Hyvä henkilöstöjohtaminen vähentää työuupumusta muutoksissa
Hyvällä henkilöstöjohtamisella on myönteinen yhteys työn imuun ja vähäisempään työuupumukseen kuntamuutoksissa, ilmenee kuntaorganisaatioiden henkilöstöjohtamisen käytäntöjä selvittäneestä ARTTU2-tutkimuksesta.
Kuntien henkilöstö on kokenut lukuisia muutoksia viime vuosina. Pitkään valmisteltu maakunta- ja sote-uudistus on tuonut monenlaista epävarmuutta työhön. Kuntaliiton koordinoima ARTTU2-tutkimusohjelma selvittää kuntiin kohdistuneiden muutosten vaikutuksia.
Kuntien henkilöstöjohtamisen käytäntöjen ja työntekijöiden proaktiivisen työtoiminnan yhteyksiä työn imuun, työuupumukseen, kuntatyöpaikkaan sitoutumiseen ja aktiiviseen sopeutumiseen muutoksissa selvitettiin Työterveyslaitoksen ja Vaasan yliopiston yhteisessä Henkilöstö strategisena resurssina -tutkimuksessa.
Kuntaliiton ARTTU2-ohjelman osana toteutettuun tutkimukseen osallistui 34 kuntaa ja se toteutettiin 2016–2018. Tutkimus tuotti kehittämissuosituksia henkilöstöjohtamiseen ja henkilöstön työn imun kehittämiselle kuntien muutoksissa.
Tutkimuksessa poimittiin kymmenen kuntaa, joissa koettiin eniten työn imua ja kymmenen kuntaa, joissa esiintyi eniten työuupumusoireilua. Kyseisissä työhyvinvoinnin äärikunnissa vertailtiin 16 erilaisen henkilöstökäytänteen toimivuutta henkilöstöjohtamisen eri osa-alueilla.
Hyvä henkilöstöjohtaminen ja työn imu kulkevat käsi kädessä
Niissä kuntaorganisaatioissa, joissa henkilöstön työn imu oli korkeampaa, myös työajan ja –paikan joustoja tarjottiin enemmän. Samoin perehdyttäminen, viestintä ja muutoksen johtaminen oli niissä hoidettu paremmin.
Sen sijaan niissä kuntaorganisaatioissa, joissa työn imu oli heikompaa, suorituksen johtaminen oli viety pidemmälle ja varahenkilö- ja seuraajasuunnittelu oli järjestelmällisempää. Työuupumuksen suhteen saadut tulokset olivat pääosin linjassa työn imun ja henkilöstöjohtamisen osa-alueiden suhteen saatujen tulosten kanssa.
– Sekä hyvä henkilöstöjohtaminen että oman työn tuunaaminen vaikuttavat suotuisasti henkilöstön kokemaan työn imuun. Ne näkyvät myös vähäisempänä työuupumuksena ja aktiivisempana muutoksiin sopeutumisena sekä sitoutumisena kuntatyöpaikkaan muutostenkin keskellä, toteaa hanketta Työterveyslaitoksella johtava tutkimusprofessori Jari Hakanen.
Henkilöstökäytännöissä vaihtelua kuntien välillä
Henkilöstökäytännöt vaihtelevat sekä kuntien sisällä että niiden välillä. Vaihtelua on myös vaikkapa sen suhteen, miten henkilöstö osallistetaan muutoksiin.
– Tutkimustulosten valossa näyttää siltä, että monessa paikassa olisi syytä kääriä hihat ja laittaa henkilöstökäytännöt kuntoon, jotta ollaan muutoksissa iskukykyisiä. Tässä on valtava käyttämätön potentiaali. Usein ei tarvita edes rahaa, vaan lähinnä yhteistä sopimista siitä, miten henkilöstöä koskevia asioita hoidetaan, toteaa hanketta Vaasan yliopistossa johtava, professori Riitta Viitala.
– Henkilöstö strategisena resurssina -projekti on tuottanut tärkeää tietoa henkilöstöjohtamisen tilasta, kehittämiskohteista sekä työn imun ylläpitämisen keinoista, sanoo KT Kuntatyönantajien kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen.
Muualla verkossa
Tiedote Kuntaliiton verkkosivuilla 13.2.2019 >
Tutkimusjulkaisu Uudistu ja onnistu hyvällä henkilöstöjohtamisella on ladattavissa Kuntaliiton verkkokaupasta >
