På svenska

Hyvinvointialan palkkausrakenne

Hyvinvointialan palkkauksen rakenne vaihtelee sopimusaloittain. Valtaosa kokonaisansioista muodostuu kuitenkin kaikilla sopimusaloilla tehtäväkohtaisesta palkasta.

Kokonaisansioiden rakenne sopimusaloittain

Tehtäväkohtaisen palkan perusteena on tehtävien vaativuus. Henkilökohtaisen lisän maksaminen perustuu työssä suoriutumiseen ja ammatinhallintaan ja palveluaikaan sidotut lisät nimensä mukaisesti työkokemusvuosiin.

Työaikakorvauksia maksetaan epämukavalta työajalta (ilta, yö, viikonloppu, arkipyhä, varallaolo) sekä lisä- ja ylityöajalta.

Lisä- ja ylityökorvaukset Muut säännöllisen työajan lisät Henkilökohtainen lisä Palveluaikaan sidotut lisät Tehtäväkohtainen palkka
Lääkärisopimus 19,6 6,6 2,8 3,7 67,4
SOTE-sopimus 3,4 10,3 1,2 4,6 80,5
HYVTES 1,9 5,2 2,1 5,3 85,4
Sopimukset yhteensä 5,5 9,2 1,5 4,6 79,2

 

Tulospalkkiot hyvinvointialalla vuonna 2023

Tulospalkkiota maksettiin noin 4 300 henkilölle eli vajaalle kolmelle prosentille (2,6 %) hyvinvointialan henkilöstöstä.

Tulospalkkion suuruus oli keskimäärin 540 €/henkilö/vuosi.

Tulospalkkiot olivat yhteensä 0,4 % kokoaikaisten ja pääpalvelussuhteessa olevien palkkasummasta.

Mitä eri ansiokäsitteillä tarkoitetaan?

Tehtäväkohtainen palkka tai uraporraspalkka

Tehtäväkohtainen palkka tai uraporraspalkka määräytyy kunkin sopimusalan mukaisten palkkamääräysten perusteella.

Se määritetään paikallisesti työn vaativuuden arvioinnin perusteella (HYVTES ja SOTE-sopimus) tai palkkausjärjestelmän määräysten mukaan (Lääkärisopimus).

Varsinainen palkka

Varsinainen palkka sisältää tehtäväkohtaisen palkan tai uraporraspalkan lisäksi mahdolliset tehtävälisät, palvelusaikaan sidotut palkanlisät ja muut henkilökohtaiset lisät. Henkilökohtaisten lisien perusteena ovat henkilökohtaiset työtulokset, ammatinhallinta ja henkilökohtaiset taidot.

Varsinaisen palkan käsitettä tarvitaan esimerkiksi maksettaessa palkkaa vuosiloman, sairausloman tai vanhempainvapaan ajalta.

Säännöllisen työajan ansio

Säännöllisen työajan ansioon luetaan varsinaisen palkan lisäksi säännölliseltä työajalta maksettavat työaikakorvaukset kuten ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntai- ja arkipyhälisät. Opettajille säännöllisesti maksettavat ylituntipalkkiot tilastoidaan myös säännöllisen työajan ansioon.

Tulospalkkio kuuluu säännöllisen työajan ansiokäsitteeseen, mutta jää käytännössä tilastoinnin ulkopuolelle, koska tulospalkkiot maksetaan yleensä vuosittain kertakorvauksena.

Kokonaisansio

Kokonaisansio muodostuu säännöllisen työajan ansioista sekä lisä- ja ylityön korvauksista. Lääkärien päivystyskorvaukset tilastoidaan ylityökorvauksiksi.

Lomaraha

Lomaraha ei sisälly edellä mainittuihin ansiokäsitteisiin. Sen suuruus määräytyy lähinnä palveluvuosien määrän perusteella ja se voi olla noin 50–70 prosenttia henkilön kuukausipalkasta.

Muita käsitteitä

Ansiokehitys muodostuu sopimuskorotuksista ja sopimuskauden aikana tapahtuvista liukumasta.

Palkkaliukumalla tarkoitetaan toteutuneen ansiokehityksen ja sopimuskorotusten erotusta. Liukuma voi olla rakennemuutosta, palvelussuhteen pituuden perusteella maksettavien lisien kertymää tai sopimuskorotukset ylittäviä palkantarkistuksia.

Välittömiä työvoimakustannuksia ovat työnantajan maksamat palkkakustannukset.

Välillisiin työvoimakustannuksiin lasketaan työnantajan maksamat palkkoihin perustuvat sosiaaliturva-, työttömyysvakuutus- ja eläkevakuutusmaksut, jotka suoritetaan muun muassa Kelalle ja Kevalle.