaaminen ja vastuu ylittävät liitteissä 1–4 määriteltyjen uraporrasjärjestelmän portaat, voidaan maksaa kokonaispalkkaa.

    Kokonaispalkka sisältää kaikki tämän sopimuksen palkkausluvun mukaiset palkanosat, jollei työnantajan asianomaista lääkäriä/hammaslääkäriä koskevassa päätöksessä ole erikseen muuta todettu tai työsopimuksessa erikseen muuta sovittu.


    Soveltamisohje

    työnantaja voi harkintansa mukaan päättää, määräytyykö ylemmissä johtotehtävissä toimivan lääkärin/hammaslääkärin tehtävästä maksettava palkka 7 §:n vai 8 §:n mukaan.  Kokonaispalkan maksaminen edellyttää, että johtamistehtävissä toimivan lääkärin/hammaslääkärin tehtävän edellyttämä osaaminen ja vastuu ylittää uraporrasjärjestelmän portaat (ylempi johtotehtävä).

    Palkasta päätettäessä huomioidaan lääkärinsopimuksen palkkausmääräykset, joita sovelletaan uraporrasjärjestelmässä ja sen ulkopuolella oleviin. 

    Mikäli lääkärin/hammaslääkärin palkka on määritelty kokonaispalkaksi, hänelle ei makseta muita palkkausluvussa tarkoitettuja palkanosia, jollei työnantajan asianomaista lääkäriä/hammaslääkäriä koskevassa päätöksessä ole erikseen muuta todettu tai työsopimuksessa erikseen muuta sovittu.

    Tavoitteena on, että kunkin esihenkilö- tai johtavassa asemassa olevan palkka on oikeassa suhteessa paitsi tehtävässä vaadittuun osaamisen ja vastuuseen, myös oikeassa suhteessa hänen alaistensa palkkaan. 

    Kokonaispalkkaiselle lääkärille/hammaslääkärille maksetaan edellytysten täyttyessä liitteiden 1–4 mukaiset toimenpide- ja käyntipalkkiot tai suoritepalkkiot sekä todistus- ja lausuntopalkkiot. 

    Työaikakorvausten maksamisesta säädetään HYVTESin III luvun 21 §:ssä. Lääkärin/hammaslääkärin palkan määräytyminen kokonaispalkkana ei ole yksinään peruste työaikakorvausten suorittamatta jättämiseen. Lääkärille/hammaslääkärille maksetaan päivystyskorvaukset, mikäli hän päivystää. 

    Työnantajan edustajat ks. HYVTES II 17 §.


    Siirtymämääräys

    Kokonaispalkkaisten tilanne käydään paikallisesti läpi. Kokonaispalkkainen lääkäri/hammaslääkäri siirretään uraporrasjärjestelmään, mikäli hän ei ole uuden määräyksen mukaisesti kokonaispalkkainen. Paikallisen järjestelmän mukainen kokonaispalkka muunnetaan palkkausjärjestelmän mukaisiin osiin.

    Ks. yleiskirjeen 21/2023 esimerkki.


    9 § Henkilökohtainen lisä

    1 mom.

    Lääkärille/hammaslääkärille voidaan maksaa varsinaiseen palkkaan kuuluvaa euromääräistä henkilökohtaista lisää. Työnantaja päättää henkilökohtaisesta lisästä.


    Soveltamisohje

    Henkilökohtainen lisä myönnetään pääsääntöisesti toistaiseksi, mutta myös määräaikainen lisä voi olla mahdollinen.

    Henkilökohtaista lisää voidaan alentaa tai poistaa vain tässä pykälässä mainituissa tilanteissa.


    2 mom.

    Henkilökohtaista lisää maksetaan pääsääntöisesti lääkärin/hammaslääkärin työsuorituksen arvioinnin perusteella. Paikallisesti voidaan määritellä myös henkilökohtaista lisää maksettavaksi pätevyyksien tai oppiarvojen perusteella (1.2.2024 alkaen).


    Soveltamisohje

    Henkilökohtaisen lisän maksamisperusteet määritellään paikallisesti. 

    Henkilökohtaisen lisän perusteina voivat työssä suoriutumisen lisäksi olla esimerkiksi

    • tuloksellisuus
    • monitaitoisuus ja luovuus
    • erityistiedot ja -taidot
    • yhteistyökyky
    • vastuuntunto
    • oma-aloitteisuus ja kehityshakuisuus.

     

    Henkilön työsuoritusta ja onnistumista työssä voi merkittävästi parantaa esim. erityispätevyys, tohtorin tutkinto ja myönnetty yliopiston dosentuuri. Ko. pätevyys/oppiarvo voi muodostua henkilökohtaisen lisän myöntämisen perusteeksi, vaikka se ei sellaisenaan olekaan tehtävän edellytyksenä tai vaikuta uraporraspalkkaan (1.2.2024 alkaen).

    Arvioinnin perusteista tehdään kirjallinen kuvaus ja sen sisällöstä tiedotetaan viranhaltijoille/työntekijöille.

    Henkilön työsuorituksen arviointi suoritetaan esim. vuosittain kehityskeskustelun yhteydessä.

    Esim. johtotehtävissä toimivalla oleva hallinnon- tai muu erityispätevyys, jota sinänsä ei tehtävässä edellytetä eikä vaikuta uraporraspalkkaan, voi merkittävästi parantaa henkilön onnistumista johtamistyössään ja muodostua näin henkilökohtaisen lisän myöntämisen perusteeksi.

    Koulutus-/ohjaustehtävässä toimimisen vaikutuksista uraporraspalkkaan, ks. tarkemmin liitteet 1–4.


    3 mom.

    Henkilökohtaisia lisiä maksettaessa on eri lääkäri-/hammaslääkäriryhmiä kohdeltava tasapuolisesti.

    4 mom.

    Lääkärille/hammaslääkärille on pyydettäessä ilmoitettava häntä koskevan henkilökohtaisen lisän maksamisen perustelut.

    5 mom.

    Henkilökohtaista lisää voidaan alentaa vain silloin, kun kysymyksessä on tehtävien muuttumisesta aiheutuva palkkausperusteiden uudelleen arviointi tai lääkäristä/hammaslääkäristä itsestään johtuva työsuorituksen huomattava huonontuminen.


    Soveltamisohje

    Lääkärille/hammaslääkärille annetaan tilaisuus parantaa työsuoritustaan. Mahdollisista tukitoimenpiteistä keskustellaan esim. kehityskeskustelussa.


    6 mom.

    Lääkärien/hammaslääkärien työsuorituksen arvioinnin ja henkilökohtaisen lisän maksamisen perusteista neuvotellaan paikallisesti lääkäreitä/hammaslääkäreitä edustavan pääsopijajärjestön edustajien kanssa.


    Soveltamisohje

    Neuvottelu tapahtuu kunta- ja hyvinvointialan pääsopimuksen 13 §:n 2 momentin määräyksen mukaisesti, jollei pääsopimuksen 12 §:n määräyksen mukaisesti toisin sovita. Tavoitteena on, että henkilökohtaisen lisän perusteista on mahdollisimman laaja yksimielisyys työnantajan ja henkilöstön kesken.

    Henkilökohtainen lisä on osa kannustavaa palkkausta. Kannustavalla palkkauksella pyritään parantamaan toiminnan tuloksellisuutta ja tukemaan johtamista. Kannustavuus perustuu siihen, että jokainen voi työsuorituksellaan vaikuttaa palkkaukseensa. Henkilökohtaisten tulosten palkitseminen on keskeinen tekijä motivaation syntymisessä. Tästä syystä henkilökohtaisen lisän perusteiden on tärkeää olla henkilöstön tiedossa.


    7 mom. Henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärä

    Henkilökohtaisia lisiä tulee olla hyvinvointialueella/hyvinvointiyhtymässä käytössä vuositasolla liitteittäin tarkasteltuna

    1. perusterveydenhuollon lääkäreillä ja hammaslääkäreillä vähintään 3,5 % ja
    2. erikoissairaanhoidon lääkäreillä ja hammaslääkäreillä vähintään 1,5 %

    laskettuna uraporraspalkkojen ja vastaavien tehtävästä maksettavien ja tehtävälisien vuotuisesta yhteismäärästä.


    Soveltamisohje

    8 §:n mukaista kokonaispalkkaisen lääkärin/hammaslääkärin palkkaa ei lasketa mukaan tarkasteluun (1.2.2024 alkaen). Em. palkkojen yhteismäärä voidaan laskea esim. edellisen vuoden toteutuneen tilinpäätöksen perusteella. Rahamäärä lasketaan ja sen täyttymistä tarkastellaan kerran vuodessa. Jos vähimmäismäärä ei tarkastelussa täyty, puuttuvat henkilökohtaiset lisät tulee jakaa liitteen piiriin kuuluville lääkäreille/hammaslääkäreille ja henkilökohtaisten lisien määräytymisperusteet ja tasot tulee tarkistaa (1.2.2024 alkaen).

    Seuraavan kerran ko. tarkistus tulee suorittaa kesäkuun 2024 loppuun mennessä (1.2.2024 alkaen).


    10 § Työkokemuslisä

    1 mom.

    Työkokemuksen perusteella maksettava työkokemuslisä on 3 % tehtävästä maksettavasta palkasta, kun viranhaltija/työntekijä on ollut vähintään 5 vuotta, ja 8 % tehtävästä maksettavasta palkasta, kun viranhaltija/työntekijä on ollut vähintään 10 vuotta

    1. virka-/työsuhteessa asianomaiseen hyvinvointialueeseen/hyvinvointiyhtymään
       
    2. muun työnantajan palveluksessa virka-/työsuhteessa tehtävässä, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä tai
       
    3. yritystoiminnassa muussa kuin virka-/työsuhteisessa tehtävässä, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä, enintään yhteensä 5 vuotta.

     

    Edellä mainitusta ajasta vähennetään lakossa oloaika ja muu luvaton poissaoloaika.


    Soveltamisohje

    Työkokemuslisä lasketaan uraporraspalkan ja tehtävälisän yhteenlasketusta summasta. Uraporrasjärjestelmän ulkopuolisilla (7 §) työkokemuslisän laskennassa käytetään uraporraspalkkaa vastaavan palkan ja tehtävälisän yhteenlaskettua summaa.

    Samasta ammattialasta katsotaan olevan olennaista hyötyä (kohta 2). Pelkästä omistussuhteesta tai osakkuudesta ei katsota olevan olennaista hyötyä (kohta 3). Olennaisen hyödyn arviointiin sisältyy toimivaltaisen viranomaisen harkintaa. Olennainen hyöty ratkaistaan tapauskohtaisesti. Samankaltaisissa tapauksissa noudatetaan yhtenäistä käytäntöä.

    Työkokemuslisään oikeuttavaksi ajaksi hyväksytään sama ajanjakso korkeintaan yhden kerran.

    2. kohdan ja 3. kohdan muutoksia sovelletaan 1.1.2012 tai sen jälkeen alkaviin palvelussuhteisiin.

    Työntekijän/viranhaltijan siirtyessä toiseen virkasuhteeseen tai työntekijän tehtävien muuttuessa olennaisesti samalla työnantajalla voidaan työkokemuslisään oikeuttavan ajan arviointi tehdä uudelleen (1 mom. 2 ja 3 kohta).


    Pöytäkirjamerkintä 1.5.2022–30.4.2025

    Henkilöstö siirtyi hyvinvointialueelle liikkeenluovutuksen periaattein. Työkokemuslisää ei tilanteessa lasketa uudelleen vaan työntekijälle/viranhaltijalle ennen työnantajan vaihdosta hyväksi luettu työkokemus luetaan uuden työnantajan palveluksessa työkokemuslisää kerryttäväksi.


    2 mom.

    Työkokemuslisä maksetaan palvelusajan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Muun kuin oman hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän palvelusta sekä yritystoiminnasta on esitettävä luotettava kirjallinen selvitys. Selvitys tulisi esittää kuukauden kuluessa palvelussuhteen alkamisesta. Mikäli selvitys palvelusta esitetään takautuvasti, tähän palvelukseen perustuvaa lisää maksetaan enintään kahden vuoden ajalta takautuvasti selvityksen esittämisestä.


    11 § Rekrytointilisä

    1 mom.

    Viranhaltijalle/työntekijälle voidaan maksaa rekrytointilisää, mikäli asianomainen viranomainen harkitsee lisän suorittamisen perustelluksi. Rekrytointilisän maksamisperusteet ja voimassaolo tulee ilmetä viranhaltijan/työntekijän lisän myöntämistä koskevasta päätöksestä. Työntekijän kanssa asiasta sovitaan esim. työsopimuksessa.


    Soveltamisohje

    Rekrytointilisän perusteluna voi olla mm. henkilöstön saatavuuteen liittyvät ongelmat.

    Rekrytointilisä on luonteensa vuoksi pääsääntöisesti määräaikainen.

    Mikäli työnantaja käyttää yleisesti rekrytointilisää, selvitetään lisän maksamisperusteet henkilöstön edustajien kanssa, kuten kertapalkkioidenkin kohdalla.
    Rekrytointilisä on varsinaista palkkaa.


    12 § Kielilisä

    Viranhaltijalle/työntekijälle voidaan maksaa varsinaiseen palkkaan kuuluvaa kielilisää, jos tehtävissä edellytetään äidinkielen lisäksi toisen kotimaisen kielen, saamen kielen tai viittomakielen hallintaa.


    Soveltamisohje

    Muu kuin viran tai tehtävän kelpoisuusvaatimuksiin kuuluva kielitaito voidaan ottaa huomioon henkilökohtaisessa lisässä.

    Työnantaja harkitsee, missä tehtävässä kielilisää maksetaan ja millainen näyttö kielitaidosta vaaditaan.


    13 § Laajennetun toiminnan korvaus, voimassa sopimuskauden 1.5.2022–30.4.2025

    1 mom.

    Mikäli lääkärin/hammaslääkärin säännöllisen työajan työvuoroja sijoittuu maanantaista torstaihin klo 17–20 tai perjantaisin klo 17–18 maksetaan laajennetun toiminnan korvauksena:

    • 5–6 % uraporraspalkasta tai sitä vastaavasta tehtävästä maksettavasta palkasta ja tehtävälisästä, jos työvuoroja on 1–2  
    • 7–9 % uraporraspalkasta tai sitä vastaavasta tehtävästä maksettavasta palkasta ja tehtävälisästä, jos työvuoroja on 3–5 kalenterikuukaudessa.

     

    Tällaisia työvuoroja voi olla enintään viisi kertaa kalenterikuukaudessa.


    Soveltamisohje

    Päivystys ja kiirevastaanotto eivät ole tässä pykälässä tarkoitettua työtä.

    Laajennetun toiminnan korvauksen suuruutta määritellessä otetaan huomioon se, kuinka usein säännöllistä työaikaa sijoitetaan em. kellonrajojen jälkeen.

    Laajennetun toiminnan korvaus on osa varsinaista palkkaa. Työkokemuslisä lasketaan uraporraspalkan tai sitä vastaavasta tehtävästä maksettavasta palkan, tehtävälisän ja laajennetun toiminnan korvauksen yhteenlasketusta summasta.  

    Lisäksi maksetaan HYVTESin III luvun 19 §:n 1 momentin mukainen iltatyökorvaus.  

    Säännöllisen työajan ylittäviltä tunneilta maksetaan lisä- tai ylityökorvaukset (LS III luvun 10 §).

    Suoritepalkkiot ks. liitteet 1–4.

    Laajennetun toiminnan korvauksen maksamisen perusteet on tarkoituksenmukaista selvittää yhteisesti luottamusmiehen kanssa. Korvauksen luonteen vuoksi asiasta ei käydä virallisia paikallisneuvotteluja.