Lausunnot ja kannanotot

Osatyökykyisten työllisyyden vahvistuminen on erittäin tarpeellista huomioiden sekä yksilöiden osallisuuden vahvistuminen sekä työmarkkinoiden kasvava tarve työvoimasta. Nykyisten rakenteiden, rahoituskanavien KT haluaa huomauttaa, että lausunnolla olevasta hallituksen esityksestä puuttuu arvio siitä, millä tavalla uuden toimijan perustaminen vähentää niitä tekijöitä, joiden esityksen mukaan on arvoitu olevan esteenä osatyökykyisten työllistymiseen. Lisäksi on tärkeä varmistaa, ettei järjestelmään synny kannustinloukkuja osatyökykyisille ja työkyvyttömyyseläkkeellä oleville.

KT painottaa, että työnhakijan aktiivisuus työhaussa sekä velvollisuus hakea työmahdollisuuksia ovat keskeisiä edellytyksiä työttömyysturvan etuuden saamiseksi.

KT ei kannata sitovia henkilöstömitoituksia, eikä kiristyksiä kuraattorien kelpoisuusvaatimuksiin. Kuntia ja koulutuksenjärjestäjiä ei tule velvoittaa perustamaan vakituisia palvelussuhteita ja noudattamaan sitovia henkilöstömitoituksia ennen hyvinvointialueiden käynnistymistä.

KT kannattaa työaikalain 34 §:n 5 momentin muutosesitystä, jonka mukaan muutoksella mahdollistettaisiin sekä vuorokautisesta että viikoittaisesta säännöllisestä työajasta poikkeaminen ja oikeustila palautettaisiin aiemman työaikalain mukaiseksi.

KT pitää tärkeänä, että yhteisten tutkinnon osien sisällöt tukevat valinnaisuutta ja liikkumista toisen asteen opintojen eri koulutusmuotojen välillä ja mahdollisuuksia jatkaa tarvittaessa opintoja korkeakoulutuksessa.

KT pitää todennäköisenä, että hallinnollisten päätösten tekemiseen kuluu aikaa arvioitua enemmän, jolloin päätöksistä aiheutuvat kustannukset ovat arvioitua suuremmat. Kunnille aiheutuvaa tosiallista kustannusta tulisi seurata vuosittain ja korvata kunnille valtio-osuuksin lakimuutoksesta aiheutuvat kustannukset. KT on myös huolissaan esityksen toteuttamismahdollisuuksista työvoiman riittävyyden näkökulmasta.

KT kannattaa leskeneläkkeisiin ja lapseneläkkeisiin ehdotettuja muutoksia. Muutoksilla voidaan parantaa työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä ja hillitä työeläkemaksun nousupainetta. Esitys on valmisteltu kolmikantaisessa yhteistyössä, jossa KT on ollut mukana.

KT pitää tavoitetta korkeakoulujen saavutettavuussuunnitelmasta tärkeänä. Suunnitelmassa esitetty aikataulutavoite voi kuitenkin olla haastava.

KT kannattaa esitystä, jonka mukaan yrittäjien työmarkkinatukioikeutta koskevan säännöksen voimassaoloa jatketaan 31.10.2021 saakka.

Työsuojelun yhteistoimintaryhmä TYRY ei pidä perusteltuna sitä, että työsuojelun toimikautta pidennettäisiin uusien hyvinvointialueiden perustamisen tai muiden organisaatiouudistusten perusteella.

KT Kuntatyönantajat pitää välttämättömänä, että hallituksen puoliväliriihessä päätetään kattavasta kansallisesta toimenpideohjelmasta hyvinvointipalveluiden työvoimatarpeiden turvaamiseksi. Hallituksen keskeinen tavoite on korottaa Suomen työllisyysastetta. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalle jäi TEM:n mukaan 24 000 työpaikkaa syntymättä osaajapulan vuoksi vuonna 2019. Hallitusohjelmassa työperäisen maahanmuuton kohteeksi on asetettu työvoimapulasta kärsivät alat. Sosiaali- ja terveydenhuolto on työvoimapula-alojen kärjessä.

KT kannattaa esitystä uudistaa jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelujärjestelmää siten, että työikäisten osaamisen kehittäminen on vahvemmin yhteydessä työelämän tarpeisiin ja alueiden elinvoiman kehittämiseen. Esityksessä on kuitenkin puutteita. Esimerkiksi vaikutusten arvioinnit on tehty ylimalkaisesti eikä palvelukeskuksen yhteistyötä keskeisten toimijoiden kanssa ei ole kuvattu riittävästi. Esityksessä ei ole myöskään tarkasteltu esityksen vaikutuksia kuntiin erityisesti työllisyyden hoidon näkökulmasta. Lisäksi valtionhallinnon keskitetty hankita ohittaa kunnat julkisina toimijoina ja asettaa ne palveluntuottajan asemaan.

KT on ollut mukana käsittelemässä ja hyväksymässä kolmikantaisesti esityksen pohjalla olevan esitysluonnoksen työturvallisuuslain muuttamisesta. KT katsoo, että esityksen mukainen työn vaarojen selvitys ja arviointi olisi huomioitava työhön liittyvässä työajan ulkopuolella tapahtuvassa matkustamisessa. KT nostaa lausunnossaan esiin yötyötä koskevan säännöksen sisältöä ja työnantajan työntekijälle antaman selvityksen merkitystä.

KT pitää hyvinvointialueita koskeva työ- ja virkasuhdelainsäädäntöä koskevaa kokonaisuutta kannatettavana. Palkkojen yhteensovittamisen kustannukset uhkaavat kuitenkin ylittää julkisen talouden kantokyvyn ellei niitä rajata lainsäädännöllä.
KT esittää, että palkkojen yhteensovittamista koskeva kokonaisuus ratkaistaisiin voimaanpanolakiin tulevalla erillismääräyksellä.

KT kannattaa esityksen mukaista valvontalain muuttamista. KT:n mukaan ehdotetut muutokset edistäisivät tuotteiden käyttäjien parempaa suojaamista ja työturvallisuutta. KT kannattaa esitystä toimivaltuuksista ja niiden muodostumista kaksiportaisesta kokonaisuudesta. KT katsoo, että ehdotetut muutokset edistäisivät myös työolosuhdevalvonnan tarkoituksenmukaista kohdentamista.