Opetusalan työhyvinvointi on parantunut
Opetusalalla todennäköisyys jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle on muuta kunta-alaa pienempi. Myös työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on alhaisempi kuin kunta-alalla keskimäärin.
Opetusalan työhyvinvointi on parantunut. Lähes kaikki opetusalan ammattilaiset kokevat työnsä merkitykselliseksi. Työyhteisöjen ilmapiiri sekä esihenkilötyö ovat parantuneet. Työyhteisö ja toimiva esihenkilötyö koetaankin voimavaroina.
Tiedot käyvät ilmi tuoreesta opetusalan toimialakatsauksesta, joka on osa Kevan toimialakatsausten sarjaa. Opetusalalta katsaus julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa.
Sairauspoissaolojen kustannuksia on onnistuttu vähentämään ennakoivilla toimilla. Kuitenkin selvästi yli puolet opetusalan työntekijöistä arvioi työnsä henkisesti raskaaksi. Henkinen kuormitus on yleisempää kuin monella muulla kunnan ammattialalla. Erityisopettajat ja koulunkäynninohjaajat ja -avustajat kokevat muita enemmän työkuormitusta.
– Opettajien työhyvinvoinnissa on nähtävissä paljon myönteistä kehitystä ja sairauslomapäivät ovat pysyneet kohtuullisina, vaikka opettajan rooli ja pedagoginen työ on monella tavoin aiempaa vaativampaa, sanoo tutkimuspäällikkö Tuomas Erkkilä Kevan tiedotteessa.
Erkkilä listaa asioita, jotka vahvistavat työkykyä. Niitä ovat hyvä työyhteisö, hyvä esihenkilötyö, palautumista tukeva työ, mentorointi, työnohjaus ja vertaistuen kehittäminen.
Nuorten opettajien työkuormitus on muita korkeammalla tasolla
Koko julkisella alalla havaittu nuorten työntekijöiden työkuormitus ja mielialaoireilu näkyvät myös opetusalalla. Henkisen työkyvyn hyväksi kokevien nuorten määrä on laskenut parissa vuodessa koko kunta-alalla, sivistystoimialan nuorilla kuitenkin vielä enemmän kuin keskimäärin.
– Nuorimpien työntekijöiden ryhmä kaipaa erityistä ja kiireellisintä huomiota työhyvinvointinsa kehittämisessä, Kevan tutkimuspäällikkö Tuomas Erkkilä korostaa.
On tärkeää tunnistaa nuorten kuormituksen merkit ajoissa.
– Varhaisen tuen malli toimii tässä hyvänä työvälineenä, Erkkilä lisää.
Opettajien työkyvyttömyyden uhka on muuta kunta-alaa pienempi
Todennäköisyys siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle seuraavan kolmen vuoden aikana on opetusalalla muuta kunta-alaa matalampi. Opetusalan ammattiryhmistä luokanopettajat ja toisen asteen opettajat sijoittuvat matalimman työkyvyttömyyden menettämisen uhan ryhmään.
Vuosittaisia sairauspoissaolopäiviä opetusalan henkilöstölle kertyy vähemmän kuin kunta-alalla keskimäärin. Poissaolopäiviä oli opetusalalla keskimäärin 10 päivää vuonna 2024, kunta-alalla keskimäärin 14,9 päivää.
On myös hyvä huomata, että opettajilla runsaskaan sairauspoissaolopäivien määrä ei automaattisesti merkitse kohonnutta työkyvyttömyyden menettämisen uhkaa. Esimerkiksi alle 35-vuotiailla yläkoulun ja lukion opettajilla sairauspoissaolojen kokonaismäärä ei näytä nostavan uhkaa merkittävästi, toisin kuin esimerkiksi hoitoalan työntekijöillä. Tämä viittaa siihen, että opettajien sairauspoissaolot liittyvät useammin tilapäiseen sairastamiseen kuin työkyvyn menettämisen uhkaan.
Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle opetusalan ammateissa. Kevassa on vakuutettuina yhteensä noin 102 000 opettajaa ja koulunkäynninohjaajaa.
Lue Kevan raportti: Opetuksen toimialan henkilöstön työkyky ja sen johtaminen 2025 (PDF)>
