Lähtökohta on, että työnantaja noudattaa KVTES:n IV luvun 10 §:ää ja ilmoittaa vuosilomasta viimeistään kuukautta ennen loman alkamista, mutta kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen loman tai sen osan alkamista.
Työnantaja ei voi yksipuolisesti siirtää tai perua jo vahvistettua työntekijän vuosilomaa.
Viranhaltijan vuosiloma voidaan siirtää tai keskeyttää KVTES:n IV luvun 11 § 5 momentin mukaisesti. Tällöin loman siirtämisestä on ilmoitettava viimeistään kaksi viikkoa ennen loman tai sen osan alkamista.
Erityisen painavasta syystä vuosiloman ajankohta voidaan siirtää tai loma keskeyttää kahden viikon ilmoitusaikaa noudattamatta. Viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Syynä siirtoon tai keskeytykseen tulee olla se, että se on tarpeellista julkisen vallan käyttöön liittyvistä syistä tai välttämätöntä laissa säädettyjen terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien tehtävien hoitamiseksi.
Valmiuslain nojalla annetun asetuksen (väliaikaisista poikkeuksista sovellettaessa eräitä vuosilomalain, työaikalain ja työsopimuslain säännöksiä) nojalla on voinut olla mahdollista poiketa em. KVTES:n määräyksistä.
Valtioneuvoston asetus väliaikaisista poikkeuksista sovellettaessa eräitä vuosilomalain, työaikalain ja työsopimuslain säännöksiä 362/2020 oli voimassa 14.5.–15.6.2020. Sitä edeltävät asetukset olivat 128/2020 ja 190/2020. Asetusta 362/2020 ei sovellettu pelastustoimen, hätäkeskustoimen ja poliisitoimen henkilöstöön, toisin kuin aikaisempia asetuksia. Asetus 362/2020 on kumottu 15.6.2020 annetulla valtioneuvoston asetuksella 444/2020. Työnantaja ei voi enää 16.6.2020 alkaen vedota valmiuslakiin tai valmiuslain nojalla annettuihin asetuksiin toimenpiteissään.
Sosiaali- ja terveysministeriö antoi 10.6.2020 päivitetyn ohjeen siitä, keihin sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteleviin voidaan ainakin soveltaa vuosilomalain, työaikalain ja työsopimuslain säännösten väliaikaisia poikkeuksia. Luettelo ei ole tyhjentävä. 10.6.2020 annettu ohje korvasi sosiaali- ja terveysministeriön 6.4.2020 antaman ohjeen. Asetuksen soveltaminen edellytti, että toimenpiteet ovat tarpeen koronavirusepidemian vuoksi. Ministeriön mukaan tarkoituksena on varmistaa riittävä henkilöstömäärä virusepidemian aikana, jotta sosiaalitoimen ja terveydenhuollon toimintakyky voidaan turvata koronaepidemian aikana. Asetuksen soveltamisella ei saanut vaarantaa työntekijän työturvallisuutta ja terveyttä.
Listaus henkilöstöstä, joka ainakin kuuluu asetuksen soveltamisalaan, löytyy sosiaali- ja terveysministeriön 10.6.2020 antaman ohjeen sekä 6.4.2020 antaman ohjeen liitteistä. Ministeriön mukaan listaus ei ole tyhjentävä.
Mikäli työntekijä ja/tai viranhaltija kuului tähän asetuksen soveltamisalan mukaiseen henkilöstöön JA asetuksen soveltamisedellytykset täyttyivät, on työnantajalla voinut olla mahdollisuus keskeyttää työntekijän ja/tai viranhaltijan vuosiloma asetuksen voimassaoloaikana. Tällöin myös KVTES:n määräyksistä on voitu poiketa.
Asetuksessa ei ole erikseen otettu kantaa siihen missä ajassa työntekijän ja/tai viranhaltijan oli palattava työhön työnantajan keskeytysilmoituksen jälkeen. Asia jäi työnantajan harkittavaksi. Työntekijälle ja/tai viranhaltijalle oli varattava vähintäänkin kohtuullinen reagointiaika, mutta kohtuullisuuden arviointi oli tapauskohtaista. On kuitenkin huomattava, että työnantajan pitää pystyä perustelemaan se, miksi asetuksen soveltaminen ylipäätään on ollut välttämätöntä.
Asetuksen 362/2020 soveltamisen edellytyksenä on ollut, että hyvin laajalle levinneen vaarallisen tartuntatautiepidemian aikana työvoiman riittävyyttä ei voida turvata vuosilomalakia, työaikalakia ja työsopimuslain 6 luvun 3 §:n 2 momenttia soveltamalla. Toimivaltuuksien käytön on tullut olla välttämätöntä työnantajan toiminnan turvaamiseksi, ja toimien on oltava oikeassa suhteessa toimivaltuuksien käyttämisellä tavoiteltavaan päämäärään. Asetusten mukaan pitämättömäksi jääneet lomat on annettava työntekijälle niin pian kuin mahdollista. Työnantajan on pystyttävä perustelemaan, että asetuksen soveltaminen on välttämätöntä ja oikeasuhtaista ja että tilanne ei ole hallittavissa työnantajan säännönmukaisin toimivaltuuksin (valmiuslaki 4§).
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on lausunnossaan 20.5.2020 muistuttanut, että poikkeusoloihin tarkoitettujen valtuuksien suomia keinoja lisätä henkilöstöresursseja ei ole sallittua käyttää henkilöstövajeen paikkaamiseen kriisin aikana syntyneen hoivavajeen ja jonojen purkamiseksi.
KT:n näkemys perustuu vastauksen antamishetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. Työnantajat arvioivat viime kädessä itse, miten lakeja ja viranomaisohjeistuksia kussakin tilanteessa tulkitaan. Työnantajat myös vastaavat tekemistään päätöksistä.
