Lausunnot ja kannanotot

Kansalaisloitteessa ehdotetaan päiväkotien mitoitukseen liittyvän suhdeluvun muuttamista ryhmäkohtaiseksi. Nykyisin mitoitusta säännellään päiväkotikohtaisesti. Aloitetta perustellaan työoloilla ja ympäristön turvallisuudella. KT:n mielestä varhaiskasvatuksen turvallisuutta, työhyvinvointia ja muita keskeisiä tavoitteita parannetaan parhaiten sallimalla tilannekohtainen harkinta ja väljentämällä lakiin perustuvaa sääntelyä. Lisäksi henkilöstörakenteen tiukka ammattiryhmittäinen sääntely pahentaisi entisestään henkilöstön saatavuusongelmia.

KT kannattaa esitystä, jonka mukaan Kevan valvonta siirrettäisiin valtiovarainministeriöstä kokonaisuudessaan Finanssivalvonnan tehtäväksi. KT kannattaa myös sitä, että Kevan hallitusta ja toimitusjohtajaa koskevat kelpoisuusvaatimukset päivitetään soveltuvin osin vastaamaan työeläkeyhtiöiden kriteerejä.

KT on lausunut paikallisen sopimisen edistämistä koskevasta lainsäädännöstä seuraavaa. KT:n mukaan on perusteltua, etteivät työehtosopimusten sopijapuolta ja henkilöstön edustajaa koskevat muutokset koske julkista sektoria valtiota lukuun ottamatta.

Sote-kustannuksien kehitykseen vaikuttavat hoitotarpeen kasvu, julkisen palvelulupauksen koko sekä työvoiman ja hoitomenetelmien kustannuksien muutokset. Terveyspalveluissa palvelutarpeen kasvu johtuu erityisesti väestön ikääntymisestä. Myös hoitomenetelmät kehittyvät, mikä tuo yhä useampia vaivoja hoidettavaksi terveyspalvelujen piiriin. Ihmisten kasvanut arvostus terveyspalveluille näkyy myös yksityisen terveyspalvelukysynnän kasvuna. 

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt KT:lta lausuntoa asetusluonnoksesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista, perimää vaurioittavista ja lisääntymiselle vaarallisista tekijöistä. Ehdotettu asetus edistäisi työntekijöiden suojelua syöpäsairauden vaaraa aiheuttavilta, perimä vaurioittavilta ja lisääntymiselle vaarallisilta tekijöiltä. Asetusluonnos liittyy usean säädöksen kokonaisuuteen ja KT pitää erittäin tärkeänä, että muutoksista viestitään kattavasti ja selkeästi sekä työpaikkoja että työterveyshuoltoja.

KT kannattaa lain tavoitetta selkeyttää julkisuuslain sääntelyä. KT:n arvion mukaan esitys ei kuitenkaan täytä tätä tavoitetta. KT katsoo, että perustuslaki ei edellytä julkisuuslain organisatorisen soveltamisalan laajentamista julkisen vallan käyttämisestä myös julkisen hallintotehtävän hoitamiseen kokonaisuudessaan. KT vastustaa myös julkisuuslain soveltamisalan laajentamista koskemaan julkisyhteisön määräysvallassa olevia yhteisöitä ja säätiöitä.

Valmiuslain varautumisvelvollisuutta ehdotetetaan ulotettavan myös poikkeusoloja lievempiin häiriötilanteisiin. KT kannattaa ehdotusta ja toivoo, että normaaliolojen häiriötilanteiden käsitettä täsmentään lainsäädännössä. KT:n pitää tärkeänä, että valmiuslaki mahdollistaa työnantajien joustavan toiminnan ja tärkeiden palveluiden turvaamisen poikkeusoloissa. Uudistuksessa on otettava huomioon lainsäädännön yhteensopivuus työoikeudellisen sekä muun lainsäädännön kanssa. Koska useat yhteiskunnan palvelut tuotetaan nykyisin ostopalveluina, on myös tärkeää huomioida valmiuslain suhde ostopalvelusopimuksiin.

KT edellyttää, että työllisyyspalveluiden järjestämisestä vastaaville kunnille ja kuntayhtymille sekä työllisyyspalveluita tuottaville kunnille ja kuntayhtymille tulee kohdentaa täysimääräisesti rahoitusta palkkojen yhteensovittamisen toteuttamiseen. Lisäksi KT ehdottaa, että työ- ja elinkeinoministeriö selvittää, mahdollistaako järjestämislakiin tehtävä muutos myös kuntouttavasta työtoiminnasta annettuun lakiin sisältyvän aktivoitusuunnitelman laatimiseen liittyvän tehtävän siirtämisen.

KT pitää esitettyä ansiopäivärahan porrastamisen sääntelyä kannatettavana. KT kannattaa myös lakiesitysluonnoksen palkkatukea koskevia ehdotuksia ja siitä poikkeamista alentuneesti työkykyisten kohdalla. Työllisyyden edistämisen suurimpana haasteena kunnissa on varmistaa alueen työnantajille osaavan työvoiman saatavuus, mikä on mahdollista vain edistämällä työvoiman tarjontaa. KT esittää, että kuntien kannustimet tuodaan esille vielä tässä yhteydessä. 

KT pitää välttämättömänä Suomen työmarkkinamallin kehittämistä. Esimerkiksi kunta-alalla menetettiin vuonna 2022 ennätyksellisen laajoissa ja yhteiskuntavaarallisissa työtaisteluissa yli 700 000 työpäivää ja niihin osallistui noin 150 000 palkansaajaa. Ilman sovittelujärjestelmää työtaistelut olisivat olleet vieläkin pitkäkestoisempia ja laajempia.

KT ei kannata aikuiskoulutustuen lakkauttamista, vaan arvioi tuen lakkauttamisella olevan naisvaltaisille kunta- ja hyvinvointialoille jopa kriittisiä vaikutuksia. Vaikutuksia alojen henkilöstön riittävyyteen ja saatavuuteen ei ole arvioitu hallituksen esityksessä riittävästi. 

KT ehdottaa lausunnossaan joitakin täydennyksiä laatusuositukseen ja KT pääsevänsä jatkossa osallistumaan laatusuositusten päivittämiseen.

KT kannattaa esitystä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta.

KT kannattaa lakiesitystä työttömyysturvan uudistamisen kokonaisuudesta. Lausunnossaan KT nostaa esiin huolen esityksen vaikutuksista kuntatalouteen ja palvelujen riittävyyteen.