OVTES
2017
-
OVTES 2017, voimassa 1.2.2017 lukien
- Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 2017 allekirjoituspöytäkirja
- Osio A Yleinen osa
- Osio B Yleissivistävän koulun opetushenkilöstön yhteiset määräykset
- Osio B Liite 1 Peruskoulu
- Osio B Liite 2 Lukio
- Osio B Liite 3 Aikuislukio
- Osio C Ammatillisten oppilaitosten opetushenkilöstön yhteiset määräykset
- Osio C Liite 4 Ammattioppilaitos
- Osio C Liite 5 Kauppaoppilaitos
- Osio C Liite 6 Taide ja viestintäkulttuurioppilaitos
- Osio C Liite 7 Sosiaali- ja terveysalan oppilaitos
- Osio C Liite 8 Metsä- ja puutalousoppilaitos
- Osio C Liite 9 Merenkulkuoppilaitos
- Osio D Ammattikorkeakoulu -poistettu-
- Osio E Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus
- Osio F Taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön opetushenkilöstön yhteiset määräykset
- Osio F Liite 10 Musiikkioppilaitos
- Osio F Liite 11 Lasten ja nuorten taidekoulu
- Osio F Liite 12 Kansalaisopisto
- Osio F Liite 13 Kansanopisto
- Osio B Yleissivistävän koulun opetushenkilöstön työaikakokeiluja koskevat sopimusmääräykset
- Osio C Ammatillisten oppilaitosten opetushenkilöstön työaikakokeilua koskevat sopimusmääräykset
- Palkkaliite
OVTES 2017, voimassa 1.2.2017 lukien
Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) piirissä on 62 000 opettajaa. Valtaosa opettajista eli 42 600 työskentelee peruskouluissa. Lukioissa työskentelee 5 900 opettajaa.
Verkkojulkaisun ISBN 978-952-293-433-8
Painetun kirjan voi tilata verkkokirjakaupasta
Yleiskirjeet
Ohjeet
Usein kysyttyä
Kuinka monta kuukautta vuosisidonnaiseen lisää oikeuttavaa palvelusaikaa opettajalle kertyy, kun hän on ollut määräaikaisessa päätoimisessa virkasuhteessa kunnassa 14.8.–31.12.2011 ja 1.1.–2.6.2012?
Opettajalla on ollut kaksi peräkkäistä yhdenjaksoista päätoimista virkasuhdetta samaan työnantajaan. Vuosisidonnaista lisää laskettaessa tämä aika otetaan huomioon yhtenäisenä jaksona. Teknisesti laskenta tehdään 14.8.–13.9. + 14.9.–13.10. jne. Opettajalle kertyy 9 kuukautta vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaa palvelusaikaa.
Lukion lehtorin virka on haettavana määräaikaisesti. Yksi hakijoista on kelpoinen virkaan ja työkokemuksen perusteella kokenein. Hän odottaa lasta ja on äitiysvapaalla tiettyyn ajankohtaan saakka. Hän ei voi hoitaa määräaikaista virkatehtävää kuin 1,5 kuukautta. Onko hänet valittava hoitamaan virkaa?
Ansioituneinta henkilöä ei voida syrjäyttää raskauden perusteella, vaikka hän ehtisi hoitaa avoinna olevasta määräaikaisesta palvelussuhteesta vain osan. Toisaalta kenelläkään ei ole subjektiivista oikeutta tulla valituksi.
Työnantaja valitsee virkaa hakeneista kokonaisarvioin perusteella soveltuvimman. Kelpoisuusvaatimukset täyttävän hakijan syrjäyttämiselle tulisi olla perusteltu syy. Jos kelpoisuusvaatimukset täyttävää äitiysvapaalle jäävää ei valita, tulee tästä helposti syrjintä olettama, joka työnantajan tulisi pystyä kumoamaan eli osoittamaan valinnalle muun hyväksyttävä syy.
Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa sanotaan, että rehtorilla on oltava suoritettuna opetushallinnon tutkinto tai hänellä on oltava "muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus". Mitä tämä tarkoittaa?
Olemme valitsemassa yläkoulun/lukion rehtoria. Hyväksytäänkö esimerkiksi kesken oleva opetushallinnon tutkinto vai pidetäänkö ehdottomana edellytyksenä, että kaikkien tutkintojen pitää olla valmiina, kun haku päättyy?
Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 5 §:n mukaan julkisessa haussa olevaan tehtävään voidaan ottaa vain henkilö, joka hakuajan päättymiseen mennessä täyttää kaikki kelpoisuusvaatimukset. Siten kaiken tutkintojen on oltava valmiina hakuajan päättymiseen mennessä. Ainoa poikkeus on kielitaidon osoittaminen, sillä se voidaan osoittaa hakuajan päättymisen jälkeen, jos se ei viivästytä viran täyttämistä.
Opetushallinnon tutkinnon suorittaminen voidaan korvata muulla tavoin hankitulla opetushallinnon tuntemuksella. Muulla tavoin hankitun tuntemuksen riittävyyden arvioi työnantaja. Henkilö on voinut hankkia opetushallinnon tuntemuksen esimerkiksi erilaisissa hallinnollisissa tehtävissä tai luottamustehtävissä.
Määräaikaisella (avoimen viran hoitaja ja viransijainen) opettajalla on oikeus saada palkkausta samojen palkkausperusteiden mukaan ja saman työvelvollisuuden perusteella kuin toistaiseksi otetulla viranhaltijalla. Mitä tämä tarkoittaa?
Tarkoittaako tämä sitä, että esimerkiksi kaksi viikkoa sijaisena toimivalle on maksettava sijaisuuden ajalta KAIKKI samat palkkatekijät, jotka poissaolevalle opettajalle on maksettu esimerkiksi luokanvalvonnoista, kirjastonhoidosta, tietokonelaitteiden hoidosta ym., vaikka todellisuudessa sijaisuuteen ei kuuluisi näitä tunteja ollenkaan? Entä maksetaanki koulukohtainen kehittämispalkkio, joka on annettu esimerkiksi koulun kotisivujen ylläpidosta ja josta sijainen ei huolehdi tuon kahden viikon aikana?
Opettajalle maksetaan palkka niiden tehtävien mukaan, jotka hänelle on määrätty. Jos hänelle ei ole annettu luokanvalvontatyötä, kirjastohoitoa, tietokonevastaavan työtä, koulukohtaista kehittämistyötä jne., ei niistä maksetakaan. Jos varsinaiselle opettajalle maksetaan korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa sellaisten tehtävien hoitamisesta, joita ei määrätä sijaiselle, ei tälle makseta korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa.