Uutinen

Tammikuun paikallisen järjestelyerän käytöstä sovittiin yhteisymmärryksessä

Kunta-alalla oli käytettävissä 1. tammikuuta 2019 paikallinen järjestelyerä monen vuoden tauon jälkeen. Erä koski kaikkia sopimusaloja ja yli puolet henkilöstöstä sai sitä.

Esimies ja työntekijä juttelevat avotoimistossa. Kuva: Eeva Anundi

Paikallista järjestelyerää kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita olivat

  • paikallisten palkkausjärjestelmien kehittäminen edelleen
  • paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen
  • tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen.

Lähes kaikki kunnat ja kuntayhtymät jakoivat järjestelyerän sopimuksessa mainitun suuruisena. KVTES:ssa, teknisillä ja tuntipalkkaisisilla paikallinen järjestelyerä oli 1,2 prosenttia sopimusalan palkkasummasta. Opetusalalla paikallisen järjestelyerän suuruus oli 0,9 prosenttia ja lääkäreillä 0,7 prosenttia lääkäriliitteiden 1–5 palkkasummasta.

Anne Hotti: Paikallisen järjestelyerän käytöstä sovittiin yhteisymmärryksessä (20.5.2019)

Paikallisella järjestelyerällä korjattiin epäkohtia

Paikallista järjestelyerää saaneiden määrä vaihteli sopimusaloittain 50–64 prosenttiin henkilöstöstä. KVTES:ssa palkkahinnoitteluliitteittäin tarkasteluna suhteessa eniten saajia oli liitteessä 7 lomituspalvelut (69 %) ja liitteessä 3 terveydenhuolto (64 %).

KVTES:n järjestelyeräpotista valtaosa eli 92 prosenttia käytettiin liitteeseen 3 terveydenhuolto (60 %), liitteeseen 5 varhaiskasvatus (21 %) ja liitteeseen 4 sosiaalihuolto (11 %).

Terveydenhuollossa ja varhaiskasvatuksessa järjestelyeräpotti ylitti myös selvästi näiden liitteiden suhteelliset osuudet koko KVTES-palkkasummasta.

Eniten järjestelyerää kohdennettiin tehtäväkohtaisiin palkkoihin ja seuraavaksi eniten henkilökohtaisiin lisiin. Harvemmin järjestelyerää käytettiin yleiskorotusluonteisesti kaikille.

Paikallinen sopiminen toimii kunta-alalla

Paikallisen sopimisen toimivuutta kuvaa hyvin se, että valtaosassa kunnista tai kuntayhtymistä päätökset järjestelyerien käyttämisestä perustuivat työnantajan ja palkansaajajärjestöjen yhteisymmärrykseen.

Jollei asiasta päästy yksimielisyyteen, sai työantaja päättää paikallisen järjestelyerän käytöstä tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin. Vain harvoissa kunnissa ja kuntayhtymissä työnantaja päätti käytöstä yksipuolisesti.

Kokemukset paikallisesta järjestelyerästä hyviä

KT selvitti paikallisen järjestelyn käyttöä tiedustelulla, johon vastasi 234 kuntaa ja kuntayhtymää. Tiedustelu kattaa 77 prosenttia koko kunta-alan henkilöstöstä.

Tiedustelun mukaan paikallista järjestelyerää oli odotettu pitkään. Se oli myös tarpeellinen, jotta palkkausjärjestelemiä voitiin kehittää ja palkkausepäkohtia korjata. Suurin osa tiedusteluun vastanneista toivoikin, että jatkossa paikallisia järjestelyeriä olisi enemmän.

Valtaosa neuvotteluista sujui hyvässä yhteishengessä. Toisaalta paikalliseen järjestelyerään kohdistui myös suuria paineita, koska edellisestä järjestelyerästä oli kulunut jo niin pitkä aika. Edellinen kaikki sopimusaloja koskenut paikallinen järjestelyerä oli käytössä vuonna 2013.

Tiivistelmä tiedustelun tuloksista

Yhteystiedot

Anne Hotti

Anne Hotti

johtava työmarkkinatutkija
Puhelin:
+358 9 771 2324
Matkapuhelin:
+358 50 527 1092
Sähköposti:
Anne.Hotti@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Työmarkkinatutkimus