Haku
Osasairauspäivärahan saamisen edellytykset muuttuvat ja enimmäisaika pitenee
Sairausvakuutuslain muutokset tulevat voimaan 1.1.2023 alkaen. Muutosten tavoitteena on edistää ihmisten työelämässä pysymistä ja paluuta kokoaikaiseen työhön.
Työkaveruus vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta
Työpaikat ovat tärkeitä kohtaamispaikkoja kaverisuhteiden solmimiselle. Suomalaiset arvioivat, että noin kolmannes kaverisuhteista on lähtenyt liikkeelle työpaikalta. Työkavereiden tuomaa yhteenkuuluvuuden tunnetta pidetään tärkeä asiana elämässä.
Järjestöille sakkoja laittomista työtaisteluista
Työtuomioistuin on todennut neljä syksyllä 2021 järjestettyä työtaistelua laittomiksi. Tuomioista kaksi koskee Tehy ry:nja SuPer ry:n paikallisten ammattiosastojen järjestämiä ylityö- ja vuoronvaihtokieltoja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä. JHL ry ja sen paikalliset ammattiosastot tuomittiin sakkoihin Helsingin kaupungin liikennelaitoksessa (HKL) järjestetyistä kahdesta työtaistelusta. Laittomat työtaistelut haittaavat työnantajien toimintaa tuntuvasti, mutta niitä ei pystytä hillitsemään nykyisen tasoisilla hyvityssakoilla.
Työntekijöiden suojelua biologisten tekijöiden aiheuttamilta vaaroilta tehostetaan
Valtioneuvoston antamassa asetuksessa muutettiin työntekijöiden suojelemiseksi biologisista tekijöistä aiheutuvilta vaaroilta annettua aiempaa asetusta. Uusi sosiaali- ja terveysministeriön asetus sisältää luokituksen biologisten tekijöiden luokituksesta. Molemmat asetukset tulevat voimaan 15.11.2020.
Koronan pitkittyessä työhyvinvointi kääntyi laskuun
Työhyvinvoinnissa tapahtui käänne huonompaan suuntaan viime syksynä, kun vielä keväällä 2020 työhyvinvointi osin parani. Muutokset ovat kuitenkin olleet maltillisia, ilmenee Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksesta. Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää työn imun ylläpitämisessä poikkeusoloissa.
Kunta-alan lakonuhat koskevat suuria kuntatyönantajia
Kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat jättäneet lakkovaroituksia, joissa lakkoja on kohdennettu suuriin kaupunkeihin, sairaanhoitopiireihin ja KT:n yritysjaoston jäseniin. Koska pääsopijajärjestöt hylkäsivät valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen, hoitoalan lakko alkoi 1.4. kuudessa sairaanhoitopiirissä. Lakko oli laajenemassa 20.4. kaikkiaan 13 sairaanhoitopiiriin, mutta Tehy ja SuPer ilmoittivat 19.4. peruvansa lakon. Samalla ne ilmoittuvat aloittavansa uuden ylityö- ja vuoronvaihtokiellon 20.4.2022. Myös muiden pääsopijajärjestöjen ilmoittamat ylityö- ja vuoronvaihtokiellot koskevat koko kunta-alaa.
Työmarkkinajärjestöiltä yhteinen keskustelualoite digitalisaation vaikutuksista työpaikoilla
Työmarkkinajärjestöt (Akava, EK, Kirkon työmarkkinalaitos, KT, SAK, Suomen Yrittäjät, STTK ja Valtion työmarkkinalaitos) ovat yhdessä laatineet aloitteen työpaikoilla käytävään keskusteluun digitalisaatiosta. Keskustelualoitteessa ehdotetaan neljää teemaa vuoropuhelun aiheiksi.
Koronatuet vähensivät tarvetta sopeuttaa henkilöstömenoja
Valtion maksamat koronatuet vähensivät kuntatyönantajien tarvetta sopeuttaa henkilöstömenoja. Tämä näkyy KT:n tiedustelun tuloksissa, joiden mukaan yt-neuvotteluja käytiin viime vuonna vain harvassa kunnassa. Kunnat ovat palkanneet myös lisähenkilöstöä koronaepidemian aikana.
Sote-uudistuksessa tarvitaan hallittua muutosta ja erillislainsäädäntöä palkkojen yhteensovittamiseksi
KT Kuntatyönantajat on ollut kuultavana ja antanut sote-uudistuksesta lausuntonsa neljälle eduskunnan valiokunnalle. KT on korostanut kannanotoissaan, että muutos on toteuttava hallitusti. Esimerkiksi palkkojen yhteensovittamisen tueksi tarvitaan erillislainsäädäntöä.
Mielenterveyden manifesti työelämään
Mielenterveyden edistäminen ja työelämän mielenterveysongelmien ehkäisy ovat parhaita investointeja työelämään. Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut työpaikoille mielenterveyden manifestin, jonka edistämiseen työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sitoutuneet. Manifestin teesit kannattaa ottaa käyttöön kaikilla kuntatyöpaikoilla.