KVTES
2018–2019
-
KVTES 2018–2019, voimassa 1.2.2018 lukien
- Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2018–2019 allekirjoituspöytäkirja
- Työ- ja virkaehtosopimus paikallisen tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän perusteista ja maksamisesta
- Virka- ja työehtosopimus lomanmääräytymisvuosien 2016–2017, 2017–2018 ja 2018–2019 lomarahasta
- I luku Yleinen osa
- II luku Palkkaus
- III luku Työaika
- IV luku Vuosiloma
- V luku Virka- ja työvapaat sekä perhevapaat
- VI luku Kustannusten ja luontoissuoritusten korvaukset
- VII luku Luottamusmiehet
- VIII luku Lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen päättyminen
- Liite 1 Hallintotehtävien ja sisäisen palvelutoiminnan henkilöstö
- Liite 2 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen henkilöstö
- Liite 3 Terveydenhuollon henkilöstö
- Liite 4 Sosiaalihuollon henkilöstö, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluhenkilöstö ja lääkehuollon henkilöstö
- Liite 5 Varhaiskasvatuksen henkilöstö sekä eräät koulun ammatti- ja peruspalvelutehtävät
- Liite 6 Ruokapalveluhenkilöstö
- Liite 7 Lomituspalveluhenkilöstö
- Liite 8 Muiden alojen palveluhenkilöstö
- Liite 9 Neuvotteluosapuolten suositus KVTES:n palkkatilastoinnin edistämiseksi
- Liite 10 Vammaisten työllistymistyötä koskevat erityismääräykset
- Liite 11 Talonmiesten työaika
- Liite 12 Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehdot
- Liite 13 Maatalouslomittajia koskevat erityismääräykset
- Liite 14 Kunnallisten teattereiden tekninen henkilökunta
- Liite 15 Määräaikainen sopimusmääräys lomarahan vaihtamisesta lomarahavapaaksi
- Liite 16 Matkakustannusten korvaukset
- Liite 17
- Liite 18 Työaika 38 tuntia 15 minuuttia
- Kunnallinen pääsopimus
- Virka- ja työehtosopimus kuukausipalkkaisen työsuojeluvaltuutetun korvauksen korottamisesta
- Virka- ja työehtosopimus työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta ja työsuojeluvaltuutetun korvauksesta
- Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskeva sopimus
- Sopimukseen liittyvät lait
Liite 15 Määräaikainen sopimusmääräys lomarahan vaihtamisesta lomarahavapaaksi
1 § Liitteen 15 käyttöönottaminen
Tämän liitteen määräysten käyttöönottaminen edellyttää, että työnantaja ja pääsopijajärjestöt tai niiden rekisteröidyt alayhdistykset/luottamusmies sopivat paikallisesti liitteen 15 soveltamisesta.
Soveltamisohje
Paikallinen sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Ennen irtisanomista vaihdettuihin lomarahoihin sovelletaan kuitenkin irtisanomisesta huolimatta tämän liitteen määräyksiä.
2 § Lomarahan vaihtaminen ja lomarahavapaiden käyttö
1 mom.
Työnantaja ja työntekijä/viranhaltija voivat sopia, että lomanmääräytymisvuosilta 2017–2018 ja 2018–2019 maksettava lomaraha tai osa siitä annetaan vastaavana vapaana.
Soveltamisohje
Sopimuksen/suostumuksen tulee olla kirjallinen.
2 mom.
Lomarahavapaapäivien lukumäärä on 35 % KVTES:n vuosilomaluvun 5 §:n 2 momentin mukaan ansaittujen vuosilomapäivien lukumäärästä. Mikäli vain osa lomarahasta annetaan vapaana, vähennetään vuosilomaluvun 18 §:n mukaisesta lomarahasta niin monen lomarahavapaapäivän osuus kuin lomarahavapaata pidetään.
3 mom.
Lomarahavapaa on vuosilomaluvun 4 §:ssä tarkoitettua työssäolon veroista aikaa.
4 mom.
Lomarahavapaa annetaan työnantajan ja viranhaltijan/työntekijän sopimana ajankohtana. Lomarahavapaa annetaan viimeistään lomanmääräytymisvuotta seuraavan lomakauden alkuun mennessä.
3 § Lomarahavapaan kuluminen, lomarahavapaan ajalta maksettava palkka, lomarahavapaan siirtyminen
1 mom.
Lomarahavapaa kuluu kuten vuosiloma vuosilomaluvun 6 §:n mukaan. Lomarahavapaa-ajalta maksetaan vapaan pitämisajankohdan varsinainen palkka.
Soveltamisohje
Lomarahavapaan ajalta maksettavaan palkkaan ei sovelleta vuosilomaluvun 13 §:n 2 ja 3 momentin määräystä.
2 mom.
Viranhaltijan/työntekijän oikeus siirtää lomarahavapaa työkyvyttömyyden perusteella määräytyy vuosilomaluvun 11 §:n mukaan.
4 § Korvaus pitämättömiltä lomarahavapaapäiviltä
Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada palvelussuhteen päättyessä korvaus pitämättömiltä lomarahavapaapäiviltä. Korvaus maksetaan myös, mikäli lomarahavapaata ei ole annettu 2 §:n 4 momentissa määrätyssä ajassa. Korvaus lasketaan 2 §:n 2 momentissa sanotulla tavalla.
Yleiskirjeet
Usein kysyttyä
Työntekijä ja/tai viranhaltija on määrätty vuosilomansa ajaksi tai aikana tartuntatautilain 60 §:n mukaiseen karanteeniin koronavirukselle altistumisen vuoksi. Siirtyykö vuosiloma karanteenin vuoksi?
Jos viranhaltija ja/tai työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaansa alkaessa tai sen aikana sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta työkyvytön, siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat vuosiloma- tai säästövapaapäivät KVTES:n IV luvun 11 §:n mukaan myöhäisempään ajankohtaan, mikäli viranhaltija ja/tai työntekijä pyytää siirtoa ilman aiheetonta viivytystä ja mahdollisuuksien mukaan ennen loman alkua.
Tartuntatautilain 60 §:n 1 momentin mukaan päätös karanteenista voidaan tehdä henkilölle, jonka on todettu tai perustellusti epäilty altistuneen yleisvaaralliselle tartuntataudille. Tartuntatautilain 60 §:n mukaisessa karanteenitilanteessa työntekijä ja/tai viranhaltija ei ole työkyvytön sairauden johdosta, eikä vuosiloma näin ollen siirry.
KT:n käsityksen mukaan sillä ei ole merkitystä, milloin tai missä yhteydessä karanteenipäätökseen johtanut altistuminen on tapahtunut. Mikäli työntekijä ja/tai viranhaltija kuitenkin sairastuisi karanteeninsa aikana, siirretään vuosilomaa työntekijän ja/tai viranhaltijan pyynnöstä KVTES:n IV luvun 11 §:n mukaisesti.
Mikäli työntekijä ja/tai viranhaltija on vuosilomalla, maksetaan hänelle KVTES:n IV luvun määräysten mukaisesti vuosilomapalkkaa, vaikka hänet olisi määrätty kyseiselle ajalle tartuntatautilain 60 §:n mukaiseen karanteeniin.
Jos terveydenhuollon työntekijän jo alkanut vuosiloma keskeytetään, millaista ilmoitusaikaa työnantajan tulee noudattaa?
Lähtökohta on, että työnantaja noudattaa KVTES:n IV luvun 10 §:ää ja ilmoittaa vuosilomasta viimeistään kuukautta ennen loman alkamista, mutta kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen loman tai sen osan alkamista.
Työnantaja ei voi yksipuolisesti siirtää tai perua jo vahvistettua työntekijän vuosilomaa.
Viranhaltijan vuosiloma voidaan siirtää tai keskeyttää KVTES:n IV luvun 11 § 5 momentin mukaisesti. Tällöin loman siirtämisestä on ilmoitettava viimeistään kaksi viikkoa ennen loman tai sen osan alkamista.
Erityisen painavasta syystä vuosiloman ajankohta voidaan siirtää tai loma keskeyttää kahden viikon ilmoitusaikaa noudattamatta. Viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Syynä siirtoon tai keskeytykseen tulee olla se, että se on tarpeellista julkisen vallan käyttöön liittyvistä syistä tai välttämätöntä laissa säädettyjen terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien tehtävien hoitamiseksi.
Valmiuslain nojalla annetun asetuksen (väliaikaisista poikkeuksista sovellettaessa eräitä vuosilomalain, työaikalain ja työsopimuslain säännöksiä) nojalla on voinut olla mahdollista poiketa em. KVTES:n määräyksistä.
Valtioneuvoston asetus väliaikaisista poikkeuksista sovellettaessa eräitä vuosilomalain, työaikalain ja työsopimuslain säännöksiä 362/2020 oli voimassa 14.5.–15.6.2020. Sitä edeltävät asetukset olivat 128/2020 ja 190/2020. Asetusta 362/2020 ei sovellettu pelastustoimen, hätäkeskustoimen ja poliisitoimen henkilöstöön, toisin kuin aikaisempia asetuksia. Asetus 362/2020 on kumottu 15.6.2020 annetulla valtioneuvoston asetuksella 444/2020. Työnantaja ei voi enää 16.6.2020 alkaen vedota valmiuslakiin tai valmiuslain nojalla annettuihin asetuksiin toimenpiteissään.
Sosiaali- ja terveysministeriö antoi 10.6.2020 päivitetyn ohjeen siitä, keihin sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteleviin voidaan ainakin soveltaa vuosilomalain, työaikalain ja työsopimuslain säännösten väliaikaisia poikkeuksia. Luettelo ei ole tyhjentävä. 10.6.2020 annettu ohje korvasi sosiaali- ja terveysministeriön 6.4.2020 antaman ohjeen. Asetuksen soveltaminen edellytti, että toimenpiteet ovat tarpeen koronavirusepidemian vuoksi. Ministeriön mukaan tarkoituksena on varmistaa riittävä henkilöstömäärä virusepidemian aikana, jotta sosiaalitoimen ja terveydenhuollon toimintakyky voidaan turvata koronaepidemian aikana. Asetuksen soveltamisella ei saanut vaarantaa työntekijän työturvallisuutta ja terveyttä.
Listaus henkilöstöstä, joka ainakin kuuluu asetuksen soveltamisalaan, löytyy sosiaali- ja terveysministeriön 10.6.2020 antaman ohjeen sekä 6.4.2020 antaman ohjeen liitteistä. Ministeriön mukaan listaus ei ole tyhjentävä.
Mikäli työntekijä ja/tai viranhaltija kuului tähän asetuksen soveltamisalan mukaiseen henkilöstöön JA asetuksen soveltamisedellytykset täyttyivät, on työnantajalla voinut olla mahdollisuus keskeyttää työntekijän ja/tai viranhaltijan vuosiloma asetuksen voimassaoloaikana. Tällöin myös KVTES:n määräyksistä on voitu poiketa.
Asetuksessa ei ole erikseen otettu kantaa siihen missä ajassa työntekijän ja/tai viranhaltijan oli palattava työhön työnantajan keskeytysilmoituksen jälkeen. Asia jäi työnantajan harkittavaksi. Työntekijälle ja/tai viranhaltijalle oli varattava vähintäänkin kohtuullinen reagointiaika, mutta kohtuullisuuden arviointi oli tapauskohtaista. On kuitenkin huomattava, että työnantajan pitää pystyä perustelemaan se, miksi asetuksen soveltaminen ylipäätään on ollut välttämätöntä.
Asetuksen 362/2020 soveltamisen edellytyksenä on ollut, että hyvin laajalle levinneen vaarallisen tartuntatautiepidemian aikana työvoiman riittävyyttä ei voida turvata vuosilomalakia, työaikalakia ja työsopimuslain 6 luvun 3 §:n 2 momenttia soveltamalla. Toimivaltuuksien käytön on tullut olla välttämätöntä työnantajan toiminnan turvaamiseksi, ja toimien on oltava oikeassa suhteessa toimivaltuuksien käyttämisellä tavoiteltavaan päämäärään. Asetusten mukaan pitämättömäksi jääneet lomat on annettava työntekijälle niin pian kuin mahdollista. Työnantajan on pystyttävä perustelemaan, että asetuksen soveltaminen on välttämätöntä ja oikeasuhtaista ja että tilanne ei ole hallittavissa työnantajan säännönmukaisin toimivaltuuksin (valmiuslaki 4§).
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on lausunnossaan 20.5.2020 muistuttanut, että poikkeusoloihin tarkoitettujen valtuuksien suomia keinoja lisätä henkilöstöresursseja ei ole sallittua käyttää henkilöstövajeen paikkaamiseen kriisin aikana syntyneen hoivavajeen ja jonojen purkamiseksi.
KT:n näkemys perustuu vastauksen antamishetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. Työnantajat arvioivat viime kädessä itse, miten lakeja ja viranomaisohjeistuksia kussakin tilanteessa tulkitaan. Työnantajat myös vastaavat tekemistään päätöksistä.
Voiko työnantaja tehdä paikallisen sopimuksen lomarahan vaihtamisesta vapaaksi, kun uutta pääsopimusta ei ole vielä tehty?
Päivitys 15.6.2020:
KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt hyväksyivät 28.5.2020 ratkaisun uusista virka- ja työehtosopimuksista. Uuden sopimuksen syntyminen mahdollistaa lomarahan vaihtamisen vapaaksi ennen 31.8.2020, jos asiasta tehdään paikallinen virka- ja työehtosopimus.
28.5.2020 hyväksytyssä ratkaisussa vuosilomalukuun lisättiin uusi lomarahan vapaaksi vaihtamista koskeva sopimuskohta. Uuden määräyksen mukaan työnantaja ja työntekijä ja/tai viranhaltija voivat sopia siitä, että lomanmääräytymisvuodelta maksettava lomaraha tai osa siitä annetaan vastaavana vapaana. Uuden määräyksen mukainen lomarahan vaihtaminen vapaaksi on mahdollista vasta 31.8.2020 lukien. Sopimusmuutoksista tiedotetaan tarkemmin yleiskirjeillä.
Vastaus 25.5.2020:
KVTES:n liitteessä 15 oli määräaikainen sopimusmääräys, joka koski lomanmääräytymisvuosilta 2017–2018 ja 2018–2019 maksettavaa lomarahaa. Liitteen 15 käyttöönotto edellytti paikallista sopimusta.
Huhtikuun 2020 alusta alkaen ei ole ollut mahdollista sopia uusia kunnallisen pääsopimuksen 13 §:ään perustuvia paikallisia sopimuksia, koska kunnallinen pääsopimus on lakannut olemasta voimassa. Näin ollen työnantaja ei voi tällä hetkellä tehdä paikallista sopimusta lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi.
Jos paikallinen sopimus lomarahan vaihtamisesta vapaaksi on tehty viimeistään 31.3.2020 ja sopimusta ei ole tehty KVTES:n 2018–2019 liitteen 15 perusteella, on tällainen paikallinen virka- ja työehtosopimus edelleen voimassa. Liitteen 15 mukaiset paikalliset sopimukset eivät kuitenkaan ole voimassa, koska kyseinen liite oli määräaikainen.
Työnantaja voi tarvittaessa harkintansa mukaan myöntää työntekijälle tämän hakemuksesta palkatonta virka- ja/tai työvapaata.
Voiko työnantaja määrätä työntekijän vain 12 päivän yhdenjaksoiselle kesälomalle?
Pääsääntöisesti työnantajan on annettava työntekijälle ja viranhaltijalle kesäloma ja talviloma yhdenjaksoisina.
Jos töiden käynnissä pitämisen vuoksi on välttämätöntä, kesälomaa voidaan jakaa useampaan osaan. Työnantajan on pystyttävä perustelemaan kesäloman jakaminen toiminnallisilla perusteilla. Jos kesälomaa jaetaan töiden käynnissä pitämisen vuoksi, on työnantajan kuitenkin annettava työntekijälle ja viranhaltijalle vähintään yksi 10 vuosilomapäivän yhdenjaksoinen kesäloma (KVTES:n IV luvun 7 §:n 4 momentti).
Kymmenen vuosilomapäivää (10) ylittävältä osalta kesäloma voidaan antaa lomakaudella yhdessä tai useammassa osassa, kuitenkin mahdollisimman yhdenjaksoisissa osissa.
Jos työntekijä tai viranhaltija on ansainnut alle 10 vuosilomapäivää, koko loma myönnetään yhdenjaksoisena.
Työnantajan on kesälomaa antaessaan otettava huomioon, että vuosilomasta 20 päivää, kuitenkin vähintään 65 prosenttia lomanmääräytymisvuodelta ansaitun loman kokonaismäärästä sijoitetaan lomavuoden lomakauteen (kesäloma). (KVTES:n IV luvun 7 §:n 2 momentti)
Lisäksi vähintään 25 vuosilomapäivän pituisesta lomasta annetaan lomakauden ulkopuolella 5 vuosilomapäivää talvilomana, elleivät työnantaja ja työntekijä tai viranhaltija sovi asiasta toisin. (KVTES:n IV luvun 7 §:n 3 momentti)
Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana, jolleivat työnantaja ja viranhaltija tai työntekijä sovi loman pitämisestä KVTES:n IV luvun 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla. (KVTES IV luvun 7 § 1 momentti).
Vuosilomia antaessaan työnantajan on otettava huomioon myös KVTES:n IV luvun muut vuosilomia koskevat säännökset.