Uutinen

Työelämässä tarvitaan hyviä digitaitoja

Lähes kaikki palkansaajat käyttävät digitaalisia välineitä työssään, mutta käyttötavat vaihtelevat paljon. Jotta digitalisaatio ei kärjistäisi eroja korkean ja matalan osaamisen ammattien välillä, on tärkeä huolehtia kaikkien digiosaamisesta.

Työpaikalla opetellaan robotiikan käyttöä. Kuva: Unsplash.

Digitalisaatio vaikuttaa ammatteihin esimerkiksi työtehtävien automatisaation kautta ja voi myös muuttaa ammattirakennetta. Vaikka eri palkansaajaryhmät erottuvat selvästi toisistaan digivälineiden käyttäjinä, digitalisaatio ei Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan ole aiheuttanut Suomessa samankaltaista ammattirakenteen polarisoitumista kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa.

Jo 93 prosenttia palkansaajista käyttää digitaalisia välineitä työssään ja heidän kokemuksensa niiden käytöstä ovat melko myönteisiä. Jotta positiivinen kehitys jatkuisi digitalisaation edetessä, on huolehdittava työntekijöiden osaamisesta ja siitä, että digitalisaatiota hyödynnetään laajasti eri ammateissa.

Palkansaajien digitaalisten välineiden käytössä ja osaamisessa on eroja

Digivälineiden käyttäjinä palkansaajat jakautuvat toisistaan selvästi eroaviin ryhmiin.

Monipuolisimmin digitaalisia välineitä työssään käyttävät ovat yleensä korkeasti koulutettuja. Heillä on hyvät digitaidot ja he kokevat digitaalisten työvälineiden lisänneen mahdollisuuksia luovuuden käyttöön. Monet varsinkin keski-ikäiset työntekijät kokevat kuitenkin teknologisen muutoksen asettavan suuria paineita osaamiselleen. Myös tietojärjestelmien ongelmat hidastavat usein työtä.

Monilla digivälineitä rutiininomaisimmin hyödyntävillä on toisen tai perusasteen koulutus, ja he käyttävät usein vain yhtä tai kahta sovellusta työssään. He näkevät digitekniikan vaikutukset työssään muita vähäisempinä ja kokevat saavansa riittävästi tukea tietojärjestelmien käytössä.

Kolmas selvästi erottuva ryhmä käyttää digivälineitä työssään melko paljon, mutta ei koe osaamistaan hyväksi. He kokevat digitaitojen oppimisen vaikeaksi ja puutteellisen osaamisensa hidastavan työntekoa. Ryhmässä on eritaustaisia palkansaajia, joiden selvin yhteinen nimittäjä on korkea ikä. He kokevat digitekniikan lisänneen työnsä kuormittavuutta.

Tyypillisiä ammattiryhmiä, joissa digivälineitä ei vielä työssä käytetä, ovat rakennustyöntekijät, teollisuuden prosessityöntekijät sekä siivoojat, kotiapulaiset ja avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät.

Digitalisaation tutkimuksesta tietoa työelämän kehittämiseen

Jotta eri työntekijäryhmiä voidaan tukea digiosaamisessa ja työpaikoille levittää hyviä käytäntöjä, digitalisaatiosta ja sen vaikutuksista tarvitaan tutkimustietoa.

Työterveyslaitos on mukana kahdessa hankkeessa, jossa tutkitaan digitalisaation vaikutuksia työelämässä. Digitalisaatio kaikkien kaveriksi -tutkimuksessa selvitetään eroja palkansaajien digivälineiden käytössä ja osaamisessa Suomessa. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää työpaikkojen käytäntöjen kehittämisessä. Pohjoismaisessa Työn tulevaisuus -tutkimuksessa on puolestaan vertailtu ammattirakenteen muutosta Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Myös Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirastossa (EU-OSHA) ennakoi Foresight-hankkeissaan digitalisaation tuomia työelämän muutoksia. Niissä tunnistetaan uusia riskejä, arvioidaan muutosten vaikutuksia työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen sekä edistetään varautumista.

Muualla verkossa