Koeaika pitenee, takaisinottovelvoitteen kesto lyhenee ja pitkäaikaistyöttömän voi palkata määräaikaiseksi

Hallituksen esityksessä (105/2016) ehdotettiin muutettavaksi työsopimuslakia. Esityksen mukaan pitkäaikaistyöttömän saa palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityisiä perusteita.

Lisäksi koeajan enimmäispituutta pidennetään kuuteen kuukauteen. Työnantajalla on myös oikeus jatkaa koeaikaa, jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä.

Esityksessä myös työnantajan takaisinottovelvollisuuden kestoa lyhennetään neljään kuukauteen. Mikäli työsuhde on jatkunut 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta.

Määräaikainen työsopimus pitkäaikaistyöttömän kanssa

Työsopimuslain 1 luvun 3 a §:ään tulee määräys määräaikaisen työsopimuksen tekemisestä pitkäaikaistyöttömän kanssa. Kysymys on uudesta pykälästä, jonka mukaan määräaikaisen työsopimuksen tekeminen ei edellytä perusteltua syytä, jos palkattava henkilö on työ- ja elinkeinotoimiston ilmoituksen perusteella ollut yhtäjaksoisesti työtön työnhakija edellisen 12 kuukauden ajan. Enintään kahden viikon pituinen palvelussuhde ei kuitenkaan katkaise työttömyyden yhdenjaksoisuutta.

Määräaikaisen sopimuksen tekemistä ei estä se, että työnantajan työvoimatarve olisi pysyvää 1 luvun 3 §:n 3 momentin perusteella. Kyseisen lainkohdan mukaan toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi.

Tällä säännöksellä ei poisteta työnantajan velvollisuutta tarjota lisätyötä palveluksessaan oleville osa-aikaisille tai lomautetuille työntekijöille tai takaisinottovelvollisuuden piirissä oleville työntekijöille. Kysymys on siis puhtaasti määräaikaisen työsopimuksen tekemisedellytyksistä.

Työnantaja voi tiedustella työ- ja elinkeinotoimistolta sopivia työnhakijoita avoimena olevaan työpaikkaan. Työ- ja elinkeinotoimisto toimittaa tiedot henkilöistä työnantajille, jos nämä antavat siihen suostumuksensa.

Määräaikainen sopimus voi kestää vuoden

Pitkäaikaistyöttömän kanssa ilman perusteltua syytä tehdyn määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto on yksi vuosi. Työnantaja ja työntekijä voivat vaihtoehtoisesti sopia myös enintään kolmesta lyhyemmästä määräaikaisesta sopimuksesta, kunhan niiden yhteenlaskettu kesto ei ylitä yhtä vuotta. Määräaikaisten työsopimusten välillä voi olla keskeytyksiä tai vaikkapa perustellusta syystä tehty määräaikainen työsopimus.

Kun pykälässä tarkoitettua määräaikaista työsopimusta ei voi enää uusia joko sopimuksen tai sopimusten enimmäiskeston vuoksi taikka sen vuoksi, että on kulunut yli vuosi ensimmäisen pykälässä tarkoitetun sopimuksen tekemisestä, osapuolet voivat sopia työnteon jatkamisesta toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen perusteella. Perustellusta syystä työsopimus voidaan tehdä myös määräaikaisena (esimerkiksi sijaisuus), kunhan työnantajan työvoimatarpeen ei arvioida olevan pysyvää 1 luvun 3 §:n 3 momentin perusteella.

Miten työtön työnhakija määritellään?

Jotta työttömän työnhakijan käsite olisi mahdollisimman yksiselitteinen, 3 §:n 2 momentissa todetaan, että henkilöä pidetään työttömän työnhakijana sen mukaan kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 1 luvun 3 §:ssä säädetään. Kyseinen säännös sisältää työttömän ja työnhakijan käsitteiden määritelmät.

Koeaika pitenee

Työsopimuslain 1 luvun 4 §:n uudistetun sanamuodon mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta, joka alkaa työnteon alkaessa.

Jos työntekijä on koeaikana työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. Jos työntekijä vuokratyösuhteen päätyttyä palkataan 7 §:n 3 momentissa tarkoitetun käyttäjäyrityksen palvelukseen samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, tämän pykälän 1 momentin mukaisesta koeajan enimmäispituudesta vähennetään se aika, jonka työntekijä oli vuokrattuna käyttäjäyritykseen.

Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on määräys koeajasta, työnantajan on ilmoitettava tämän määräyksen soveltamisesta työntekijälle työsopimusta solmittaessa.

Molemmat osapuolet voivat purkaa työsopimuksen koeajan kuluessa. Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa syrjivillä tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Työnantaja ei myöskään saa purkaa työsopimusta laiminlyötyään 3 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa.

Takaisinottovelvollisuuden kesto lyhenee

Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisen takaisinottovelvollisuuden kestoa lyhennetään.

Lyhentämisen tarkoituksena on keventää työnantajan hallinnollista taakkaa ja vähentää työmarkkinoiden jäykkyyttä huolehtien samalla kuitenkin niistä tavoitteista, joita varten takaisinottovelvollisuus on olemassa.

Takaisinottovelvollisuuden kestoaika on lähtökohtaisesti neljä kuukautta. Jos työsuhde on jatkunut ennen sen päättymistä keskeytyksettä 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta.

Takaisinottovelvollisuuden sisältö vastaa muutoin voimassaolevaa lakia.