Pelastusviranomaiset antoivat perjantaina 15.5.2026 Uudellemaalle vaaratiedotteen drooniuhasta. Vaaratiedotteessa ihmisiä kehotettiin ”siirtymään sisätiloihin ja pysymään siellä, kunnes vaaratilanteen päättymisestä tiedotetaan.” Vaaratilanne oli voimassa klo 3.49–7.06.
Työntekijämme saapui työpaikalle myöhässä ja myöhästyi klo 8 alkaneesta työvuorostaan n. tunnin kyseisen tilanteen vuoksi. Tuleeko työnantajan maksaa työntekijälle palkkaa myöhästymisen ajalta?
Työmarkkinaosapuolet tulkitsevat voimassa olevaa työlainsäädäntöä palkanmaksuvelvollisuudesta eri tavoin, mutta ovat suositelleet kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi palkan maksamista työntekijälle, viranhaltijalle ja virkamiehelle kannanotossa tarkoitetussa tilanteessa, jossa henkilö on estynyt tekemään työtään viranomaisen drooniuhkaa koskevan vaaratiedotteen vuoksi.
KT suosittelee palkanmaksua työmarkkinaosapuolten kannanoton mukaisesti kannanotossa tarkoitetuissa tilanteissa. Jos työnantaja on jättänyt palkan maksamatta 15.5.2026 droonitilanneteeseen liittyen, KT suosittelee 12.6.2026 julkaistuun kannanottoon nojautuen palkanmaksun korjaamista.
KT:n tulkinta työsopimuslaissa työnantajalle säädetystä palkanmaksuvelvollisuudesta on seuraavanlainen:
Lähtökohta on, että työntekijälle ja viranhaltijalle maksetaan palkkaa tehdystä työstä.
Työntekijä tai viranhaltija on velvollinen saapumaan työpaikalle ja olemaan työnantajan käytettävissä. Jos työntekijä tai viranhaltija ei voi drooniuhasta johtuen tulla töihin, hänen tulee välittömästi ilmoittaa poissaolostaan tai myöhästymisestään työnantajalle. Viranomaisohjeistuksen noudattamisesta johtuvia poissaoloja tai myöhästymisiä ei pidä tulkita luvattomiksi poissaoloiksi.
Jos työntekijä tai viranhaltija ilmoittaa työnantajalle, että työpaikalle saapuminen viivästyy ja hän myöhästyy työvuorosta viranomaisen drooniuhan vuoksi antaman ohjeistuksen takia, KT:n tulkinnan mukaan työnteko ei ole estynyt työnantajasta johtuvasta syystä.
KT:n tulkinnan mukaan työnantajalla ei ole työlainsäädännön mukaista palkanmaksuvelvollisuutta tilanteessa, jossa työntekijä tai viranhaltija myöhästyy töistä viranomaisten antaman ohjeistuksen vuoksi.
Jos työntekijä on myöhästynyt työstä viranomaisen antaman vaaratiedotteen vuoksi, hänen työntekonsa ei ole myöhästymisen ajalta estynyt työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen työntekijästä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi. Kyseinen säännös koskee nimenomaisesti työpaikkaa kohdannutta tilannetta. Näin ollen työsuhteisia koskevaa työsopimuslain 2:12 ei KT:n tulkinnan mukaan sovelleta palkanmaksuun.
Työnantajan on myös hyvä huomioida virka- ja työehtosopimusten määräys. Sen mukaan kuukausipalkasta vähennetään tuntipalkan verran jokaiselta poissaolotunnilta, jos työpäivä jää viranhaltijan tai työntekijän pyynnöstä tai muutoin hänestä johtuvasta syystä satunnaisesti vajaaksi eikä vajausta ole tehty takaisin muuna aikana. Kyseisen määräyksen sijainti vaihtelee eri työehtosopimuksissa, joten työnantajan tulee tarkastaa ko. määräyksen pykälänumero ja tarkka sisältö soveltamastaan virka- ja työehtosopimuksesta (esimerkiksi KVTES, HYVTES, SOTE-sopimus, YTES).
Drooniuhan aiheuttaman vaaratilanteen kaltaisesta tilanteesta ei ole olemassa oikeuskäytäntöä. Viime kädessä palkanmaksua koskevat riidat ratkaistaan tuomioistuimessa. Työnantaja viime kädessä vastaa tekemästään päätöksestä.