Lausunto
EU28-työoikeusjaoston kommenttipyyntö

Euroopan komission Suomen maakohtaiset suositukset

Euroopan komissio suositti Suomelle neljää kehityskohdetta. Näistä ensimmäisessä on terveydenhuollon ammattihenkilöiden määrän lisääminen ja palveluiden saatavuuden parantaminen. Komission mukaan pandemian aiheuttama kriisi on hoidettava, tehtävä aktiivista työmarkkinapolitiikkaa, tuettava yrityksiä ja investointeja sekä estettävä rahanpesua tehokkaasti.

Komissio on toistuvasti kiinnittänyt huomiota Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen epätasa-arvoon. Työterveyshuollon piirissä oleva ja maksukykyinen väestö saa terveyspalveluita yksityiseltä sektorilta, jonka kilpailuasemaa parantavat arvonlisäverottomuus, Kela-korvaukset ja alhaisempi eläkemaksu. Kunnallisten työnantajien kilpailuasetelma on heikompi tilanteessa, jossa ammattihenkilöstöstä on pulaa. Peruspalveluiden saatavuuden parantamiseen tähtääviä toimia on välttämätöntä jatkaa kriisistä toipuessa. Hyvinvointihaasteiden taklaaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja vaikuttavasti on nyt kriisistä toipuessa erityisen tärkeää.

Yksistään yritysten tai talouselämän tukeminen ei riitä, vaan toimivilla julkisilla palveluilla on suuri kansantaloudellinen väestön hyvinvointiin liittyvä merkitys. Suunnitelmallinen investoiminen kaikkien yhteiskunnan jäsenten terveyden, koulutuksen, työllisyyden, sukupuolten tasa-arvon ja sosiaalisen suojelun parantamiseen edistää talouskasvua. Näillä voimistetaan vakautta ja parannetaan kykyä selviytyä häiriötilanteista.

Koronavirus osoitti suomalainen terveydenhuollon olevan hyvin häiriöherkkä. Yksi tärkeimmistä syistä koronaepidemian aikaisille poikkeustoimille oli terveydenhuollon toimintakyvyn turvaaminen. Euroopan komissio suosittaakin terveydenhuoltojärjestelmän kestävyyden parantamista. Ennenkin kriisiä riittämättömät terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutusmäärät vaikeuttivat lakisääteisten palvelujen järjestämistä määräaikojen puitteissa. Hallituksen tavoitteet ja komission suositukset palvelujen saatavuuden parantamisesta nostavat henkilöstötarvetta merkittävästi.

Terveydenhuollon koulutuspaikkoja lisättävä tuntuvasti

Komissio ehdottaa koulutuspaikkojen tuntuvaa lisäämistä, mikä on edellytys palveluiden saatavuuden parantamiselle. Koulutusmäärien lisäys turvaa myös toista komission kehityskohdetta, eli tasa-arvoisia palveluja niin alueellisesti kuin sosioekonomisten ryhmien välillä. Komissio myös korostaa ikääntymisen vaikutuksia pitkällä aikavälillä, mikä lisää hoidon tarvetta ja siten terveydenhuollon ammattilaisten kysyntää.

Osa koronakriisin vaikutuksista näkyy sosiaali- ja terveydenhuollossa vasta akuuteimman vaiheen jälkeen. Kiireettömän hoidon siirtäminen on kasvattanut hoitovelkaa. Hoitojonoa on syntynyt mm. lääkäri-, hammaslääkäri-, mielenterveys- ja lastensuojelupalveluihin. Näiden palveluiden järjestäminen oli monin paikoin haastavaa jo ennen kriisiä, kun laillistettuja ammattilaisia ei ole tarpeeksi saatavilla.

Suomen lääkäritiheys on selvästi Pohjoismaiden alhaisin ja myös alle OECD-maiden keskiarvon. Pelkästään julkisella sektorilla oli lokakuussa 2019 täyttämättä noin 900 kokoaikaista lääkärin vakanssia. Lääkärivaje on kasvanut viime vuosina jatkuvasti. Kotimainen koulutus on riittämättömällä tasolla ja lääkärimäärän kasvu on ulkomailta tulevan työvoiman varassa. Vuonna 2020 uudistettu työaikalaki hankaloittaa merkittävästi lääkärien päivystyksen järjestämistä ja edellyttää lisätyövoimaa. Lääkärien työttömyys on lähes olematonta ja jokaista työtöntä lääkäriä kohden on noin 10–20 avointa työpaikkaa. Lääkärien koulutusmääriä on lisättävä viipymättä, jotta huutava työvoimapula helpottuisi ja voitaisiin vastata väestön ikääntymisestä johtuvaan kasvavaan tarpeeseen.

Työ- ja elinkeinoministeriön ammattibarometrin mukaan usea kunta-alan ammattiryhmä on vuodesta toiseen suurimpien työvoimapula-alojen listalla. Puheterapeutit, sosiaalityöntekijät, lastentarhanopettajat, psykologit, hammaslääkärit, sairaanhoitajat ja lähihoitajat ovat lääkärien lisäksi toistuvasti listauksen kärkipäässä. Komission suositusten mukaisesti yliopistokoulutuspaikkojen lisääminen on välttämätöntä ja samalla on huolehdittava riittävistä sairaanhoitajien ja lähihoitajien koulutusmääristä.

Kriisitilanteessa on reagoitava nopeasti ja koska tarve ja näkyvät ovat selvät, täytyy koulutuspaikkoja lisätä heti syksyllä 2020. Pääsykokeitakin ovat häirinneet koronaviruksen aiheuttamat poikkeusolot. Monin paikoin valintaperusteita on muutettu todistusperusteisemmaksi, mihin hakijat eivät ole voineet varautua. Aloituspaikkojen lisääminen parantaa myös komission ja hallituksen päämäärää kansalaisten koulutustason nostamisesta.

Koulutuspolkuja on komissionkin mukaan kehitettävä ja on lisättävä täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia. Koulutuspaikkojen tuntuva lisääminen sosiaali- ja terveydenalan toimialoille vastaa komission suosituksiin terveydenhuoltopalveluiden kestävyyden parantamisesta, paremmasta palveluiden saavuttamisesta sekä työmarkkinoiden paremmasta toiminnasta. Sekä julkisella että yksityisellä sektorilla tarvitaan näiden alojen ammattilaisia, minkä vuoksi lisäkoulutus parantaa työmarkkinoiden toimintaa, nostaa työllisyysastetta ja parantaa kansantalouden tilannetta.

Työpaikoilla tapahtuvaa toimintatapojen uudistamista ja digitalisaation hyödyntämistä tarpeen vauhdittaa

Koronaepidemian aiheuttaminen poikkeusoloihin siirtyminen on saanut monella työpaikalla aikaan merkittävän hyppäyksen eteenpäin digitalisaation ja uusien toimintatapojen hyödyntämisessä. Suomessa esimerkiksi etätyöhön siirtyneiden osuus oli Eurofoundin selvityksessä Euroopan korkein, lähes 60 % työntekijöistä. Tiedossa ei kuitenkaan vielä ole, mitkä toimintatavoista jäävät pysyviksi koronakriisin jatkuessa ja siitä noustessa.

Talouden jälleenrakentamisessa tarvitaan edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi pitkäjänteistä työtä organisaatioiden toimintakulttuurin ja toimintatapojen uudistamiseksi. Niin toimittiin Suomessa myös 90-luvun alun lamasta noustessa, jolloin panostettiin voimakkaasti työelämän kehittämiseen ja siihen liittyviin kansallisiin ohjelmiin. Yhdessä kehittämiseen, työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen ja digitalisaation hyödyntämiseen on tarpeen panostaa myös koronaepidemian aikana ja siitä toivuttaessa.

Yhteystiedot

Juho Ruskoaho

Juho Ruskoaho

työmarkkinatutkija
Sähköposti:
Juho.Ruskoaho@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Työmarkkinatutkimus
Tehtävät:
  • Työvapaalla
Anna Kukka

Anna Kukka

työelämän kehittämisen asiantuntija
Puhelin:
+358 9 771 2385
Matkapuhelin:
+358 50 347 9342
Sähköposti:
Anna.Kukka@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Henkilöstövoimavarojen kehittäminen
Niilo Hakonen

Niilo Hakonen

johtava työelämän kehittämisen asiantuntija
Puhelin:
+358 9 771 2025
Matkapuhelin:
+358 40 820 6800
Sähköposti:
Niilo.Hakonen@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Henkilöstövoimavarojen kehittäminen