Haku

Kunta-alan työntekijät kokevat, että työ on merkityksellistä ja tärkeää, ilmenee 14.12. Kevan julkaisemasta Julkisen alan työhyvinvointi 2018 -tutkimuksesta.

KT Kuntatyönantajat on ollut kuultavana ja antanut sote-uudistuksesta lausuntonsa neljälle eduskunnan valiokunnalle. KT on korostanut kannanotoissaan, että muutos on toteuttava hallitusti. Esimerkiksi palkkojen yhteensovittamisen tueksi tarvitaan erillislainsäädäntöä.

Työterveyslaitoksen juuri julkaisemassa raportissa esitellään skenaarioita 2030-luvun työelämästä. Työelämän kehitystä eivät määritä ainoastaan ulkoiset muutosvoimat, vaan sen suuntaan vaikutetaan myös ajattelu- ja toimintatapoja uudistamalla.

KT ja pääsopijajärjestöt ovat saaneet rahoituksen Kuntatyöpaikkojen kekseliäät ratkaisut ja kehittäminen korona-aikana -hankkeelle. Tavoitteena on edistää ja tukea kuntaorganisaatioiden onnistumisia ja toimintatapojen uudistamisia koronakriisin eri vaiheissa sekä vahvistaa yhteistyön kulttuuria.

OECD:n tutkimus osoittaa, että lähes kolmasosa työikäisistä törmää erilaisiin työllistymisen esteisiin työmarkkinoilla. Työttömyyteen liittyy useita syitä, jotka vaikuttavat toisiinsa ja voivat kasautua.

Työhyvinvoinnissa tapahtui käänne huonompaan suuntaan viime syksynä, kun vielä keväällä 2020 työhyvinvointi osin parani. Muutokset ovat kuitenkin olleet maltillisia, ilmenee Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksesta. Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää työn imun ylläpitämisessä poikkeusoloissa.

Mielenterveyden edistäminen ja työelämän mielenterveysongelmien ehkäisy ovat parhaita investointeja työelämään. Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut työpaikoille mielenterveyden manifestin, jonka edistämiseen työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sitoutuneet. Manifestin teesit kannattaa ottaa käyttöön kaikilla kuntatyöpaikoilla.

Kuntatyönantaja-lehdessä 2/2021 kerrotaan, kuinka Helsingin kaupunki helpottaa hoito- ja kasvatusalan työvoimapulaa rekrytoimalla vieraskielistä työvoimaa. Lempäälässä ratkaisuja työvoiman saatavuuteen haetaan täsmällisellä koulutuksella ja sijaispoolista.

Nuoret aikuiset haluavat tulla nähdyiksi työelämässä yksilöinä, selviää TYÖ2030-ohjelman some-kampanjalla keräämästä sisällöstä. Myös ammateista käytävällä julkisella keskustelulla vaikutetaan siihen, miten nuoret suhtautuvat eri ammatteihin.