Terveyskeskusten hammaslääkärien toimenpideluettelo 1.1.2021

Lääkärisopimuksen liitteessä 2 on määräys korotetuista toimenpidepalkkioista silloin, kun kliinisen työn määrä ylittää 30 tuntia viikossa. Uudessa sopimuksessa tarkastelu on tehtävä viikoittain. Aiemmin oli mahdollista myös keskimääräinen tarkastelu. 

Liitteen 2 toimenpidepalkkiotaulukossa määritelty kliinisen työn 30 tunnin raja liittyy vain toimenpidepalkkioiden maksamiseen ja suuruuteen. Jos hammaslääkärin kliinisen työn määrä ylittää viikossa 30 tuntia, maksetaan sen ylittäviltä tunneilta taulukosta ilmenevä korotus toimenpidepalkkioihin. Määräys ei edellytä, että hammaslääkärille pitäisi suunnitella 30 tuntia kliinistä työtä viikossa. Korotus toimenpidepalkkioihin maksetaan silloin, kun kliinistä työtä on suunniteltu ennalta yli 30 tuntia viikossa sekä silloin, kun 30 tuntia kliinistä työtä ylittyy yllättäen.

Hammaslääkärien työvuoroluetteloa laadittaessa on otettava huomioon se, mitä tehtäväkokonaisuuksia hammaslääkärille kuuluu ja kuinka paljon aikaa niiden tekemiseen on varattava. Työvuoroluettelo on laadittava niin, että säännöllinen työaika riittää työtehtävien tekemiseen.

Työajan suunnittelussa on huomioitava säännöllinen työaika, joka sisältää kliinisen työn ja kirjalliset yms. työtehtävät. Suunnittelussa on huomioitava myös lepoajat. 

Kliiniselle työlle ei ole lääkärisopimuksessa määräystä vähimmäis- tai enimmäismäärästä (esim. 30 tuntia/viikko). Kliinisen työajan suunnittelussa on varmistettava, että myös kirjallisille työtehtäville jää riittävästi aikaa siten, että ne ehditään tehdä säännöllisellä työajalla.

Lääkärisopimuksessa 2020–2021 on uusi määräys palautumistauosta. Määräyksen mukaan viranhaltijalle järjestetään päivittäin 10 minuutin pituinen palautumistauko, joka luetaan työaikaan. Tämä voi käytännössä tarkoittaa sitä, että kliiniseen työhön ja/tai kirjallisille työtehtäville suunnitellaan käytettäväksi vähemmän aikaa kuin aiemmin.

Palkallisen virkavapaan ajalta maksettavaa varsinaista palkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka saadaan laskemalla, kuinka monta prosenttia on edellisenä lomanmääräytymisvuonna säännölliseltä työajalta maksetut lääkärisopimuksen mukaiset toimenpide- ja käyntipalkkiot sekä todistus- ja lausuntopalkkiot samalta ajalta maksetusta varsinaisesta palkasta (LS yleinen osa 7 §).

Määräys koskee myös omalääkäreitä sekä hinnoittelemattomia terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkäreitä ja hammaslääkäreitä, joihin sovelletaan lääkärisopimusta.
 
Virkavapaa-ajan palkan laskennassa käytetään edellisen lomanmääräytymisvuoden ajalta maksettua varsinaista palkkaa ja säännölliseltä työajalta/omalääkärin päiväajalta maksettuja lääkärisopimuksen mukaisia palkkioita (toimenpidepalkkiot, käyntipalkkiot, todistuspalkkiot ja lausuntopalkkiot). Samalta ajalta maksetulla varsinaisella palkalla tarkoitetaan koko lomanmääräytymisvuonna maksettua varsinaista palkkaa riippumatta siitä, onko lääkäri tai hammaslääkäri ollut osan lomanmääräytymisvuodesta virkavapaalla. 

Laskennassa ei huomioida kliiniseltä lisätyöajalta, päivystysajalta eikä paikallisten sopimusten mukaan maksettuja em. palkkioita.

Esimerkki

Terveyskeskuslääkärille on maksettu lomanmääräytymisvuonna 1.4.–31.3. varsinaista palkkaa 69 000 €. Hän on ansainnut samalla työnantajalla samalta ajalta säännölliseltä työajalta toimenpide- ja käyntipalkkioita 12 180 € ja lausuntopalkkioita 3 000 €, yhteensä 15 420 €.

Korotusprosentti = 15 180 € x 100 / 69 000 € = 22 %

Terveyskeskuslääkäri on palkallisella virkavapaalla viikon, jonka ajalta hänelle maksetaan varsinaista palkkaa 1 345 €, jota korotetaan.

Palkallisen sairausloman ajalta maksettava palkka = 1 345 € +(1 345 € x 22 %) = 1 345 € + 295,90 € = 1 640,90 €

Lomarahavapaaksi vaihdettujen päivien osuus pidätetään lomarahasta, joka lääkärille muutoin maksettaisiin. Jos lääkärillä tai hammaslääkärillä olisi oikeus 9 §:n 1 momentin mukaisesti laskettuun lomarahaan (sisältää korotuksen), vähennetään tästä lomarahasta lomarahavapaaksi vaihdettujen päivien määrää vastaava osuus.

Jos koko lomaraha vaihdetaan vapaaksi, ei maksettavaksi jää yhtään lomarahaa. Jos lääkäri tai hammaslääkäri ottaa vain osan lomarahastaan vapaana jää lomarahasta maksettavaksi ottamatta jääviä päiviä vastaava osuus rahana, myös desimaalien osuus.

Esimerkki 1

Lääkärillä on KVTES:n vuosilomaluvun 5 §:n 3 momentin 1 kohdan taulukon mukainen lomaoikeus 12 kuukaudelta. Hänen lomaoikeutensa on 38 vuosilomapäivää, josta 35 % on 13,3 lomarahavapaapäivää (38 x 0,35). Jos viranhaltija pitää kaikki lomarahansa vapaana, hän voi pitää 13 täyttä lomarahavapaapäivää. Lomarahaa ei jää maksettavaksi.

Jos viranhaltijalle vahvistetaan em. tilanteessa 12 täyttä lomarahavapaapäivää, tältä ajalta maksetaan KVTES:n II luvun 5 §:n mukainen varsinainen palkka ja loppuosa lomarahasta (1,3 lomarahavapaapäivää vastaava osa) maksetaan rahana.

Esimerkki 2

Lääkärillä on KVTES:n vuosilomaluvun 5 §:n 3 momentin 1 kohdan taulukon mukainen lomaoikeus 11 kuukaudelta. Hänen lomaoikeutensa on 33 vuosilomapäivää, josta 35 % on 11,5 lomarahavapaapäivää (33 x 0,35). Jos viranhaltija pitää kaikki lomarahansa vapaana, hän voi pitää 11 täyttä lomarahavapaapäivää. Lomarahaa ei jää maksettavaksi.

Jos viranhaltijalle vahvistetaan em. tilanteessa 10 täyttä lomarahavapaapäivää, tältä ajalta maksetaan KVTES:n II luvun 5 §:n mukainen varsinainen palkka ja loppuosa lomarahasta (1,55 lomarahavapaapäivää vastaava osa) maksetaan rahana.