Lausunto
437/01.04.00/2021
Maa- ja metsätalousministeriölle
VN/3713/2020

Työryhmän valmistelema luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi

Kuntien tuottamien julkisten eläinlääkintähuollon palveluiden järjestämiseen kohdistuu useita muutospaineita, joita ko. luonnoksen perusteluosassa on kuvailtu ansiok kaasti.

Kunnan praktikkoeläinlääkärin ammatinharjoittamisen muoto, jossa yrittäjyys ja virantoimitusvelvollisuus yhdistyy, on perinteinen mutta epätavallinen. Se osaltaan vaikeuttaa työnantajan työsuojelullisten vastuiden toteuttamista ja työvoiman saatavuuden turvaamista.

Luonnostellun uuden eläinlääkintähuoltolain johdosta työmarkkinaosapuolilla olisi mahdollisuus vastata tulevaisuuden haasteisiin myös virkaehtosopimuksen määräyksiä kehittämällä. Tähän ei nykyisen eläinlääkintähuoltolain määrittämien virkaehtoso pimukseen kohdistuvien rajoitteiden pohjalta ole samoja edellytyksiä.

Tulevaisuuden eläinlääkintähuollon haasteisiin vastaamiseksi, on tarpeellista organisoida julkisen sektorin eläinlääkintäpalveluiden järjestäminen ja työnantajatoiminta leveämmille harteille.

Luonnosteltu hallituksen esitys sisältää joitain keskeisiä kohtia, joiden vaikutusarviointia ei ole pystytty toteuttamaan. Tämä aiheuttaa epävarmuutta työnantajatoimintaan ja tulevien palvelujen järjestämiseen.

9 § Järjestämisvastuuseen kuuluvat palvelut

Mikäli 9 §:n mukaiset kunnan järjestämisvastuulle yksilöidyt tehtävät johtavat praktikkoeläinlääkärien tehtävien selvään kaventumiseen, on sillä vaikutusta eläinlääkärien ammattitaidon ylläpitoon ja sitä kautta työn houkuttelevuuteen. Palveluiden yksilöiminen ei saisi tosiasiallisesti johtaa tilanteeseen, jossa kunnan praktikkoeläinlääkärien työvoiman saatavuus heikkenee.

Tärkeää olisi, että silloin kun kunta tarjoaa palveluita järjestämisvastuuseen kuuluvien palveluiden lisäksi, se ei olisi liian vaikeaa eli sen tulisi olla myös käytännössä mahdollista.

Jos työnantajalla ei ole tarjolla monipuolisia tehtäviä kunnan praktikkoeläinlääkärille ja toisaalta jos kunnan palveluiden järjestämisen mahdollisuudet hankaloituvat, voi seurauksena olla myös järjestämisvastuuseen kuuluvien palveluiden saatavuuden ja laadun heikkeneminen.

15 § Kunnan perimät maksut järjestämisvastuuseen kuuluvista palveluista

Lakiluonnoksen 15 §:n 4 momentti, joka mahdollistaa sekä nykyjärjestelmän kaltaisen että mahdollisen uuden palkkausjärjestelmän mukaisen palkkion perimisen on erittäin tärkeä.

Palkkausjärjestämän uudistaminen on iso uudistus, jonka vuoksi KT kannattaa siirtymäaikaa vähintään vuoteen 2026 saakka, jonka vuoksi ns. vaihtoehtoinen määräys on tarkoituksenmukainen.

17 § Muiden kuin järjestämisvastuuseen kuuluvien eläinlääkäripalvelujen järjestäminen

Pykälän perusteluosiosta puuttuu yhteys 15 §:n 4 momenttiin, joka mahdollistaa myös sen, että työnantaja perii palkkion eläimen omistajalta.

Tilanne jää epäselväksi niiltä osin, milloin kunnan tulee yhtiöittää toimintaansa. Lisäksi mahdollisesta yhtiöittämisestä tai sen seuraamuksista ei ole tehty perusteellisia vaikutusarviointeja, eikä sen osalta löydy varsinaista lopputulemaa, vaikka hyvää pohdintaa asiassa onkin esitetty.


KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT

Neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas

Työmarkkinalakimies Jenni Aaltonen
 

Jenni Aaltonen

työmarkkinalakimies
Puhelin:
+358 9 771 2116
Matkapuhelin:
+358 44 336 9670
Sähköposti:
Jenni.Aaltonen@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Iikka Niinimaa

työmarkkina-asiamies
Puhelin:
+358 9 771 2040
Matkapuhelin:
+358 45 180 7767
Sähköposti:
iikka.niinimaa@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
Tehtävät:
  • Soteliiderit-hanke (ESR)
  • Muutostuki sote-uudistuksessa. Myös lääkärisopimus, KVTES, SOTE-sopimus.