Työn murros 1/2024: Tarinoiden kirjastot palvelevat kaikkia
KT ja alan pääsopijajärjestöt seuraavat työn murrosta eri ammattialoilla ja teemoissa. Työn murroksen seurantaraporttiin 1/2024 on koottu seurannan tuloksia kirjastoalalta. Lisäksi seurannan keskeiset tulokset on tiivistetty tietokorttiin.
Lataa tietokortti kirjastoalan työn murroksesta (pdf) >
Uudet teknologiat ja toimintatavat ovat muuttaneet kirjastolaitosta, mutta julkisista palveluista se on edelleen kenties pidetyin.
Työn murroksessa kirjastoala on yksi edelläkävijöistä. Siihen ovat vaikuttaneet mahdollisuus hyödyntää laajasti uutta teknologiaa ja digitalisaatiota sekä poliittisten päättäjien ja kansalaisten vahva tuki. Merkittävä tekijä on myös kirjastoväen oma kehittämismyönteisyys.
Automaatio vapauttaa aikaa asiakaspalveluun
Merkittävimpiä asioita kirjastotyön murroksessa ovat Työn murros -kyselyn mukaan:
- Asiakaspalvelun korostuminen ja asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden huomioonottaminen.
- Automaatio vapauttaa henkilöstön ajan rutiinitöistä neuvontaan ja asiakkaiden kohtaamiseen.
- Opastaminen digitaalisten aineistojen käyttöön ja siihen liittyvä osaaminen.
- Omatoimikirjastojen avulla aukioloaikoja on pystytty pidentämään.
- Yhteistyö kunnan muiden tahojen kanssa, kirjastojen kesken ja työyhteisön sisällä.
- Kirjastojen rooli kaikille avoimena palveluna.
Kirjastot edistävät lukutaitoa ja rakentavat yhteisöjä
Jotta kirjastot voivat onnistua työn murroksessa, tulee työn lähtökohdaksi Työn murros -kyselyn mukaan ottaa kirjastojen rooli lukutaidon, sivistyksen ja kulttuurin edistäjänä yhteiskunnassa. ”Kehnot kirjastot rakentavat kokoelmia, hyvät kirjastot rakentavat palveluita, erinomaiset kirjastot rakentavat yhteisöjä.”
Lisäksi tulee huolehtia kirjaston toimintaedellytyksistä sekä tarvittavien osaamisten ja kyvykkyyksien kehittämisestä. Yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa tulee vahvistaa. "Suunnitellaan ja tehdään yhdessä. Kehitetään kokeilemalla. Tuetaan henkilöstöä työn muutosten keskellä."
Työn murrosta seurataan yhteistyössä
KT ja alan pääsopijajärjestöt JAU ry, JUKO ry ja Sote ry ovat yhdessä seuranneet kunta- ja hyvinvointialan työn muuttumista vuodesta 2019 alkaen. Seurannan tarkoituksena on tehdä näkyväksi nykyaikaista kunta- ja hyvinvointialuetyötä.
Eri ammattialojen ja teemojen seurantaraportit perustuvat laajaan seurantakyselyyn, asiantuntijakeskusteluihin sekä työpaikkaesimerkkeihin ja muihin selvityksiin.
Tavoitteena on rakentaa työn murroksesta yhteistä tilannekuvaa. Tietoa voidaan hyödyntää poliittisessa päätöksenteossa, järjestöjen omassa työmarkkinatoiminnassa ja julkisten palveluiden sekä julkisen työn kehittämisessä.
