KVTES
2020–2021
-
KVTES 2020–2021, voimassa 1.4.2020 lukien
- Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2020–2021 allekirjoituspöytäkirja
- I luku Yleinen osa
- II luku Palkkaus
- III luku Työaika
- IV luku Vuosiloma
- V luku Virka- ja työvapaat sekä perhevapaat
- VI luku Kustannusten ja luontoissuoritusten korvaukset
- VII luku Luottamusmiehet
- VIII luku Lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen päättyminen
- Liite 1 Hallintotehtävien ja sisäisen palvelutoiminnan henkilöstö
- Liite 2 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen henkilöstö
- Liite 3 Terveydenhuollon henkilöstö
- Liite 4 Sosiaalihuollon henkilöstö, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluhenkilöstö ja lääkehuollon henkilöstö
- Liite 5 Varhaiskasvatuksen henkilöstö sekä eräät koulun ammatti- ja peruspalvelutehtävät
- Liite 6 Ruokapalveluhenkilöstö
- Liite 7 Lomituspalveluhenkilöstö
- Liite 8 Muiden alojen palveluhenkilöstö
- Liite 9 Neuvotteluosapuolten suositus KVTES:n palkkatilastoinnin edistämiseksi
- Liite 10 Vammaisten työllistymistyötä koskevat erityismääräykset
- Liite 11 Talonmiesten työaika
- Liite 12 Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehdot
- Liite 13 Maatalouslomittajia koskevat erityismääräykset
- Liite 14 Kunnallisten teattereiden tekninen henkilökunta
- Liite 15 Poistettu
- Liite 16 Matkakustannusten korvaukset
- Liite 17
- Liite 18 Työaika 37 tuntia 45 minuuttia
- Kunnallinen pääsopimus sekä virka- ja työehtosopimus kunnallisen pääsopimuksen jatkamisesta ja eräitä muita määräyksiä
- Virka- ja työehtosopimus kuukausipalkkaisen työsuojeluvaltuutetun korvauksen korottamisesta
- Virka- ja työehtosopimus työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta ja työsuojeluvaltuutetun korvauksesta
- Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskeva sopimus
- Sopimukseen liittyvät lait
Muut lisät ja palkkiot
14 § Kertapalkkio
1 mom.
Viranhaltijalle/työntekijälle voidaan maksaa kertapalkkio, mikäli kunnan/kuntayhtymän asianomainen viranomainen harkitsee sen suorittamisen perustelluksi. Kertapalkkiota voidaan käyttää esim. silloin, kun työnantaja haluaa palkita yksilöä tai ryhmää.
Soveltamisohje
Palkkausjärjestelmän perusteista ks. palkkausluvun 6 §.
Toimivaltainen viranomainen päättää kertapalkkioiden suuruudesta.
2 mom.
Viranhaltijalle/työntekijälle voidaan maksaa kertapalkkio myös muusta erityisestä syystä, mikäli kunnan/kuntayhtymän asianomainen viranomainen harkitsee sen perustelluksi.
Soveltamisohje
Erityisenä syynä voi olla esim. viranhaltija/työntekijän osallistuminen toimielimen kokoukseen toimivaltaisen viranomaisen määräyksen nojalla. Kertapalkkiota ei makseta viranhaltijalle/työntekijälle, joka saa kokouksen ajalta lisä-, yli-, ilta-, yö- tai sunnuntaityökorvauksen tai eri palkan tai palkkion kokouksessa suoritettavasta tehtävästä.
Soveltamisohje (1 ja 2 mom.)
Jos kertapalkkiota käytetään yleisesti, sen maksamisperusteet on tarkoituksenmukaista selvittää yhteisesti henkilöstön kanssa. Kertapalkkion luonteen vuoksi asiasta ei käydä virallisia paikallisneuvotteluja viranhaltija- ja työntekijäjärjestöjen kanssa (katso pääsopimuksen 14 §).
15 § Rekrytointilisä
1 mom.
Viranhaltijalle/työntekijälle voidaan maksaa rekrytointilisää, mikäli kunnan/kuntayhtymän asianomainen viranomainen harkitsee lisän suorittamisen perustelluksi. Rekrytointilisän maksamisperusteet ja voimassaolo tulee ilmetä viranhaltijan/työntekijän lisän myöntämistä koskevasta päätöksestä. Työntekijän kanssa asiasta sovitaan esim. työsopimuksessa.
Soveltamisohje
Rekrytointilisän perusteluna voi olla mm. henkilöstön saatavuuteen liittyvät ongelmat.
Rekrytointilisä on luonteensa vuoksi pääsääntöisesti määräaikainen.
Mikäli työnantaja käyttää yleisesti rekrytointilisää, selvitetään lisän maksamisperusteet henkilöstön edustajien kanssa, kuten kertapalkkioidenkin kohdalla.
Rekrytointilisä on varsinaista palkkaa.
16 § Kielilisä
Viranhaltijalle/työntekijälle voidaan maksaa varsinaiseen palkkaan kuuluvaa kielilisää, jos tehtävissä edellytetään äidinkielen lisäksi toisen kotimaisen kielen, saamen kielen tai viittomakielen hallintaa ja jollei kielitaitovaatimusta ole otettu huomioon tehtäväkohtaisessa palkassa.
Soveltamisohje
Viran tai tehtävän kelpoisuusvaatimuksiin kuuluva kielitaito voidaan ottaa huomioon tehtäväkohtaisessa palkassa ja muu kielitaito henkilökohtaisessa lisässä, jolloin erillistä kielilisää ei makseta.
Kunnan/kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen harkitsee, missä tehtävässä kielilisää maksetaan ja millainen näyttö kielitaidosta vaaditaan.
Yleiskirjeet
Ohjeet
Usein kysyttyä
Työntekijä on määrätty viranomaisen päätöksellä tartuntatautilain 60 §:n mukaiseen karanteeniin. Saako työnantaja teettää työntekijällä työtä karanteenin aikana?
Tartuntatautilain 3 §:n 4 kohdan mukaan karanteenilla tarkoitetaan taudinaiheuttajalle altistuneen tai perustellusti altistuneeksi epäillyn henkilön erottamista muista kotiinsa tai muuhun määrättyyn paikkaan taikka tartuttavaksi todetun tai epäillyn matkatavaran, konttien tai muiden tavaroiden siirtämisen rajoittamista tai erottamista muista tavaroista tartunnan leviämisen estämiseksi.
Työntekijän ja/tai viranhaltijan on ilmoitettava karanteenista työnantajalleen. Hän ei saa mennä työpaikalle viranomaisen määräämän karanteenin aikana.
Jos henkilön työtehtävät soveltuvat etätöissä tehtäviksi, työnantaja voi sopia etätyöstä työntekijän ja/tai viranhaltijan kanssa karanteenin ajaksi. Tällöin työnantaja maksaa työntekijälle ja/tai viranhaltijalle palkan.
Jos etätöiden tekeminen ei ole karanteeniaikana mahdollista, kyseessä on työntekijän ja/tai viranhaltijan luvallinen poissaolo, jonka ajalta työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta. Jos henkilö on määrätty tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin eikä hän työskentele karanteenin aikana, hänellä on oikeus hakea Kelalta tartuntatautipäivärahaa (tartuntatautilaki 82 §).
Työnantaja on toteuttamassa lomautuksia. Kuinka toimitaan, jos työntekijä sairastuu ennen lomautusta tai lomautuksen aikana?
Jos lomautus ja sairausloma sattuvat samaan aikaan, työntekijän työnteon esteen katsotaan johtuneen siitä syystä, joka on alkanut ensimmäisenä. Tällöin ratkaiseva merkitys annetaan lomautusilmoituksen tiedoksi antamisen ajankohdalle.
Lisätietoa lomauttamisesta, aikaprioriteetista, määräajoista ja sairausajan palkasta
- Kunnallisen esimiehen työsuhdeoppaan (2015), s. 41 >
- Kunnallisen esimiehen virkasuhdeoppaan (2015), s. 53 >
- Määräajat ja saatavat työsuhteessa, s. 76 (Paanetoja, Jaana, Kärkkäinen, Mika ,Lohi, Markus, Alma Talent 2019)
- Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 1997:121 lomauttamisesta ja sairausajan palkasta >
Jos työntekijän sairausloma on alkanut ennen lomautusilmoituksen tiedoksiantoa, lomautus alkaa vasta sairausloman päätyttyä.
Jos lomautusilmoitus on jo ehditty antaa ennen sairausloman alkamista, sairausajan palkkaa maksetaan lomautuksen alkamiseen asti, jolloin poissaolon perusteeksi vaihtuu lomautus.
Oikeuskäytäntöä lomauttamisesta ja sairauslomista
- Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 1997:121 lomauttamisesta ja sairausajan palkasta >
- Työtuomioistuimen ratkaisu TT:1994-61 aikaprioriteettiperiaatteesta ja sairausajan palkasta >
Esimerkki 1 lomauttamisesta ja sairausajan palkasta
Työntekijä on lääkärin todistuksen mukaan työkyvytön 1.6.–31.7. Lomautusilmoitus 15.7. alkavasta ja 15.8. päättyvästä lomautuksesta annetaan 12.6. Työntekijälle maksetaan sairausajan palkkaa 31.7. saakka, jonka jälkeen lomautus alkaa.
Esimerkki 2 lomauttamisesta ja sairausajan palkasta
Lomautusilmoitus 15.7. alkavasta ja 15.8. päättyvästä lomautuksesta on annettu 27.5. Työntekijän työnantajalle toimittaman lääkärintodistuksen mukaan hän on työkyvytön 1.6.–31.7. Sairausajan palkkaa ei makseta ajalta 15.7.–15.8. Lomautus toteutetaan annetun ilmoituksen mukaisesti.
Mikäli on kyse tilanteesta, jossa työntekijän sairausloma on alkanut ennen lomautusilmoituksen antamista ja sairausloma jatkuu yhdenjaksoisesti lomautuksen jälkeen, sairausajan palkkaa maksetaan sairauden päättymiseen saakka tai kunnes KVTES:n mukainen maksujakso päättyy (ks. KVTES V luku 2 §). Jos lomautusaikaa on jäljellä sairausloman päättyessä, lomautus alkaa sairausloman päättymistä seuraavasta päivästä.
Oikeuskäytännössä esimerkiksi tapauksessa TT:2004-124 on arvioitu seuraavasti:
"Lääkäri oli määrännyt työntekijän sairauslomalle kolmeksi peräkkäiseksi ajanjaksoksi samalla taudinmäärityksellä. Työnantaja ilmoitti ensimmäisen sairauslomajakson aikana työntekijän lomauttamisesta jakson päättymisestä lukien. Työntekijän koko työkyvyttömyysaikaa oli kuitenkin tarkasteltava yhtenäisenä sairauslomana. Työntekijän poissaolon katsottiin siten johtuneen sairaudesta myös ilmoitetun lomautuksen aikana. Työntekijällä oli oikeus sairausajan palkkaan.”
Maksetaanko lomautusaikaan sisältyvältä arkipyhäpäivältä palkkaa?
Jos lomautukseen sisältyy arkipyhä tai arkipyhiä, kyseiset päivät ovat palkattomia kuten muutkin lomautuspäivät.
Pitääkö työnantajan maksaa palkkaa työntekijälle, joka ei voi tehdä omaa työtään koronavirusepidemian aikana, koska hän kuuluu riskiryhmään?
Työnantajan tulee ottaa huomioon normaalit työsuojelu- ja työturvallisuusvelvoitteet ja lojaliteettivelvoitteensa. Jos työnantaja työterveyshuollon apua käyttäen katsoo, että työntekijän terveys on uhattuna nykyisissä tehtävissä, on työnantajan ryhdyttävä toimiin tämän vaaran ehkäisemiseksi.
Työnantaja voi järjestellä työntekijän nykyisiä tehtäviä direktio-oikeutensa mahdollistamissa rajoissa. Työnantaja voi myös sopia työntekijän kanssa työsopimuksesta poikkeavista tehtävistä.
KVTES:n I luvun 10 §:n nojalla työnantaja voi yksipuolisestikin tilapäisesti siirtää työntekijän tämän työsopimuksesta poikkeaviin tehtäviin enintään 8 viikon ajaksi. Tehtävien pitää kuitenkin olla työntekijälle sopivia tämän koulutus ja työkokemus huomioon ottaen. Tilapäisen siirron aikana työntekijälle maksetaan hänen oma tehtäväkohtainen palkkansa (ks. KVTES II luku 10 §).
Viranhaltijan kohdalla kyseeseen voi tulla virantoimitusvelvollisuuden muuttaminen viranhaltijalain 23 §:n mukaisesti tai toiseen virkasuhteeseen siirtäminen viranhaltijalain 24 §:n mukaisesti.
Mikäli palkansaaja on lääkärintodistuksen mukaan sairauden, vamman tai tapaturman vuoksi työkyvytön omaan työhönsä, hänelle maksetaan sairausajan palkkaa KVTES:n V luvun määräysten mukaan. Lääkärin arvioitavaksi jää, milloin hän työkyvyttömyystodistuksen kirjoittaa.
Mikäli työnantaja ei voi järjestellä tai muuttaa työntekijän tehtäviä eikä työntekijällä ole osoittaa lääkärintodistusta työkyvyttömyydestä työntekoon, voidaan työntekijälle osoittaa myös koulutusta. Työnantaja voi myös sopia työntekijän kanssa lomien tai muiden vapaiden pitämisestä.
Mikäli mikään näistä vaihtoehdoista ei ole mahdollinen, työnantajan on viime kädessä työturvallisuus- ja työsuojeluvelvoitteensa vuoksi vapautettava työntekijä työntekovelvoitteesta. Se, maksetaanko työstävapautusajalta palkkaa, riippuu siitä, katsotaanko työnteon esteen johtuvan pääosin työnantajasta vai työntekijästä.
Työsuojeluun liittyviä ohjeita muualla verkossa
- Toimintaohje työterveyshuolloille koronavirusepidemian aikana >
- STM:n linjaus henkilönsuojainten turvallisuusvaatimuksista koronavirustilanteen aikana >
-
Aluehallintoviraston UKK-vastauksia työsuojelusta ja koronaviruksesta >
-
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeet sote-ammattilaisille >
-
Työterveyslaitoksen ohjeet työpaikoille koronavirusepidemian ehkäisyyn >
-
Työterveyslaitoksen ohje henkisen hyvinvoinnin tueksi koronaepidemian aikana >
-
Työterveyslaitoksen ohje suun terveydenhuollon yksiköille koronaepidemian aikana >
- Työterveyslaitoksen ohje kotihoidon työntekijöiden suojaamiseen koronaepidemian aikana >
- Työterveyslaitoksen vastauksia itsetehtyjä kasvomaskeja koskeviin kysymyksiin >
- STM:n ohjeistus koronavirustartuntoihin varautumisessa kotiin vietävissä palveluissa (pdf) >
- Sosiaali- ja terveysministeriö ohjeistaa sosiaalihuollon ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköitä koronavirustilanteessa (STM:n tiedote 9.4.2020)