Haku

Viestinnällä vaikutetaan, luodaan mielikuvia ja parhaimmillaan muutetaan maailmaa. Siksi kannattaakin pysähtyä hetkeksi pohtimaan, minkälaista tarinaa julkisesta työstä haluamme kertoa.

Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun tilanteet työpaikalla kuluttavat voimavaroja ja vaikuttavat haitallisesti organisaation toimintaan, työilmapiiriin ja työnantajamaineeseen. Tilanteet voivat pitkittyessään aiheuttaa työkyvyttömyyttä ja sitä kautta tuottavuuden ja tuloksellisuuden laskua, inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. On kaikkien etu, että häirintään puututaan. Puutuminen on myös työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

Työmarkkinavuosi on lähtenyt niin kunta-alan kuin keskusjärjestöjen osalta vilkkaasti liikkeelle. Suomen suurimman työmarkkinatoimialan, kunta-alan, sopimusjärjestelmässä on tällä hetkellä yli 30 pysyvää ja sopimuskaudelle asetettua KT:n vetämää neuvotteluryhmää, joissa ovat edustettuina KT:n ja pääsopijajärjestöjen neuvottelijat.

Viime sopimuskierroksella tehtiin historiallinen työmarkkinaratkaisu, vaikka ratkaisun vaikutuksia työpaikkojen arkeen saa vielä odotella. KT ja pääsopijajärjestöt SOTE ry, Julkisen alan unioni JAU ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO sopivat uudesta työ- ja virkaehtosopimuksesta, Sote-sopimuksesta.

Hyvinvointialueuudistus etenee nyt vääjäämättä eduskunnassa. Näyttää vahvasti siltä, että valmista on tällä kertaa tulossa. Kesälomien jälkeen astutaan sote-uudistusten historiassa kulkemattomalle tielle – suunnittelusta toteutukseen. Soteliiderit-hanke tarjoaa jatkossakin tukea sote-työnantajille ja hanke on uudessa vaiheessa entistäkin ajankohtaisempi.

Julkisuudessa on käyty jälleen keskustelua opettajasijaisen kesäpalkasta. Siinä on kuitenkin sivuutettu vallitseva työlainsäädäntö. Ilman lainsäädännön huomioimista ei keskustelu ole mielekästä. Samalla on mahdotonta ymmärtää sitä, ettei kunta voi vaikuttaa kesäpalkan kohdistumiseen. Syitä on kaksi.

Työvoimapula vaivaa laajasti sote-alaa ja ongelma on siirtymässä kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointialueille. Huolimatta hyvinvointialueiden isommista hartioista henkilöstön saatavuuden ja palvelutarpeiden ongelmat eivät ole katoamassa.

Uuden edessä meillä ei ole varmuutta siitä, miten asiat tulevat menemään. On oletuksia ja ristiriitaisia käsityksiä. On siedettävä epävarmuutta. Onko hyvinvointialueuudistus menestys vai jotain epämääräistä? Toteutuvatko nopean uudistusaikataulun uhat? Saavutetaanko uudistuksessa ne tavoitteet, joita sille on asetettu?

Sote-alalle saatiin pitkään kaivattu työrauha valtakunnansovittelijan johdolla. Bulevardin tuoleja tiuhaan kuluttanut KT:n neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas summaa ajatukset siitä, mitä tulikaan sovittua ja miten työpaikoilla mennään eteenpäin.