Vuosikertomus 2023

KT:n toimintavuoteen vaikutti erityisesti 1.1.2023 hyvinvointialueiden aloittaminen. Hyvinvointialueet liittyivät vuoden alussa KT:n jäseniksi kuntien ja yritysjäsenten rinnalle. Kaikkien jäsenryhmien palveluja tarkasteltiin ja kehitettiin, jotta ne vastasivat entistä paremmin kunkin asiakasryhmän tarpeita. Toiminnallisesti vuodessa keskeistä oli Suomen hallituksen vaihtuminen sekä jatkuvat sopimusneuvottelut muun muassa perälautaratkaisun sekä palkkausjärjestelmien uudistamisen näkökulmasta. 

Toimitusjohtajan terveiset

Suomen suurin hallinnon uudistus toteutui lopultakin 1.1.2023, kun perustetuille hyvinvointialueille siirtyi vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluista vuosien valmistelujen jälkeen. Myös KT:n hallinto uudistui hyvinvointialueiden perustamisen myötä uudistuneen lainsäädännön vuoksi ja aiemmin päätösvaltaa käyttäneen KT:n valtuuskunnan työ päättyi.

KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen KT:n toimistolla. Kuva: Eeva Anundi.

KT:n uusi hallinto järjestäytyi ja organisoitui toimintavuoden aikana. Toimintaa johtaa nyt hallitus sekä kunta-, hyvinvointialue- ja yritysjaostot.  Avaintyönantajat Avainta ry:n syksyinen yhdistyksen lakkauttamisen valmistelupäätös vauhditti KT:n yritysjäsenten palvelujen vahvistamista ja viestintää.  

Toimintavuosi oli eduskuntavaalivuosi ja KT:n toiminnassa keskityttiin hallitusohjelmaan vaikuttamiseen. Työmarkkinakeskusjärjestöt saivat aikaan ennen vaaleja yhteiset tavoite-esitykset, joiden tulokset esitettiin Suomen suunta -raportissa. Lisäksi vaikuttamistyötä tehtiin yhteistyössä jäsenyhteisöjen edustajien kanssa. Alan merkitystä korostettiin yhteistyössä palkansaajajärjestöjen kanssa toteutetulla Tärkein sijoitus -somekampanjalla.  

Monia KT:n pitkäaikaisia tavoitteita saatiin mukaan Orpon hallituksen ohjelmaan.

Monia KT:n pitkäaikaisia tavoitteita saatiin mukaan Orpon hallituksen ohjelmaan, kuten esimerkiksi laittomien lakkojen sakkomaksujen korottaminen, suojelutyön parantaminen, määräaikaisten palkkaamisen helpottaminen, sosiaaliturvan muuttaminen monelta osin kannustavammaksi työnteolle ja työvoiman saatavuuden edistäminen eri keinoin. KT osallistui hallitusohjelman toteuttamiseen useissa kolmikantaisissa työryhmissä, jotka käsittelivät muun muassa työrauhalainsäädäntöä, sosiaaliturvauudistusta ja aikuiskoulutustukea.  

Syksyn aikana KT pyrki osaltaan edistämään myös Suomen työmarkkinamallin uudistamista. Työmarkkinakeskusjärjestöjen kesken ei syntynyt syksyn aikana neuvottelutulosta, joten asian käsittely on jatkunut myös vuonna 2024. Syksyn aikana koettiin poliittisia työtaisteluja hallituksen työmarkkinamallia ja työelämäuudistuksia vastaan. Poliittiset lakot kohdistuivat kunta- ja hyvinvointialuetyönantajiin, vaikka ne eivät olleetkaan suoraan asianomaisia.  

Alkuvuonna saatiin päätökseen kunta- ja hyvinvointialan sopimusneuvotteluissa niin sanotut perälautaneuvottelut.

Alkuvuonna saatiin päätökseen kunta- ja hyvinvointialan sopimusneuvottelut niin sanottujen perälautaneuvottelujen osalta. Neuvotteluratkaisuilla tarkennettiin sopimuskorotuksia ja työmarkkinoiden pisin työrauha saatiin varmistettua 30. huhtikuuta 2025 saakka. Jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti neuvoteltiin kymmenissä eri työryhmissä ja edistettiin esimerkiksi palkkausjärjestelmien uudistamista.  

Työelämän pysyvästä kehittämistoiminnasta sovittiin osana sopimusratkaisua KT:n ja pääsopijajärjestöjen kesken. Toimintavuonna aloitettiin kunta- ja hyvinvointialojen kehittämisjaosten toiminta. Jaoksissa olivat mukana työnantajien ja heidän henkilöstönsä edustajat sekä KT:n ja palkansaajajärjestöjen edustajat.  

TE-palvelut 2024 -uudistusta koskeva laki hyväksyttiin keväällä, jolloin uudistuksen valmistelut käynnistyivät toden teolla. KT oli mukana TE-uudistuksen toimeenpanoa ja henkilöstön siirtoja koskevissa valmisteluryhmissä ja perusti jäsenorganisaatioiden tueksi myös asiantuntijaverkostot sekä tarjosi muuta muutostukea valmistelijoille.

Toimintavuosi oli ensimmäinen kokonainen KT:n oman koulutuksen vuosi.

KT palveli asiakkaitaan monipuolisesti muun muassa verkostoyhteistyön, verkkosivujen, oman koulutuksen, tapahtumien, palveluneuvonnan, sähköisten asiakaskirjeiden ja KT-lehden avulla. Lisäksi työmarkkinatutkimuksen tuottamat laajat selvitykset ja materiaalit olivat hyödyllisiä niin edunvalvonnan, sopimustoiminnan kuin jäsenyhteisöjenkin näkökulmasta.  

Toimintavuosi oli ensimmäinen kokonainen KT:n oman koulutuksen vuosi. Koulutustoiminnan käynnistäminen onnistui hyvin. Jäsenyhteisöjen edustajat löysivät KT:n koulutukset ja toiminta sai vakiintuneet muotonsa. KT:n viestinnän ja asiakaslähtöisyyden kehittämistä jatkettiin tehtyjen linjausten mukaisesti.

Toimintavuosi 2023 muistettaneen Suomen suurimmasta hallintouudistuksesta ja hyvinvointialueiden ensimmäisestä toimintavuodesta. KT:n näkökulmasta vuosi muistetaan myös historiallisen vaikean neuvottelukierroksen loppuun saattamisesta sekä poikkeuksellisen laajoja työelämäuudistuksia sisältävän hallitusohjelman toimeenpanosta. Haastavien tilanteiden keskellä KT:n hallinto uudistui, edunvalvontatyötä toteutettiin ja palveluiden jatkuvuus turvattiin. Palveluja myös kehitettiin ja kohdennettiin uusille asiakasryhmille entistä tarkemmin.  

Onnistumisen turvasivat ennen muuta KT:n asiantunteva henkilöstö ja päätöksentekijät. Kiitän lämpimästi KT:n henkilöstöä ja hallintoa toimintavuoden onnistumisesta historiallisessa muutostilanteessa.

Markku Jalonen

KT:n toimitusjohtaja