Lausunto
Opetus- ja kulttuuriministeriölle
Työ- ja elinkeinoministeriölle
Sosiaali- ja terveysministeriölle

Suomeen muuttavien koulutettujen sairaanhoitajien lisäkoulutuksen pysyvä malli ammattipätevyyden saavuttamiseksi

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kasvava palvelutarve sekä työvoiman ikääntyminen ja eläköityminen tarkoittavat pahenevaa osaajapulaa kaikissa maakunnissa. Samaan aikaan toimialojen välinen kilpailu työvoimasta kiristyy koko maassa.

Sosiaali- ja terveysalan rekrytointitarpeeksi arvioidaan noin 267 000 vuoteen 2040 mennessä (ks. KT 2019 taulukko). Kevan mukaan sairaanhoitajista siirtyy eläkkeelle vuosina 2010–2030 puolet eli yli 20 500 ammattihenkilöä.

Sote työvoimatarve syyt

lkm

Nykyinen työvoimapula (9/2019 TEM, julkinen ja yksityinen)

22 891

Hallitusohjelma (0,7 hoivamitoitus)

5 919

Hallitusohjelma muut lisäykset (pääsy lääkärin vastaanotolle perusterveydenhuollossa 7 päivässä, lastensuojelun mitoitus)

n. 1 450 lääkäriä

253 sosiaalityöntekijää

 

Välitön tarve:

30 513

10 v. eläköityminen kunta-ala (2019–2028, Keva)

84 077

Työvoimatarve, ikääntymisestä johtuvaan hoidon tarpeen kasvu v. 2040 (THL, Honkatukia)

n. 50 000

Yksityisen sektorin eläköitymisestä ja hallitusohjelman vaikutuksista johtuvat työvoimatarpeet (arvio, jos tarpeet esim. 50 % kunta-alasta)

n. 42 000

Sijaistarve vuosittain (määräaikaisia/sijaisia 2018, KT)

60 000

Kokonaistarve 10–20 vuoden kuluessa

n. 267 000 työntekijää

Suomeen muuttaa EU/ETA-alueen ulkopuolelta koulutettua hoitohenkilöstöä, joiden on suoritettava Valviran määräämän yksilöllisen lausunnon perusteella tarvittavat lisäopinnot. Vaatimuksiin kuuluu myös YKI3-tasoinen suomen tai ruotsin kielen osaaminen.

Tarvittavan lisäkoulutuksen ja kielikoulutuksen laajuus riippuu koulutettavan lähtötasosta. Koulutuksen jälkeen he hakevat ammatinharjoittamislupaa Valviralta.

Ammattikorkeakoulut ovat eri hankkeissa kehittäneet malleja ammattipätevyyden edellyttämiin lisäkoulutuksiin, joihin sisältyy aiemman osaamisen arviointi ja tunnistaminen, lisä- ja kielikoulutus sekä osaamisen arviointi. Näiden mallien toteutus tulee yhteiskunnalle edullisemmaksi kuin yhden sairaanhoitajan kouluttaminen, mikä maksaa ammattikorkeakoulussa noin 28 000 euroa.

Ulkomaisen työvoiman tarve on sosiaali- ja terveysalalla pysyvä, joten myös täydentävän koulutuksen tarjonnan pitää olla pysyvää eikä hankkeiden varassa. Toiminnan vakinaistaminen laajentaa ammattikorkeakoulujen tehtäviä, joten sen rahoitus on järjestettävä pysyvästi.

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutusta on tarjolla kaikissa maakunnissa, joten ammattikorkeakouluilla on mahdollista tarjota täydentävää koulutusta myös yhdessä sote-palveluiden järjestäjien kanssa. Yhteistyö voisi ulottua myös työvoiman rekrytointiin Euroopan ulkopuolella. Tämän suuntaisia toimia valmistellaan jo Talent Boost -kokonaisuudessa.

Helsingissä 29.1.2020

Petri Lempinen, toiminnanjohtaja, Arene ry

Hanna Tainio, varatoimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Markku Jalonen, työmarkkinajohtaja, KT Kuntatyönantajat

Jakelu:

OKM, kansliapäällikkö Lehikoinen ja opetusneuvos Piiroinen

STM, kansliapäällikkö Varhila ja asiantuntija Päivinen

TEM, kansliapäällikkö Gustafsson ja maahanmuuttojohtaja Hämäläinen

Sirpa Sivonen

kehittämispäällikkö
Puhelin:
+358 9 771 2365
Matkapuhelin:
+358 50 571 8001
Sähköposti:
Sirpa.Sivonen@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT