Uutinen

Koronan pitkittyessä työhyvinvointi kääntyi laskuun

Työhyvinvoinnissa tapahtui käänne huonompaan suuntaan viime syksynä, kun vielä keväällä 2020 työhyvinvointi osin parani. Muutokset ovat kuitenkin olleet maltillisia, ilmenee Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksesta. Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää työn imun ylläpitämisessä poikkeusoloissa.

Etätyöntekijä on väsyneenä tietokoneen ääressä kotona. Kuva: Eeva Anundi.

Koronakeväänä 2020 työhyvinvointi jopa osin parani, varsinkin etätyöntekijöillä. Loppuvuoteen tultaessa nämä hyödyt oli menetetty. Työterveyslaitoksen helmikuussa julkistetun Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan erityisesti nuorten työntekijöiden ja yksinasuvien etätyöntekijöiden hyvinvointi on heikentynyt verrattuna koronaa edeltävään aikaan.

Myös työuupumus ja työssä tylsistyminen kasvoivat vuoden 2020 aikana. Aiemmat tulokset osoittivat, että työhyvinvointi pääsääntöisesti kohentui koronakeväänä. Nyt tulokset kertovat, että koronan pitkittyessä työhyvinvointi kääntyi laskuun.

Miten Suomi voi? -seurantatutkimus selvittää koronan tuomia muutoksia työikäisten suomalaisten hyvinvointiin. Seurantatutkimuksissa 757 suomalaista on vastannut kyselyihin kolme kertaa: vuoden vaihteessa 2019–2020, touko-kesäkuussa 2020 ja marras-joulukuussa 2020.

– Seurantatutkimusten tuloksia ja päätelmiä kannattaa hyödyntää, kun kuntaorganisaatioissa valmistellaan tulevia etätyöratkaisuja. Nyt on aika miettiä, millainen etätyökulttuuri työyhteisöön halutaan luoda, sanoo KT:n johtava työelämän kehittämisen asiantuntija Niilo Hakonen.

Korona vienyt nuorilta työn imua

Seurantatutkimuksen mukaan työn imu on laskenut koronaa edeltävälle tasolle. Samalla työuupumusoireilu on lievästi lisääntynyt ja työssä tylsistyminen on pysynyt koronaa edeltävään aikaan verrattuna korkeammalla tasolla.  Työn imua koetaan yhä selvästi enemmän kuin tylsistymistä.

– Vaikka suomalaisten työhyvinvointi on pääasiallisesti heikentynyt viime kesän jälkeen, muutokset ovat olleet maltillisia. Kun koronakeväänä nähtiin myös myönteistä kehitystä hyvinvoinnissa, niin nyt loppuvuoteen 2020 mennessä tapahtunut kehitys on ollut kielteistä, tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta sanoo.

Nuoret alle 36-vuotiaat työntekijät kokevat työn imua vähemmän kuin ennen koronaa. Samalla nuorten työuupumus on kesän jälkeen lisääntynyt.

– Nuoret raportoivat vähäisemmästä työn imusta ja korkeammasta työuupumuksesta kuin muut ikäryhmät. Näyttääkin siltä, että erityisesti kesän ja loppuvuoden 2020 välinen aika on iskenyt nuorten työhyvinvointiin, erikoistutkija Janne Kaltiainen toteaa.

Huomiota sekä etä- että läsnätyötä tekeviin

Syksyn aikana työn imu laski sekä etä- että läsnätyötä tehneillä. Toisaalta etätyössä keväällä tapahtunutta selkeää työssä tylsistymisen kasvua ei enää havaittu samoissa määrin syksyllä 2020. 

– Korona-aikana päähuomio on usein ollut etätyöhön siirtyneissä, mutta on tärkeää myös huomata, että läsnätyötä tehneiden työuupumusoireilu lisääntyi viime syksyn aikana, Kaltiainen kertoo.

– Kevään keskusteluissa lapsiperheiden tilanne etätyössä sai runsaasti huomiota. Nyt tutkimuksemme kertoo, että yksinasuvilla etätyöntekijöillä hyvinvointi oli jo ennen korona-aikaa heikommalla tasolla kuin perheellisillä, ja erot ovat vain kasvaneet. On iso haaste huolehtia niistä, joiden ihmiskontaktit ovat olennaisesti vähentyneet viime vuoden aikana, jatkaa Hakanen.

Keinoja työn imun ylläpitämiseen

Työterveyslaitoksen seurantatutkimusten tuloksista on myös tehty päätelmiä keinoista, joilla voi ylläpitää työn imua poikkeusaikoina. Keinoja ovat:

  • palveleva ja ihmislähtöinen johtaminen
  • yhteydenpito työtovereihin
  • palautteen antaminen omalle ja toisten työlle
  • työn yhteisen tarkoituksen teroittaminen
  • uusiin (oppimis)haasteisiin tarttuminen
  • riittävä palautuminen ja tauotus työpäivien aikana.

Muualla verkossa

Yhteystiedot

Niilo Hakonen

Niilo Hakonen

johtava työelämän kehittämisen asiantuntija
Puhelin:
+358 9 771 2025
Matkapuhelin:
+358 40 820 6800
Sähköposti:
Niilo.Hakonen@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Henkilöstövoimavarojen kehittäminen