Uutinen

Työtuomioistuin: Seinäjoen kaupunki ei painostanut ketään säästöneuvotteluissa

Seinäjoen kaupunki ja KT Kuntatyönantajat ovat voittaneet työtuomioistuimessa merkittävän paikallista sopimista koskevan oikeusriidan.

Seinäjoki ehdotti keväällä ja kesällä 2020, että kaupungin palveluksessa olevaa henkilöstöä edustavat järjestöt voisivat tehdä paikallisen sopimuksen KVTES:n 2020–2021 allekirjoituspöytäkirjan mukaisten yleiskorotusten myöhentämisestä. Ehdotus oli vaihtoehto työnantajan yksipuolisille säästökeinoille. Osa ammattiliitoista hyväksyi ehdotuksen.

Sote ry väitti, että yhteistoimintaneuvotteluissa Seinäjoen kaupunki painosti Tehyn ja Superin pääluottamusmiehiä hyväksymään paikallisen sopimuksen työrauhavelvollisuuden vastaisesti. Sote ry vetosi muun muassa siihen, että kaupungin yksipuolisina säästötoimenpiteinä esittämät lomautukset ja osa-aikaistamiset olivat ylimitoitettuja suhteessa paikallisella sopimuksella saataviin säästöihin. Se myös katsoi KT:n lyöneen laimin valvontavelvollisuutensa.

Työtuomioistuin hylkäsi kanteen kokonaisuudessaan ja yksimielisesti.

Kaupungilla oikeus esittää paikallista sopimusta vaihtoehtona muille keinoille

KT ja Seinäjoen kaupunki vetosivat oikeudessa paikallisen sopimuksen vaihtoehtoisuuden ohella muun muassa siihen, että kaikilla palkansaajaliitoilla oli ollut yhtäläinen mahdollisuus hyväksyä paikallinen sopimus ja että Seinäjoen kaupunki ei millään tavoin ollut painostanut ketään. Seinäjoen menettelyä ei edes voitu objektiivisesti arvioiden kokea painostavaksi.

Työtuomioistuin toteaa ratkaisussaan, että Seinäjoen kaupungilla oli kiistatta taloudelliseen tilanteeseensa liittyvät asialliset syyt yhteistoimintaneuvottelujen aloittamiselle ja säästötoimille. Riidatonta on sekin, että kaupunki on voinut esittää järjestöjen pääluottamusmiehille paikallisen sopimuksen solmimista. KVTES mahdollistaa tämän.

Oikeudenkäynnin aikana kävi selväksi, että kaikki neuvotteluissa mukana olleet järjestöt ovat tienneet kaupungin säästötarpeista. Paikallisesta sopimuksesta ja muista vaihtoehtoisista säästökohteista keskusteltiin avoimesti kaikkien kanssa. Järjestöissä myös tiedettiin, että viimeisenä vaihtoehtona ovat lomauttamiset ja osa-aikaistamiset.

Kaikilla järjestöillä oli yhtäläinen mahdollisuus hyväksyä paikallinen sopimus. Tiedossa oli, että työnantajan yksipuoliset säästötoimenpiteet eivät kohdistu niihin, jotka hyväksyvät sopimuksen. Työtuomioistuimen mukaan työnantajalla oli asialliset syyt esittää paikallisen sopimuksen vaihtoehtona muita säästökeinoja. ”Tätä työnantajan menettelyä ei sellaisenaan voida pitää osoituksena työnantajan painostustarkoituksesta”, tuomiossa todetaan.

Todistelu tuki vahvasti Seinäjoen ja KT:n näkemyksiä

Oikeudenkäynnin aikana kuultiin lukuisia todistajia eri tahoilta. Kaikkien kertomuksista kävi selväksi, ettei yt-neuvotteluiden aikana yksikään neuvotteluosapuoli ilmoittanut työnantajan edustajille kokeneensa painostusta paikallisen sopimuksen hyväksymiseksi.

Työnantajapuolen todistajat kertoivat, että kaupunki halusi toteuttaa säästötoimenpiteet tavalla, joka haittaisi mahdollisimman vähän palvelutuotantoa, aiheuttaisi mahdollisimman vähän hallinnollista työtä ja ylimääräisiä järjestelyjä sekä kohtelisi myös työntekijöitä tasapuolisesti. Toiveena oli paikallisen sopimuksen hyväksyminen.

Tehyn ja Superin pääluottamusmiehet todistivat olleensa pettyneitä työnantajan esittämiin vaihtoehtoihin säästöjen toteuttamiseksi. Heistäkin vain toinen kertoi kokeneensa painostuksena työnantajan kehotuksen hyväksyä paikallinen sopimus.

Oikeuden mukaan ”vaihtoehtoisen säästötoimenpiteen esittämistä ei sellaisenaan voida vallitsevissa oloissa pitää osoituksena työnantajan painostustarkoituksesta.
Asiassa esitetty selvitys ei työtuomioistuimen näkemyksen mukaan muutenkaan viittaa siihen, että työnantajan esittämät yksipuoliset säästötoimenpiteet olisivat olleet sillä tavoin ylimitoitettuja, että menettelyn voitaisiin katsoa olevan rangaistuksenomaista tai että lomautusten ja osa-aikaistamisten esittäminen vaihtoehtona olisi perustellusti voitu kokea painostuksena hyväksyä paikallinen sopimus.

Työnantajan yt-neuvotteluiden jälkeistä tiedottamista asiasta oikeus piti jossain määrin huolimattomana, muttei silti riittävänä osoituksena siitä, että tarkoituksena olisi ollut vielä painostaa sopijajärjestöjä hyväksymään paikallinen sopimus tai että sopijajärjestöt olisivat perustellusti voineet kokea työnantajan menettelyn painostukseksi.

Yhteystiedot

Eeva Vesterbacka

Eeva Vesterbacka

työmarkkinalakimies
Puhelin:
+358 9 771 2052
Matkapuhelin:
+358 40 701 5507
Sähköposti:
Eeva.Vesterbacka@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen palvelussuhdeasiat