Sote-uudistuksessa tarvitaan hallittua muutosta ja erillislainsäädäntöä palkkojen yhteensovittamiseksi

KT Kuntatyönantajat on ollut kuultavana ja antanut sote-uudistuksesta lausuntonsa neljälle eduskunnan valiokunnalle. KT on korostanut kannanotoissaan, että muutos on toteuttava hallitusti. Esimerkiksi palkkojen yhteensovittamisen tueksi tarvitaan erillislainsäädäntöä.

Sote-uudistuksessa kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöstä noin 212 500 työntekijää ja viranhaltijaa siirtyy hoitamaan hyvinvointialueiden tehtäviä. Näistä työntekijöistä ja viranhaltijoista noin 175 000 siirtyy uuden työnantajan palvelukseen. Tarvittavat henkilöstösiirrot on esitetty toteutettavaksi ns. automaattisena liikkeen luovutuksena, mitä KT pitää kannatettavana.

Kunta-alan työ- ja virkalainsäädännöllä turvataan jatkumo nykyisen kunta-alan ja hyvinvointialueiden välillä. Esimerkiksi kunnallinen viranhaltijalaki ja yhteistoimintalaki laajentuvat myös hyvinvointialueiden noudatettavaksi. Tämä tukee henkilöstön hallittua siirtymistä hyvinvointialueille.

KT pitää tärkeänä, että henkilöstö on mukana uudistuksen valmistelussa. Hallituksen esityksessä tätä turvaa moni seikka. Yhteistoimintalain mukaisesti luovuttavat työnantajat käyvät yhteistoimintaneuvottelut ennen luovutusta ja hyvinvointialueet luovutuksensaajina. Jo väliaikaishallinnon aikana hyvinvointialueille nimetään yhteistoimintaelin.

Palkkojen yhteensovittaminen kustannukset eivät saa ylittää talouden kantokykyä

KT pitää edelleen tärkeänä, että palkkojen yhteensovittamista koskeva kokonaisuus ratkaistaisiin voimaanpanolakiin tulevalla erillismääräyksellä. KT:n ehdotti jo Sipilän hallituskaudella yhteensovittamismallia, jonka mukaan kenenkään palkkaa ei hyvinvointialueelle siirtymisen vuoksi alennettaisi. Mallissa palkkojen yhteensovittaminen tapahtuisi keskimmäisen palkan tasolle vaativuusryhmittäin.

On epätodennäköisenä, että harmonisaatiotavasta ja -tasosta saavutettaisiin yksimielisyys KT:n ja hyvinvointialueita edustavien järjestöjen kesken neuvotteluteitse.

KT katsoo myös, että palkkojen yhteensovittamisen kustannukset ylittävät julkisen talouden kantokyvyn ellei niitä lainsäädännöllä rajata. Hallituksen esityksessä kustannusten arvioitiin olevan noin 60–560 miljoonaa euroa, mutta laskenta sisältää paljon epävarmuuksia ja se voi ylittyäkin. Laskentaan vaikuttavat niin Uuttamaata koskeva ratkaisu, alueiden työ- ja virkaehtosopimukset sekä todelliset palkkaerot eri vaativuusryhmissä.

Jos harmonisaation kustannustasoa ei voida rajoittaa, on siirtymäajan oltava 5–10 vuotta, jotta taloudelliset vaikutukset eivät ole vuositasolla kohtuuttomia. Valtion tulisi myös kattaa harmonisaatiokulut täysimääräisesti hyvinvointialueille.

KT edustaa myös hyvinvointialueita työnantajina

KT on edustanut kunta-alan työnantajia puolen vuosisadan verran ja toimii myös niiden työmarkkinakeskusjärjestönä. Hallituksen esitys turvaa muutosta, sillä KT hoitaa myös jatkossa hyvinvointialueiden työnantajatoimintaa ja neuvottelee alan työ- ja virkaehtosopimukset nykyisten pääsopijajärjestöjen kanssa.

Tulevaisuudessa KT palvelee yritysjaoston avulla myös kuntien ja hyvinvointialueiden omistamia tai määräysvallassa olevia yhteisöjä.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että hyvinvointialueista tulee Kevan jäseniä ja myös hyvinvointialueiden omistamat tai määräysvallassa olevat yhteisöt voivat järjestää eläkkeensä Kevan kautta. KT kannattaa ehdotusta. Eläkemaksun lisäksi kunnat ja hyvinvointialueet maksaisivat tasausmaksua. Ellei tasausmaksun määräytymistä säädellä tarkalleen hallituksen esityksen mukaisesti, kuntien ja hyvinvointialueiden eläkekustannukset uhkaavat kasvaa. KT pitää tärkeänä, että eläkemaksut olisivat jäsenyhteisöille keskimäärin samantasoiset kuin työntekijäin eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu.