Peruskoulun erityisopettajien työaikajärjestelmästä ei syntynyt neuvottelutulosta

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ eivät saavuttaneet neuvottelutulosta peruskoulun erityisopettajien uudesta työaikajärjestelmästä määräaikaan 31.3.2026 mennessä. Neuvotteluita käytiin syksystä 2025 lähtien.

KT antoi ennen määräaikaa OAJ:lle tarjouksen uudesta työaikajärjestelmästä. Tarjous perustui OAJ:n esityksen pohjalta tehtyyn työaikamalliin, jota vastaavaa ei ole vielä käytössä kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa (OVTES). Järjestelmä ei ole niin sanottu vuosityöaikajärjestelmä, sillä siinä ei suunnitella tai seurata opetustunteihin liittyvää luottotyöaikaa.

“Tarjouksemme uudesta työaikajärjestelmästä oli mielestämme hyvin punnittu ja tasapainoinen. Tarjous olisi nostanut erityisopettajien palkkoja noin 4 prosentilla ja alentanut enimmäisopetusmääräksi 23 viikkotuntia”, sanoo KT:n neuvottelujohtaja Hannu Freund.

Uudistuksen taustalla ovat kunta-alan kehittämiserät, joiden ehtona on työehtosopimusten kehittäminen. Nykyistä opetusvelvollisuusjärjestelmää on kentällä kritisoitu erityisesti peruskoulun erityisopettajien osalta. Erityisopettajan työ sisältää opetuksen lisäksi paljon konsultointi-, sidosryhmä- ja muuta sellaista työtä, jota ei pystytä nykyisin huomioimaan palkassa tai työmäärän hallinnassa.

KT ohjeistaa jäseniään kehittämiserän käytöstä

Jos uusi työaikajärjestelmä olisi otettu käyttöön, sitä olisi rahoitettu kevään 2025 neuvottelukierroksella sovitulla OVTESin kehittämisohjelman 1.10.2026 voimaan tulevalla järjestelyerällä. Erän suuruus on 0,4 prosenttia OVTESin palkkasummasta.

Koska sopimusta uudesta työaikajärjestelmästä ei syntynyt, uudistukseen varattua 0,2 prosenttiyksikön osuutta kehittämiserästä ei käytetä ainakaan 1.10.2026 erän yhteydessä. Mikäli uudistus jää toteutumatta, jää myös siihen varattu erä maksamatta.

KT ohjeistaa työnantajia jäljelle jäävän 1.10.2026 kehittämiserän käytöstä tarkemmin kevään aikana.