III Työaika

9 § Rehtoriviranhaltijan työaika

Rehtorin työaika on kokonaistyöaika, joka on soveltuvin osin peruskoulun/oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika. Rehtorin oikeus vuosilomaan määräytyy OVTES:n osio A 33 § 1 momentin mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä

Rehtorin tehtävät ovat osittain sellaisia, että niiden tekeminen toimistotyöajan puitteissa on vaikeaa sekä osittain sellaisia, jotka on tehtävä tai voidaan tarkoituksenmukaisimmin tehdä muualla kuin koululla. Työmäärä vaihtelee lukuvuoden eri aikoina huomattavasti. Näistä syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuoden eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyöajasta.

Ennen työvuoden alkua on rehtorille vahvistettava työaikasuunnitelma. Työaikasuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti.

10 § Rehtoriviranhaltijan opetustuntimäärä (voimaan 1.8.2020)

1 mom. 

Vuosiluokkien 1–6 koulu (alakoulu) rehtorin viikoittainen opetustuntien lukumäärä on seuraava:

2 mom.  

Vuosiluokkien 7–9 koulu (yläkoulu) tai yhtenäinen peruskoulu rehtorin viikoittainen opetustuntien lukumäärä on seuraava:

3 mom.  

Erityiskoulun rehtorin viikoittainen opetustuntien lukumäärä on seuraava:

4 mom. 

Kahden tai useamman peruskoulun yhteisen rehtorin opetustuntimäärä määräytyy vuosiluokkien 1–6 tai 7–9 koulun mukaan samoin perustein kuin hänen palkkauksensa (ks. 3 § 2 mom.) pitäen perusteena koulujen yhteenlaskettua palkkaperusteryhmien määrää.

Soveltamisohje 1–4 momentit (voimassa 1.8.2020–31.7.2022)

Rehtorille voidaan määrätä opetustunteja kaksi tuntia vähemmän kuin koulun palkkaperusteryhmien määrä osoittaa, jos koulun hallinnollisen työn määrä on suuri. Rehtorin hallinnolliseen työhön vaikuttaa esimerkiksi muun henkilöstön kuin opetushenkilöstön määrä. Rehtorin hallinnollisen työn kuormittavuutta arvioitaessa huomioidaan koulun apulaisrehtori-/apulaisjohtajaratkaisut. Rehtorin opetustunteja ei tarvitse määrätä työjärjestykseen kiinnitettynä opetuksena.

Rehtorin opetusvelvollisuutta ei muuteta palkkaperusteryhmissä tapahtuneiden vähäisten muutoksien vuoksi, jos rehtorin työn kokonaismäärän kuormittavuus pysyy ennallaan.

Rehtorille voidaan määrätä opetustunteja enintään kaksi tuntia enemmän kuin koulun palkkaperusteryhmien määrä osoittaa. Hallinnollisen työn tulee tässä tilanteessa todennetusti vastaavasti vähentyä. Suurempi opetustuntimäärä tulee olla perusteltavissa opetuksen järjestämiseen liittyvällä poikkeuksellisella tilanteella (ks. B liite 1 9 § 5 mom.).

5 mom.

Peruskoulun rehtori (1–4 mom.), lukuun ottamatta 1 ja 2 momentin rehtoria, jonka opetustuntimäärä viikossa on enintään 2, saa lukea opetustuntimääräänsä seuraavat tehtävät:

a) luokanvalvontatyö
b) fysiikan ja kemian demonstraatioiden valmistelutyö (myös henkilökohtaisen palkanlisän osalta)
c) biologian demonstraatioiden valmistelutyö ja
d) tukiopetuksen antaminen.

6 mom.   

Peruskoulun rehtorin (1–4 mom.), lukuun ottamatta 1 ja 2 momentin rehtoria, jonka opetustuntimäärä viikossa on enintään 2, opetustuntimäärään voidaan erityisestä syystä lukea lisäksi seuraavat tehtävät:

e) kirjaston hoitotyö
f)  biologian, fysiikan ja kemian kokoelmien hoitotyö
g) yhteisten musiikkiesitysten hoitotyö
h) oppilaan ohjaus
i)  kerhotyö

7 mom.

Lukion rehtorin vuotuinen opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti enintään 418 tuntiin. Lukion rehtorin vuotuinen opetustuntimäärä voidaan kuitenkin määrätä enintään 456 tuntiin. Tällöin oppilaitoksessa voi olla enintään 100 opiskelijaa eikä rehtorin virantoimitusvelvollisuuteen kuulu perusopetuksen rehtorin tehtävät tai suuremman opetustuntimäärän määräämiselle on muu perusteltu syy.

8 mom.

Aikuislukion rehtorin vuotuinen opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti enintään 363 tuntiin. Opetustuntimäärään voi sisältyä äidinkielen ja kirjallisuuden harjoitusten ohjaus- ja valvontatehtäviä (liite 3 6 § 2 mom.) ja kesäkurssien järjestelytehtäviä (liite 3 9 §).

Soveltamisohje

Lukion/aikuislukion rehtorin opetustuntimäärää vahvistettaessa otetaan huomioon mm. oppilaitoksen koko, toiminta useassa toimipisteessä, oppilaitokselle määrätty erityinen koulutustehtävä, useamman oppilaitoksen johtaminen, rehtorin budjettivastuu ja muut paikalliset erityisolosuhteet.

11 § Peruskoulun rehtoriviranhaltijan työajan erityismääräykset

1 mom.         

Koulun/oppilaitoksen toimiessa pysyväisluonteisesti kahdessa tai useammassa erillisessä toimipaikassa, rehtorin, apulaisjohtajan/apulaisrehtorin, varajohtajan ja koulunjohtajan viikoittaisten opetustuntien määrään luetaan yhteensä 2–4 viikkotuntia. Käytettävä tuntimäärä ja sen jako riippuvat toimipaikkojen koosta, sijainnista ja edellä mainittujen henkilöiden tehtäväjaosta. Jos toimipaikat ovat erityisen etäällä toisistaan tai toimivat muutoin erityisen vaikeissa olosuhteissa, työnantaja voi edellä lukea opetusvelvollisuuteen todetun lisäksi yhteensä enintään neljä viikkotuntia.

2 mom.

Jos toisen koulun/oppilaitoksen luokkia tai oppilas-/opiskelijaryhmiä toimii pysyvästi toisen koulun yhteydessä, koulujen rehtoreiden, apulaisjohtajien/-rehtoreiden, varajohtajien ja koulunjohtajien opetusvelvollisuuteen on luettavissa 1 momentin mukainen tuntimäärä yhteensä edellä mainitun mukaisesti.

Soveltamisohje 1 ja 2 momenttiin

Koulu/oppilaitos ei toimi kahdessa tai useammassa erillisessä toimipaikassa edellisissä kappaleissa tarkoitetulla tavalla, jos eri rakennukset sijaitsevat lähekkäin, vierekkäisillä tai vastakkaisilla tonteilla taikka samalla tontilla muodostaen kiinteän ja yhtenäisen toiminnallisen koulukokonaisuuden.

3 mom. (voimaan 1.8.2020)

Käytettävä tuntimäärä voidaan lukea poikkeuksellisesti myös koulun muun opettajaviranhaltijan opetustuntien määrään. Perusteena tähän on se, että opetusvelvollisuuteen lukemista ei voida tehdä rehtorin, apulaisjohtajan/apulasirehtorin, varajohtajan tai koulunjohtajan opetusvelvollisuuteen.

4 mom.

Jos rehtori, apulaisjohtaja tai koulunjohtaja on vastuussa oppilaskodista, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan 1–3 viikkotuntia seuraavasti:

12 § Peruskoulun ja lukion apulaisrehtorin työaika ja opetustuntimäärä

1 mom. 

Kokonaistyöaikaan ja -palkkaukseen otetun apulaisrehtorin viran haltijan työaika määräytyy 9 § mukaan.

2 mom.

Apulaisrehtorin opetustuntimäärä on vähintään ao. koulun rehtorin opetustuntimääräasteikon yläraja. Opetustuntimäärää vahvistettaessa otetaan huomioon koulun/oppilaitoksen koko ja muut paikalliset olosuhteet. Työnantaja voi päättää lukion apulaisrehtorin opetustuntimäärän lukuvuosittain em. alemmaksi enintään 3 viikkotunnilla paikallisista erityisolosuhteista johtuvalla perusteella.

13 § Peruskoulun oppilaanohjauksen lehtorin viran työaika (voimaan 1.8.2020)

1 mom.

Oppilaanohjauksen lehtorin virassa työnantajan ajan ja paikan suhteen määrättävissä oleva työaika on 1221 tuntia lukuvuodessa. Jos itsenäisyyspäivä, loppiainen tai vapunpäivä ajoittuu maanantaista perjantaille, lyhenee vuotuinen sidottu työaika 7 tunnilla kutakin mainittua arkipyhää kohden.

2 mom. 

Edellä olevasta työajasta luokkaopetusta voidaan määrätä enintään 500 tuntia lukuvuodessa. Osa työnantajan määrättävissä olevasta työajasta tulee sijoittaa koulun kesäkeskeytysaikaan. Tämä lähinnä yhteisvalintatyöhön liittyvä aika on 30–50 tuntia em. työajasta.

3 mom. 

Muu oppilaanohjauksen lehtorin virkaan kuuluva työ tehdään opettajan omavalintaisena työaikana, jonka ajan ja paikan hän saa itse valita.

Soveltamisohje

Paikan ja ajan suhteen valinnainen työaika on tarkoitettu oppilaanohjauksen lehtorin oppituntien valmistelutyöhön ja siihen liittyvään opetusmateriaalin kokoamiseen ja valmistamiseen, ammattikirjallisuuteen tutustumiseen sekä muuhun koulussa tapahtuvaan ohjaustehtävään valmistautumiseen.

13 a §  Vuosityöaikaan otetun lukion opinto-ohjaajan viranhaltijan työaika (voimaan 1.8.2020)

1 mom.

Vuosityöaikaan otetun opinto-ohjaajan vuosityöaika on 1600, josta 400 tunnin osalta opettaja saa valita tehtävän työn ajan ja paikan.

Soveltamisohje

Ennen lukuvuoden alkua opettajalle on vahvistettava työajan käyttösuunnitelma, joka sisältää opetus- ja ohjaustyön sisällön määrän sekä opettajan muut tehtävät.

Jos työkauden aikana on tarpeen muuttaa vahvistettua työajankäyttösuunnitelmaa, tehdään se poistamalla tai vaihtamalla opettajalle määrättyjä töitä ja tehtäviä. Työajan käyttösuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan syys- ja kevätlukukauden päättyessä.

Paikan ja ajan suhteen valinnainen työaika on tarkoitettu opinto-ohjauksen kurssien valmistelutyöhön ja siihen liittyvän opetusmateriaalin kokoamiseen ja valmistamiseen ja mm. yhteistyöhön työelämän ja korkeakoulujen kanssa.

2 mom. 

Opinto-ohjaajan työnantajan määrättävissä olevasta työajasta 30–50 tuntia on sijoitettavissa koulun kesäkeskeytysaikaan.

13b § Vuosityöaikaan otetun lukion erityisopettajan viranhaltijan työaika (voimaan 1.8.2020)

1 mom.    

Vuosityöaikaan otetun erityisopettajan vuosityöaika on 1600, josta 400 tunnin osalta opettaja saa valita tehtävän työn ajan ja paikan.

Soveltamisohje

Ennen lukuvuoden alkua opettajalle on vahvistettava työajan käyttösuunnitelma, joka sisältää opettajan tehtävät. Näitä tehtäviä ovat mm. erityisopetus sekä erityisopettajan opiskelijan oppimisen tukeen liittyvä lukion aineenopettajan tukevaan konsultoivaan rooliin liittyvät tehtävät sekä yhteistyö oppilashuollon kanssa.

Jos työkauden aikana on tarpeen muuttaa vahvistettua työajan käyttösuunnitelmaa, tehdään se poistamalla tai vaihtamalla opettajalle määrättyjä töitä ja tehtäviä. Työajan käyttösuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan syys- ja kevätlukukauden päättyessä.

Paikan ja ajan suhteen valinnainen työaika on tarkoitettu mm. erityisopetuksen ja opiskelijoiden oppimisen tuen valmisteluun liittyvään työhön.

2 mom.     

Erityisopettajalle on työnantajan määrättävissä olevasta työajasta enintään 30 tuntia sijoitettavissa koulun keskeytysaikaan, jos asiasta on sovittu paikallisesti ao. luottamusmiehen kanssa.

14 § Opettajatyöpäivät

1 mom.

Toistaiseksi palveluksessa olevalla sekä määräaikaisella vähintään lukuvuoden työajaksi otetulla viranhaltijalla on velvollisuus varsinaisten koulupäivien ja muun työvelvollisuuden lisäksi osallistua opinto- ja suunnittelutyöhön kolmena päivänä lukuvuodessa. Kyseisistä päivistä yksi voidaan pitää erityisestä syystä työnantajan katsoessa sen tarkoituksenmukaiseksi kahtena yhteensä vähintään kuusi tuntia kestävänä eri tilaisuutena.

2 mom. 

1 momentissa mainitun opinto- ja suunnittelutyöajan lisäksi työnantaja voi määrätä viranhaltijan osallistumaan suunnitteluun, koulutukseen ja työyhteisön kehittämiseen varsinaisten koulupäivien ja muun määrätyn työvelvollisuuden lisäksi enintään kaksi päivää (enintään 12 tuntia) lukuvuodessa.

3 mom. 

2 momentissa tarkoitettuna päivänä työajan pituus on 6 tuntia ja kehittämispäivä on ajoitettava välittömästi lukukauden työajan päättymisen/alkamisen yhteyteen. Jos kehittämispäiviä on lukuvuodelle määrätty kaksi, toinen niistä saadaan järjestää kahtena kolmen tunnin oppilastyöpäiville ajoitettavana tilaisuutena, jos työnantaja katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. Kehittämispäivästä (6 t) opettajalle maksetaan päiväpalkka ko. työpäivää seuraavan kuukauden palkanmaksun yhteydessä.

Soveltamisohje

2 momentin mukaisiin opettajapäiviin osallistuu, sen mukaan kuin työnantaja määrää, koko kunnan opettajisto (esim. opetussuunnitelmien päivittämispäivä, koulutyön arvioinnin perusteet -päivä, työyhteisön kehittämispäivä), osa kunnan opettajista (esimerkiksi vuosiluokkien 7–9 opettajat) tai osa jonkin koulun opettajista (koulujen välinen yhteistyön kehittämisryhmä jne.). Vastaavien mm. koululainsäädännön tarkoittamien asioiden työstämiseen voi luonnollisesti käyttää 1 momentin mukaisia opettajatyöpäiviä, lukuvuoden aikana pidettäviä opettajakokouksia sekä opettajan viikoittaista suunnittelutyöaikaa. Opettajatyöpäiviä ei tulisi pääsääntöisesti ajoittaa lauantaille.

4 mom.     

Poistettu 1.10.2007–31.7.2022

5–8 mom. 

Poistettu 1.8.2020

14a § Työajan vaihtaminen (voimaan 1.8.2020)

Opetustyötä voidaan sopia lukuvuoden aikana vaihdettavaksi enintään 24 tuntia kehittämistyöhön.

Soveltamisohje

Määräys mahdollistaa opettajan ja rehtorin sopimaan opetustuntien vaihtamisen kehittämistyöhön. Opetustunteja voidaan lukuvuoden aikana vaihtaa enintään 24 tuntia. Vaihtamiseen sovelletaan kerrointa 1,5 jolloin 24 opetustuntia vastaa 36 kehittämistyöajan tuntia. Opettaja ja rehtori sopivat millaisiin kehittämistehtäviin tämä työaika käytetään. Työaikaa voidaan sopia käytettäväksi myös esimerkiksi opettajan osaamisen kehittämiseen tai työhyvinvointia tukevaan toimintaan.

15 § Työaikaa lyhentävät arkipyhät

Jos muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä vähentävät oppilaiden vuotuisten koulutyöpäivien lukumäärää, luetaan poisjäävät koulutyöpäivät kuitenkin opettajan työjärjestyksen mukaisiksi palkallisiksi päiviksi.

16 § Opettajaviranhaltijan tuntien kokoamisjärjestys

Jos peruskoulun opettaja opettaa lisäksi lukiossa/aikuislukiossa tai lukion/aikuislukion opettaja opettaa lisäksi peruskoulussa, tuntien kokoamisjärjestys on seuraava:

Soveltamisohje

Demonstraatioiden valmistelutunnit rinnastetaan oppitunteihin. Opettajan toisessa koulumuodossa antamat oppitunnit vaikuttavat demonstraatiotunteihin siltä osin, kuin niitä luetaan kyseisen opettajan opetusvelvollisuuteen.

Määrättäessä peruskoulun opettajanviran haltijalle ylitunteja/erityistehtäviä lukiosta maksetaan ne lukion tuntiopetuspalkkioperusteen mukaan (ks. liite 1  26 § 5 mom.). Jos lukion opettajanviran haltijalle määrätään ylitunteja/erityistehtäviä peruskoulusta, ne maksetaan peruskoulun tuntiopetuspalkkioperusteen mukaan (ks. liite 2  13 § 2 mom.).

17 § Demonstraatioiden valmistelutunnit

1 mom.

Fysiikan ja kemian luokkatuntien demonstraatioiden viikoittaisista valmistelutunneista viidesosa luetaan peruskoulun tai lukion aineenopettajanviran haltijan tai vuosiluokkia 7–9 opettavan erityisopettajan/erityisluokanopettajanviran haltijan opetusvelvollisuuteen. Aikuislukion opettajanviran haltijan fysiikan ja kemian luokkatuntien demonstraatioiden valmistelutunneista kymmenesosa luetaan opettajan opetusvelvollisuuteen.

2 mom. 

Biologian, maa- ja metsätalouden sekä puutarhanhoidon luokkatuntien demonstraatioiden ja laborointien valmistelutunneista kahdeskymmenesosa on luettavissa peruskoulun, lukion tai aikuislukion aineenopettajanviran haltijan tai vuosiluokkia 7–9 opettavan erityisopettajan/erityisluokanopettajanviran haltijan opetusvelvollisuuteen.

Soveltamisohje

Jos demonstraatiokorvaustunniksi ei tule kokonaislukua, pyöristetään laskennallinen luku lähimpään kokonaislukuun. Jos kaksi kokonaislukua on yhtä lähellä, pyöristetään ylöspäin. Demonstraatio- ja laborointitunnit on merkittävä asianomaisen opettajan työjärjestykseen.

Kunnan peruskoulujärjestelmään siirtymisen yhteydessä yksityisoppikoulun fysiikan ja kemian opettajan toimesta peruskoulun virkaan siirretylle fysiikan ja kemian opettajalle suoritettavasta kemian ja fysiikan demonstraatioiden henkilökohtaisesta palkanlisästä on sovittu kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 1977 liitteen nro 17 II osan 51 §:n 8 momentin pöytäkirjamerkinnässä, ja soveltamisohjeet on annettu kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimiston yleiskirjeessä 69/1975.

Demonstraatiokorvaustaulukko

18 § Kiertävän opettajan työn lukeminen opetusvelvollisuuteen

Jos opettajanviran haltija opettaa kahdessa tai useammassa toimipaikassa ja hän joutuu vaihtamaan toimipaikkaa työsuunnitelman mukaan kesken päivän, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan yksi viikkotunti. Jos opettaja työsuunnitelman mukaan vaihtaa toimipaikkaa kesken päivän viikossa vähintään keskimäärin kolme kertaa, opetusvelvollisuuteen luetaan puolitoista viikkotuntia, mikäli vaihtoja on viikossa keskimäärin vähintään viisi, opetusvelvollisuuteen luetaan kaksi vuosiviikkotuntia, ja jos vaihtoja on vähintään keskimäärin kahdeksan, opetusvelvollisuuteen luetaan kaksi ja puoli vuosiviikkotuntia.

Vaihtoehtoisesti jos hän asunnostaan tai asuntoaan lähimmästä toimipaikasta toiseen tai toisiin toimipaikkoihin matkustaessaan joutuu oppituntien pitämistä varten matkustamaan lyhintä käyttökelpoista matkareittiä käyttäen yhteensä vähintään 30 kilometriä viikossa, opetusvelvollisuuteen luetaan yksi viikkotunti, ja sen lisäksi puoli vuosiviikkotuntia jokaista seuraavaa edellä mainituin tavoin laskettua täyttä 50 kilometriä kohti.

Soveltamisohje

Työtä ei lueta opettajanviran haltijan opetusvelvollisuuteen, jos toimipaikkojen välinen matka on alle kilometrin. Jos molemmat perusteet tulevat saman opettajan kohdalla kysymykseen, lasketaan tuntimäärä kummastakin erikseen ja vahvistetaan sen vaihtoehdon mukaan joka on opettajalle edullisempi. Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta tuntiopettajiin.

19 § Koulu/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä

1 mom.  

Opettajanviran haltijalle, jolle määrätään koulu/oppilaitoskohtaisen opetuksen kehittämiseen, suunnitteluun tai hallintoon liittyvä erikseen määrätty tehtävä, maksetaan tehtävän vaativuuden ja vastuullisuuden perusteella korvaus, jonka työnantaja vahvistaa palkkaliitteestä.

2 mom.

Peruskoulussa on käytettävä koulukohtaisesti laskettava palkkaliitteestä ilmenevä rahamäärä kuukaudessa 1 momentin mukaiseen tehtävään

3 mom.

Jos vuosiluokkien 1–6 koululla ja/tai vuosiluokkien 7–9 koululla ja/tai erityiskoululla on yhteinen johtaja, 2 momentin euromäärä vahvistetaan vuosiluokkien 7–9 koulun kiintiön mukaan.

4 mom. 

Peruskoulujen, joilla ei ole käytettävissä 1–2 momentissa tarkoitettua koulukohtaista kiintiötä, palkkaperusteryhmien yhteenlasketun lukumäärän jokaista täyttä 10 palkkaperusteryhmää kohden kunnan toimivaltaisella viranomaisella on käytettävissä harkinnan mukaan palkkaliitteestä ilmenevä euromäärä kuukaudessa kunta- tai koulukohtaisen opetuksen kehittämiseen, suunnitteluun tai hallintoon edellä 1 momentissa tarkoitettujen perusteiden mukaisesti.

5 mom.

Lukiossa on käytettävä 1 momentissa mainittua tarkoitusta varten koulukohtaisesti laskettava palkkaliitteestä ilmenevä rahamäärä kuukaudessa

6 mom.

Aikuislukiossa kunnan toimivaltaisella viranomaisella on käytettävissä harkinnan mukaan 1 momentissa mainittua tarkoitusta varten seuraava rahamäärä:

Tehtävästä, johon on hyväksytty tavoitteet ja joiden toteutumisen seurannasta on etukäteen opettajan kanssa sovittu, maksetaan määräaikaisesti sen vaativuuden ja vastuullisuuden perusteella palkkaliitteestä ilmenevä euromäärä kuukaudessa jokaista päätoimista kymmentä aikuislukion viranhaltijaa ja aikuislukion tuntien varassa päätoimiseksi tulevaa tuntiopettajaa kohden.

7 mom. (voimassa 1.8.2016–31.7.2022)

Jos koulutuksen järjestämisen kannalta on tarpeen soveltaa tämän pykälän peruskoulua koskevia määräyksiä toisin, voi työnantaja halutessaan käyttää koulu/oppilaitoskohtaiseen lisätehtävän korvauksen osin kuntakohtaisesti.

Soveltamisohje

Koulukohtaisesti laskettava palkkaliitteestä ilmenevä rahamäärä (2 mom.) voidaan työnantajan harkinnan mukaan käyttää osin kuntakohtaisesti, jos se on koko kunnan opetuksen kehittämisen kannalta perusteltua eikä rahamäärän käyttäminen koulukohtaisesti ole tarkoituksenmukaista. Koulukohtaisesti tulee kuitenkin käyttää vähintään 70 % rahamäärästä.

Ennen päätöstä koulukohtaisen rahamäärän käyttämisestä kuntakohtaisesti, tulee asiasta käydä pääsopimuksen IV luvun 14 §:n 2 mom. mukaiset neuvottelut.

20 § Rehtorin hallinnolliset tehtävät

Jos apulaisjohtaja, varajohtaja tai koulun muu opettajanviran haltija määrätään oman virkansa ohella hoitamaan rehtorinvirkaan kuuluvat hallinnolliset tehtävät rehtorin virantoimituksen keskeytyksen ajalta, hänelle maksetaan tehtävästä varsinaiseen palkkaan kuulumaton korvaus, joka on työnantajan vahvistamalta työtunnilta varsinainen palkka jaettuna luvulla 152.

21 § Poistettu